Tilastot

Kansanopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jotka järjestävät päätoimisia ja pitkäkestoisia opintoja, joiden kautta opiskelijat etenevät erilaisiin jatko-opintoihin ja työelämään. Kansanopistoissa on vapaan sivistystyön koulutuksen lisäksi tarjolla aikuisten perusopetusta, ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta sekä työvoimapoliittista koulutusta. Suomessa on 74 kansanopistoa ja 81 kansanopistokampusta, joista 11 on ruotsinkielisiä.

Suurin osa kansanopistoista eli 66 kansanopistoa on yksityisiä. Kolmen opiston ylläpitäjä on kunta ja viiden opiston ylläpitäjä on kuntayhtymä. Yksityisten opistojen ylläpitäjistä valtaosa on säätiöitä tai kannatusyhdistyksiä.

Kansanopistojen opiskelijamäärä

Vuosittain kansanopistoissa opiskelee yli 18 000 opiskelijaa erilaisissa pitkäkestoisissa ja päätoimisissa opinnoissa sekä noin 80 000 opiskelijaa lyhytkursseilla.

Vuoden 2021 opiskelijamäärä (68 kansanopistoa)

Vapaa sivistystyön kokonaisopiskelijamäärä: 41411
Vapaa sivistystyön koulutuksista yli 8 viikkoa kestäneiden koulutusten opiskelijamäärä: 9923
Aikuisten perusopetus: 1903
Opistovuosi-koulutus: 514
Kymppiluokka: 316
Ammatillinen koulutus: 3035
Lukiokoulutus: 244
LUVA: 1

Monialainen kansanopisto

Kaikki Suomen 74 kansanopistoa järjestävät vapaan sivistystyön koulutusta. Vapaan sivistystyön koulutukset ovat useimmiten lukuvuoden kestäviä kansanopistolinjoja, jotka valmistavat jatko-opintoihin. Lukuvuoden kestävän kansanopistolinjan suorittamisesta saa todistuksen ja kuusi lisäpistettä haettaessa toisen asteen koulutukseen sekä valmiuksia jatko-opintoihin. Kansanopistot järjestävät myös runsaasti lyhyempiä vapaan sivistystyön koulutuksia ja lyhytkursseja.

Lukiokoulutusta järjestää Suomessa viisi kansanopistoa: Itä-Hämeen opisto, Karkun evankelinen opisto, Otavan Opisto, Portaanpään kristillinen opisto sekä Raudaskylän Kristillinen Opisto. Kansanopistolukiossa noudatetaan aikuislukion opetussuunnitelmaa.

Ammatillista koulutusta järjestäviä kansanopistoja on 25. Kansanopistoissa järjestetään sekä ammatillista perustutkintoa, ammattitutkintoa että erikoisammattitutkintoa. Suosituimpia koulutusaloja ovat kasvatus- ja ohjausala sekä seurakunta-ala.

Katso ammatillista koulutusta järjestävät kansanopistot 2022

Aikuisten perusopetusta järjestää 29 kansanopistoa. Aikuisten perusopetus sisältää alkuvaiheen opintoja, joihin sisältyy lukutaitovaihe, sekä päättövaiheen.

Katso aikuisten perusopetusta järjestävät kansanopistot 2022

Erityinen koulutustehtävä

Kansanopiston ylläpitämisluvassa voidaan määrätä opistolle erityinen koulutustehtävä. Erityisenä koulutustehtävänä voi olla vaikeasti vammaisille tarkoitettu koulutus, aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettu koulutus tai ylläpitämisluvassa erityisestä syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä. Erityinen koulutustehtävä voi olla joko opiston pääasiallinen koulutustehtävä tai osa opiston koulutustehtävää.

Valtion rahoitus

Valtionosuudet

Kansanopistot ovat saaneet valtionosuuksia vuonna 2023 yhteensä
97 642 404 €.

Kaavio kansanopistoille myönnetyn valtionosuuden jakaantumisesta koulutusmuodoittain.

Kansanopistojen valtionosuudet 2023:
vapaa sivistystyö 56 819 784 €
ammatillinen koulutus 21 955 395 €
perusopetus 16 677 051 €
lukiokoulutus 2 190 174 €