Kansanopiston pedagogiikka

Kansanopistossa opiskellaan yhteisössä ja vuorovaikutuksella on keskeinen sija oppimisprosessissa. Kansanopistojen arvopohjaisuus sekä yhteisöllisyyteen ja vuorovaikutukseen perustuva toiminta luovat erityisen oppimisen, sivistymisen ja sosiaalistumisen oppimisympäristön. Kansanopistoja kuvataan usein kokonaisvaltaisena oppimisympäristönä. Yhteisöllisyyttä ja jokaisen opiskelijan omaa kasvua korostetaan myös lainsäädännössä. Kansanopistot edustavat suomalaisessa koulutuskentässä vapaata sivistystyötä. Laki vapaasta (632/1998) sivistystyöstä korostaa kansanopistojen toiminnassa omaehtoista oppimista, oppimisvalmiuksien kehittämistä sekä yksilönä ja yhteiskunnan jäsenenä kasvamista. Kansanopistojen toiminnassa erityistä on internaattimuotoisuus.

Yhteisöllisyyden, dialogisuuden ja opiskelijan kohtaamisen rinnalla omaehtoista oppimista on pidetty keskeisenä kansanopistojen sivistyspedagogiikassa. Lähtökohtana on se, että sivistymisen jokainen tekee itse, mutta kansanopiston tehtävänä on tukea ajattelu- ja arvostelukyvyn kehittymistä, avoimuutta ja luovuutta sekä vuorovaikutus-, yhteistyö- ja kommunikaatiotaitoja (Niemelä 2009, 3.)

Kansanopistoaatteen isä, tanskalainen Nikolai F.S. Grundtvig (1783–1872) korosti pedagogiikassa elämänvalistusta, elävää vuorovaikutusta ja ”koulua elämää varten” -ajattelua. Nämä piirteet näkyvät nykyäänkin kansanopistomaailmasta Pohjoismaissa, joihin Grundtvig jo aikoinaan pedagogiikkaansa levitti. (Niemelä 2011, 102).

Kansanopistojen pedagogiikan kehittäminen on nähty Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnassa keskeisenä. Yhdistyksen hallitus on asettanut yhdistyksen toiminnalle tavoitteeksi strategiassaan pedagogiikan näkökulmasta:

  • Kansanopistokenttä on sivistyspedagogiikaltaan yhtenäinen, traditionsa tunteva, valtakunnallisesti kattava ja sen aatetausta on laaja.
  • Yhteisöllinen pedagogiikka ja uudistava oppiminen ovat kansanopistojen keskeistä pedagogista osaamista ja niiden kampusten toimintaperiaatteita.
  • Opistokampukset ovat opiskelijaa kokonaisvaltaisesti tukevia ohjauksellisia yhteisöjä.

Yhdistyksessä on ollut vuosien varrella useita pedagogiikkaan liittyviä hankkeita.

Parhaillaankin käynnistymässä on yhteistyössä opistokentän kanssa uusi täydennyskoulutus. Sivistyspedagogiikkaan ja kansanopistojen oppimisympäristöä koskevia julkaisuja on koottu alle.

Täydennyskoulutus kansanopiston pedagogiikasta

Etelä-Pohjanmaan Opisto, Alkio-opisto ja Suomen Kansanopistoyhdistys järjestävät kansanopistojen henkilökunnalle opintokokonaisuuden: Miten opettaa kansanopistossa? Kansanopistolla on oma erityinen pedagogiikkansa. Koulutuksen tavoitteena on saada ymmärrys siitä, mitä kansanopiston pedagogiikka on ja miten sitä toteutetaan. Koulutus on tarkoitettu koko kansanopistokentän henkilöstölle. Mukaan toivotaan erityisesti uusia tai hiljattain aloittaneita opettajia, rehtoreita ja muuta henkilöstöä. Ilmoittautuminen tehdään jokaiseen opintojaksoon erikseen! Koulutus on maksuton ja sen rahoittaa Opetushallitus. 

Opintokokonaisuuden laajuus on 12 op ja se järjestetään syksyn 2019 ja vuoden 2020 aikana. Koulutukseen voi osallistua valitsemallesi opintojaksolle tai koko opintokokonaisuuteen.  

I Kansanopiston yhteisölliset pedagogiset menetelmät 3 op
II Opiskelijan ohjaus kansanopistossa 3 op
III Højskole pædagogik 1.5 op
IV Folkhögskolan som särskild utbildningsform 4.5 op

Lue lisää koulutuksesta Tapahtumat-osiosta

Sivistyspedagogiikkaa koskevia julkaisuja

Niemelä, S. 2009. Kansanopistoraportti- Sivistystarve ja kansanopistot. (LINKKI)

Virtanen, S. ja Marjomäki, V. 2005. Kansanopistokirja. Kansanvalistusseura.

Niemelä, S. 2011. Sivistyminen. Sivistystarve, -pedagogiikka ja -politiikka. Kansanvalistusseura ja Snellman-instituutti.

Tuomisto, T. 2019. Kansanopistopedagogiikka kolmessa kristillisessä kansanopistossa. Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta.