Valmentava ja vuorovaikutteinen johtaminen – itseohjautuvuus myös kansanopiston voimavaraksi
Muuttuva työelämä vaatii muuttuneet tavat johtaa ja organisoida työtä. Teknologian kehittyminen, digitalisaatio, organisaatiorakenteiden muutokset, globalisoituminen ja ympäristön dynaamisuus ovat lisänneet johtamisen monimutkaisuutta ja monitahoisuutta. Myös kansanopistot, kuten muutkin oppilaitokset, kohtaavat johtajuuden uudet haasteet. Työelämän muutokset vaativat työntekijöiltä ja esimiehiltä omistautuvuutta, nopeaa oppimiskykyä ja kykyä innovoida haastavissa tilanteissa.
Valmentavan ja vuorovaikutteisen johtamisen tavoitteena on lisätä työntekijöiden asiantuntevuutta sekä itseohjautuvuutta arvostamalla, osallistamalla sekä voimaannuttamalla yksilöitä. Organisaation selviytymiselle on ensisijaisen tärkeää pystyä kehittämään olemassa olevaa henkilökuntaa sekä rekrytoimaan ja pitämään organisaatiossa ihmisiä, joilla on edellä mainittuja ominaisuuksia.
Yksilön itseohjautuvuus vaikuttaa tutkimusten (esim. Sundholm 2000) mukaan positiivisesti organisaation menestymiseen. Itseohjautuvat työntekijät ja tiimit toimivat sisäisen motivaation ohjaamina, minkä kautta työn suorittaminen paranee. Itseohjautuvuudelle tulisi organisaatiossa luoda oikeanlaiset puitteet ja sitä pitäisi tukea.
Jotta yksilö ja tiimit voisivat ohjautua itsenäisesti organisaatiossa, tarvitaan mm. mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja joustavuutta työn tekemiseen. Näillä seikoilla on todettu (Sundholm 2000) olevan positiivista vaikutusta työntekijöiden tyytyväisyyteen, työelämän laatuun ja organisatoriseen tehokkuuteen.
Mallissa on yhdistetty Patricia Bennerin (1989) osaamisen johtamiseen ja ammatilliseen kasvuun liittyvä viisivaiheinen asiantuntijuuden ja taitojen oppimisen malli, itseohjautuvan oppijan ja tiimin kehittämismalli (mm. Sydänmaanlakka 2004) sekä näihin liittyen Tuomisen (2013) vuorovaikutusjohtamisen malli.
Valmentava johtaminen organisaatiossa © Reijo Jouttimäki 2016
Valmentava johtaminen on arvostava, osallistava ja tavoitteellinen tapa vaikuttaa. Sen avulla yksilöiden potentiaali vapautuu joukon, kuten tiimin, työryhmän tai koko organisaation, yhteiseen käyttöön. Tämä puolestaan tukee yksilöiden voimaantumista työssään.
Nykyään puhutaan kiivaasti työn ja työelämän murroksesta. Muutoksen keskellä valmentavan johtamistyylin on todettu olevan hyödyllinen muun muassa kolmesta syystä:
- Tiedon ja osaamisen kehittäminen
- Uusien sukupolvien johtaminen
- Yhteisöllisyyden merkityksen korostuminen
Mihin valmentavaa johtamista voidaan hyödyntää?
Valmentavaa johtamista voidaan hyödyntää vastuun jakamiseen tiimin sisällä. Kun esimies tukee tiimin jäseniä onnistumaan yhdessä, on myös vastuuta helpompi jakaa. Jokainen tiimin jäsen vaalii yhteistä hyvää, kun vastuu yhteisestä tekemisestä on jaettu. Valmentavaa johtamista voidaan hyödyntää myös tiimin yhteistoiminnan tehostamiseen, kun tiimin jäsenten erilaiset vahvuudet otetaan huomioon. Kun työt jaetaan jokaisen henkilökohtaisten ja luontaisten vahvuuksien mukaan, tehostuu koko tiimin toiminta.
Valmentava johtaminen on myös oiva väline tiimin jäsenten sitouttamiseen yhteisiin tavoitteisiin. Sitoutuminen edellyttää ainakin seuraavien seikkojen huomioimista: merkityksen ymmärtäminen, suunnitelmallisuus, toimeenpano ja palautteen antaminen. Näihin päästään valmentavalla johtamisotteella.
Valmentava johtaminen kansanopiston johtajan työvälineenä
Valmentavan ja vuorovaikutteisen johtamisen periaatteita voidaan hyödyntää myös oppilaitoksen, kuten kansanopiston johtamisessa. Valmentavan johtamisen periaatteissa on yhtäläisyyttä kansanopistojen yhteisöllisen pedagogiikan, toimintakulttuurin ja oppimisprosessin kanssa. Kansanopistossa opiskellaan yhteisössä, kokonaisvaltaisessa ja vuorovaikutteisessa oppimisympäristössä. Myös laki vapaasta sivistystyöstä (1998/632) korostaa omaehtoista oppimista, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Kansanopistoyhdistyksen järjestämillä Rehtoripäivillä 18.-19.3.2020 käsitellään johtajuuden ja hyvinvoinnin teemoja, myös valmentavan johtajuuden näkökulmasta.
Benner, Patricia (1989). Aloittelijasta asiantuntijaksi. Helsinki: WSOY.
Sundholm, Lars (2000). Itseohjautuvuus organisaatiomuutoksessa. Sydänmaanlakka, Pentti (2004). Älykäs johtajuus. Ihmisten johtaminen älykkäissä organisaatioissa.
Tuominen, Esa A. O., (2013). Yritysjohtajien arvot ja johtamiskäsitykset: empiirinen pitkittäistutkimus Lahden seudun PK-huonekaluteollisuudesta.
Reijo Jouttimäki työskentelee Aktiivi-Instituutissa koulutuspäällikkönä ja vararehtorina.
Valmentava ja vuorovaikutteinen johtaminen kansanopistoissa on teemana tämän vuoden Kansanopistojen rehtoripäivillä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Kansanopistojen rehtoripäivät 2020
Aktiivi-Instituutti järjestää yhteistyössä Helsingin Aikuisopiston kanssa vapaan sivistystyön organisaatioille ja esimiehille Valmentava ja vuorovaikutteinen johtaminen -koulutusohjelman. Lue lisää koulutusohjelmasta