Kansanopistoyhdistyksen historiaa

Ensimmäiset kansanopistot perustettiin Suomeen vuonna 1889. Oppia kansanopistotoiminnasta oli haettu muista Pohjoismaista, etenkin Tanskasta. Ensimmäinen kansanopisto oli 16.1.1889 aloittanut Kangasalan opisto, joka keskittyi etenkin käsitöiden opettamiseen naisille. Opiston johtajana toimi Sofia Hagman, jonka sisar Lucina Hagman oli mm. Unioni Naisasialiitto Suomessa ry:n ensimmäinen puheenjohtaja. Kangasalan opisto toimi johtajansa kuolemaan saakka, vuoteen 1900. Lokakuun 10. päivänä 1889 pidettiin Borgå folkhögskolan avajaiset Pappilanmäen kansakoulussa Porvoossa. Borgå folkhögskolan liitettiin yhteen myös Porvoossa toimineen Svenska folkakademin kanssa 1.1.2005, jolloin syntyi Borgå folkakademi.

1900-luvun alun kansanopistoyhteistyö

1800-luvun lopulla ja seuraavan vuosisadan alussa kansanopistoja perustettiin lisää, yleensä hajalleen eri puolille maaseutua. Vuonna 1904 Suomessa toimi 16 kansanopistoa, joissa oli työvuonna 1904 – 1905 yhteensä 699 opiskelijaa. Opistojen kesken syntyi jo varhain yhteistoiminnan tarve, ja Kansanvalistusseuralla oli yhteisenä näyttämönä suuri merkitys. Kansanvalistusseura oli perustettu jo vuonna 1874 edistämään sivistystyötä kansan parissa. Seuran kokouksissa pidettiin keskusteluja ja alustuksia kansanopistokysymyksistä.

Kansanopistojen ensimmäinen oma kokous toteutettiin kesällä 1896. M.O. Karttusen (1979) mukaan yhteensä noin 70 henkeä molemmista kieliryhmistä kokoontui elokuussa Hämeen kansanopistoon Sääksmäelle. ”Kaikki asuivat ja ruokailivat opistolla. Näin yhdessäolo oli iltaisinkin mahdollista. Sama mikä on aina koettu kansanopistoissa pidetyissä kokouksissa tärkeäksi, ihastutti jo silloin.” (Karttunen 1979, s. 53)

Suomen Kansanopistoyhdistyksen perustamiskokous vuonna 1905

1905 kansanopistokokous järjestettiin 15.-16. syyskuuta Länsi-Uudenmaan kansanopistossa Vihdissä. Siellä oli 62 osanottajaa: opettajia oli kymmenestä opistosta ja johtajia 13 opistosta. Kokouksen puheenjohtajina toimivat Pohjois-Savon kansanopiston johtaja Hjalmar Mikander ja Kronoby folkhögskolan johtaja Johannes Klockars. Tämän kokouksen pöytäkirja oli ensimmäinen, joka jaettiin painettuna kansanopistoille. Johtaja K. O. Vikman Lounais-Karjalan kansanopistosta, Vironlahdelta, teki aloitteen oman yhdistyksen perustamisesta. Tätä kannatettiin yleisesti ja yhdistys päätettiin yksimielisesti perustaa. Valittiin väliaikainen toimikunta, ja samalla keskusteltiin omasta lehdestä.

Kansanopistoyhdistyksen alkutaival

1905 suurlakon jälkeen heräsi toiveita valtionavustusten saamisesta varsinaiselle kansanopistotyölle. Talvella 1906 kansanopistolähetystö kävi senaattorien Donner ja Antell puheilla esittämässä asiaa. Jo saman vuoden syksyllä kansanopistoille myönnettiin avustusmääräraha.

Suomen Kansanopistoyhdistyksen ensimmäinen vuosikokous pidettiin 18.-19.8.1907 Pohjoismaisen kansanopistokokouksen yhteydessä Porvoossa. Vuosikokouksen tärkeimpiä tehtäviä oli hyväksyä säännöt, joiden varassa sen jälkeen toimittiin. Virallisesti säännöt hyväksyttiin vasta kymmenen vuoden kuluttua eli vuonna 1917.

M. O. Karttusen kirjan Suomen kansanopisto 1889 – 1979, Forssa, 1979 pohjalta tiivistetty