Onnistunut kotoutuminen rakentaa osaavaa ja yhtenäistä Suomea
Suomen väestö ikääntyy ja työvoiman tarve kasvaa. Samaan aikaan yhteiskunnan menestys riippuu siitä, kuinka hyvin maahanmuuttaneet pääsevät mukaan työelämään, koulutukseen ja yhteiskuntaan.
Kotoutuminen onnistuu, kun kielen oppiminen, koulutus ja osallisuus kulkevat rinnakkain. Siksi kansanopistojen osaamista tulee hyödyntää täysimääräisesti osana Suomen kotoutumisjärjestelmää.
Kansanopistot tukevat onnistunutta kotoutumista
Kansanopistoilla on pitkä kokemus maahanmuuttaneiden kieli-, yhteiskunta- ja kotoutumiskoulutuksesta sekä aikuisten perusopetuksesta. Ne tavoittavat eri puolilla Suomea myös ryhmiä, joilla on suurin riski jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.
Kansanopistojen vahvuus on yhteisöllinen oppimisympäristö. Suomen tai ruotsin kieltä opitaan paitsi luokassa myös arjessa, osana yhteisöä. Tämä vahvistaa kielitaitoa, osallisuutta ja kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Kansanopistot ovat myös osoittaneet kykynsä vastata nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Ne ovat järjestäneet joustavasti koulutusta sekä vuoden 2015 turvapaikanhakijoille että vuonna 2022 alkaneen Ukrainan sodan vuoksi maahan saapuneille henkilöille.
Vaikuttava investointi työllisyyteen ja osallisuuteen
E2 Tutkimus osoittaa kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksen tukevan tehokkaasti kotoutumista. Enemmistö opiskelijoista saavuttaa arjen asioiden hoitamiseen riittävän kielitaidon, 93 prosenttia kokee saaneensa tärkeää tietoa Suomesta ja 77 prosenttia arvioi koulutuksen tukeneen jatko-opintojen suunnittelua.
ETLAn mukaan maahanmuuton taloudelliset hyödyt riippuvat ratkaisevasti onnistuneesta kotoutumisesta. Kieli- ja koulutuspolut tukevat työllistymistä, vähentävät riippuvuutta tulonsiirroista ja vahvistavat pitkän aikavälin talouskasvua. Vaikutukset ulottuvat myös seuraavaan sukupolveen.
Vuonna 2027 kotoutumiskoulutus siirtyy pääosin työvoimapoliittiseksi koulutukseksi. Uudistuksen vaikutuksia kotoutumispalveluiden saavutettavuuteen, alueelliseen yhdenvertaisuuteen ja koulutuksen vaikuttavuuteen tulee arvioida huolellisesti seuraavalla hallituskaudella. Riskinä on, että menetämme sellaisia joustavia koulutuspolkuja, yhteisöllistä tukea ja pedagogista osaamista, joiden vaikuttavuudesta on vahvaa näyttöä.
Kotoutuminen ei ole vain kielen oppimista. Se on kiinnittymistä työelämään, yhteiskuntaan ja yhteisöihin. Kansanopistot ovat tässä työssä osa ratkaisua, ja niiden osaaminen tulee hyödyntää täysimääräisesti myös tulevaisuudessa.
SEURAAVA TAVOITE →