Tilastot

Kansanopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jotka järjestävät päätoimisia ja pitkäkestoisia opintoja, joiden kautta opiskelijat etenevät erilaisiin jatko-opintoihin ja työelämään. Kansanopistoissa on vapaan sivistystyön koulutuksen lisäksi tarjolla aikuisten perusopetusta, ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta sekä työvoimapoliittista koulutusta. Suomessa on 75 kansanopistoa, joista 11 on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä kansanopistokampuksia on 82 ja ruotsinkielisiä 11.

Suurin osa kansanopistoista eli 68 kansanopistoa on yksityisiä. Kolmen opiston ylläpitäjä on kunta ja viiden opiston ylläpitäjä on kuntayhtymä. Yksityisten opistojen ylläpitäjistä valtaosa on säätiöitä tai kannatusyhdistyksiä.

Kansanopistojen opiskelijamäärä

Vuosittain kansanopistoissa opiskelee yli 18 000 opiskelijaa erilaisissa pitkäkestoisissa ja päätoimisissa opinnoissa sekä noin 80 000 opiskelijaa lyhytkursseilla.

Syksyn 2020 opiskelijamäärä

Kansanopistojen opiskelijamäärä laskentapäivän 20.9. tietojen perusteella (73 kansanopistoa).


1 Vapaan sivistystyön pitkien linjojen opiskelijamäärä (yli 8 vk kestävät koulutukset) 5396
2 Lukiokoulutuksessa olevien opiskelijoiden määrä 235
3 Opistolla asuvien opiskelijoiden kokonaismäärä 3386
4 joista vapaassa sivistystyössä opiskelevia 2338
5 joista (opistolla asuvien kokonaismäärästä) ammatillisessa koulutuksessa 549
6. joista (opistolla asuvien kokonaismäärästä) lukiokoulutuksessa 128
7 joista (opistolla asuvien kokonaismäärästä) aikuisten perusopetuksessa 403
8 joista (opistolla asuvien kokonaismäärästä) perusopetuksen lisäopetuksessa 74
9 Asuntolapaikkojen määrä kokonaisuudessaan 5204

Monialainen kansanopisto

Kaikki Suomen 75 kansanopistoa järjestävät vapaan sivistystyön koulutusta. Vapaan sivistystyön koulutukset ovat useimmiten lukuvuoden kestäviä kansanopistolinjoja, jotka valmistavat jatko-opintoihin. Lukuvuoden kestävän kansanopistolinjan suorittamisesta saa todistuksen ja kuusi lisäpistettä haettaessa toisen asteen koulutukseen sekä valmiuksia jatko-opintoihin. Kansanopistot järjestävät myös runsaasti lyhyempiä vapaan sivistystyön koulutuksia ja lyhytkursseja.

Lukiokoulutusta järjestää Suomessa viisi kansanopistoa: Itä-Hämeen opisto, Karkun evankelinen opisto, Otavan Opisto, Portaanpään kristillinen opisto sekä Raudaskylän Kristillinen Opisto. Kansanopistolukiossa noudatetaan aikuislukion opetussuunnitelmaa.

Ammatillista koulutusta järjestäviä kansanopistoja on 30. Kansanopistoissa järjestetään sekä ammatillista perustutkintoa, ammattitutkintoa että erikoisammattitutkintoa. Suosituimpia koulutusaloja ovat kasvatus- ja ohjausala sekä seurakunta-ala.

Katso ammatillista koulutusta järjestävät kansanopistot 2021

Aikuisten perusopetusta järjestää 25 kansanopistoa. Aikuisten perusopetus sisältää alkuvaiheen opintoja, joihin sisältyy lukutaitovaihe, sekä päättövaiheen.

Katso aikuisten perusopetusta järjestävät kansanopistot 2021

Perusopetuksen lisäopetusta eli kymppiluokkien koulutusta järjestää 18 kansanopistoa. Kymppiluokan suorittamisesta saa kuusi lisäpistettä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen haettaessa.

Katso perusopetuksen lisäopetusta (kymppiluokat) järjestävät kansanopistot 2021

Erityinen koulutustehtävä

Kansanopiston ylläpitämisluvassa voidaan määrätä opistolle erityinen koulutustehtävä. Erityisenä koulutustehtävänä voi olla vaikeasti vammaisille tarkoitettu koulutus, aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettu koulutus tai ylläpitämisluvassa erityisestä syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä. Erityinen koulutustehtävä voi olla joko opiston pääasiallinen koulutustehtävä tai osa opiston koulutustehtävää.

Valtion rahoitus

Valtionosuudet

Kansanopistot ovat saaneet valtionosuuksia vuonna 2021 yhteensä
91 240 428€.

Kaavio kansanopistoille myönnetyn valtionosuuden jakaantumisesta koulutusmuodoittain.

Kansanopistojen valtionosuudet 2021.
Kansanopistojen valtionosuudet 2021:
vapaa sivistystyö 47 003 301 €
ammatillinen koulutus 23 610 958 €
perusopetus 18 684 561 €
lukiokoulutus 1 941 608 €.