Valtiopäiväneuvos Vihriälästä Kansanopistoyhdistyksen kunniajäsen
Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja Helena Ahonen, tuore kunniajäsen Jukka Vihriälä sekä Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar.
Suomen kansanopistojen vuosittain järjestettävä Kansanopistokokous ja sen yhteydessä oleva vuosikokous pidettiin verkon välityksellä Laajasalon opistolta Helsingistä 23.9.2020. Tilaisuuden teemoina olivat sivistys tässä ajassa, jatkuvan oppimisen uudistus sekä oppivelvollisuuden laajentaminen. Hallitusohjelman koulutuspoliittisissa uudistuksissa linjataan myös kansanopistoille koulutustehtäviä.
Kansanopistoyhdistyksen vuosikokous kutsui yhdistyksen kunniajäseneksi valtiopäiväneuvos Jukka Vihriälän. Vihriälä on pitkään ja merkityksellisesti vaikuttanut kansanopistojen aseman kohentamiseen Suomessa. Vihriälä on avartanut kuntien ja muiden organisaatioiden toimijoiden näkemyksiä kansanopistojen toimintamahdollisuuksista. Vihriälä on toiminut Etelä-Pohjanmaan Opistolla pitkäaikaisena luottamushenkilönä. Hän on toiminut opistoa ylläpitävän Korpisaaren säätiön hallituksen (hallintoneuvosto 2016-) jäsenenä vuodesta 1985 lähtien sekä sen puheenjohtajana vuodesta 1997 alkaen. Vihriälä on tukenut myös Lehtimäen opiston toimintaa.
Kansanopistokokouksen puheessaan Jukka Vihriälä painotti sivistyksen merkitystä nuorten maailmankuvan avartamisessa. Vihriälä totesi sivistyksen olevan tärkeimpiä arvojamme, joka mahdollistaa myös ihmisen ja yhteiskunnan vapauden. Suomalaisissa kansanopistoissa tasa-arvo ja suvaitsevaisuus ovat yhteisiä arvoja. Kansanopistossa opiskelija voi olla oma itsensä, ja itsensä hyväksyminen on lähtökohta myös muiden ihmisten hyväksymiseen. Vihriälä painotti eriarvoistumisen estämisen onnistuvan parhaiten tehokkaalla ja laadukkaalla koulutuksella. Kansanopisto elää murroksen aikaa, johon vaikuttavat esimerkiksi väestörakenteen muutos, tietotekninen kehitys sekä maailmanlaajuinen pandemia. Kansanopiston sivistystehtävän monimuotoisuus on mahdollisuus. Kansanopisto voi toimia sillanrakentajana vapaan sivistystyön ja tutkintotavoitteisen koulutuksen välissä. Sivistyspolitiikka elää nopeasti muuttuvassa ajassa, jossa kansanopistot kulkevat edellä ja saavat aikaan tuloksia.
Suomen Kansanopistoyhdistyksellä on 13 kunniajäsentä. Kunniajäseneksi kutsutut ovat kansanopistotyössä erityisesti ansioituneita henkilöitä.