Linnasmäen opiston tulevaisuuskuvassa keskiössä kestävyys
Kansanopistoyhdistys ja kansanopistot ovat toteuttaneet vuosina 2022 ja 2023 yhteistä tulevaisuustyötä, jonka pohjalta ovat syntyneet kansanopistojen tulevaisuuskuvat 2035. Kansanopistojen tulevaisuuskuvia käsittelevissä blogiteksteissä avataan, miten eri opistot ovat omaksuneet kyseiset tulevaisuuskuvat ja miten niitä voi hyödyntää oppilaitosten strategisessa suunnittelussa. Ensimmäisenä esittelyvuorossa on Linnasmäen opisto.
Lähtökohtana toimintojen rinnakkaisuus
Turun kristillisen opiston säätiö ylläpitää kansanopistoa, Linnasmäen opistoa ja harjoittaa hotelli- ja kokouspalvelutoimintaa (Linnasmäki oy) samoissa kiinteistöissä. Säätiön palveluksessa on noin 60 työntekijää, joista suurin osa on opettajia. Osakeyhtiössä työskentelee puolestaan 26 työntekijää. Opiskelijoita on noin 900.
Olemme halunneet kehittää opiston ja osakeyhtiön toimintoja samansuuntaisesti, rinnakkaisina ja paljolti myös toinen toisiinsa kietoutuneina. Jotta tämä samansuuntaisuus ja rinnakkaisuus toteutuisi lähtötilannetta paremmin, säätiön hallitus hyväksyi loppuvuodesta 2023 säätiön uuden tulevaisuuskuvan ja strategian. Tulevaisuuskuvan keskiössä on kestävyyden ympärille rakentuva ydin.
Tulevaisuuskuvaprosessi alkoi jo vuonna 2022 strategian väliarviointityöskentelynä. Kestävyyden teemaa käsiteltiin henkilöstöpäivissä ja -koulutuksissa. Konkreettisina työvälineinä kehitystyössä ovat olleet Tienviitat vihreään siirtymään kansanopistossa -hanke (2022–2023), jossa Linnasmäen opisto oli mukana, sekä opiston puolella OKKA-säätiön sertifikaatti ja osakeyhtiön puolella vastuullisen matkailun kehittämispolku ja siihen sisällytetty GreenKey-sertifikaatti.
Kestävyyden määrittelyä
Kestävyyden olemme määritelleet laaja-alaisesti. Sen raja-arvoina toimivat ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden ehdot. Näiden ehtojen kantasana on kotitalous (kreik. oikos), johon kuuluu ylisukupolvisen ajattelun huolenpidon henki (lat. pietas), ei vain ihmisistä, vaan myös eläimistä ja koko elokehästä.
Oikos-käsitteen kautta on mahdollista hahmottaa tulevaisuuden haasteisiin vastaavaa sivistyskäsitystä. Tämä hahmottaminen on kiireellistä ja välttämätöntä, ja se on nimenomaan sivistystehtävä. Globaali maailma vaatii kansallisten intressien kautta määriteltyä sivistyskäsitystä laajempaa ymmärrystä ja visiota. Jos ja kun elämme, ajattelemme ja toimimme globaalissa maailmassa, myös sivistyksen on rakennuttava globaaliksi. Globaalisivistys on ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä huolehtimista.
Asenteena myötätunto
Kestävyyden haasteen kohtaamiseen liittyy mielestäni vielä yksi tärkeä piirre. Se on tietynlainen ”ihmisen mittaisuus” ja myötätunto.
Opisto tarjoaa kohtaamis-, kasvu- ja oppimisyhteisön ihmisille (jotka etsivät paikkaansa) globaalin ja paikallisen välisessä jännitekentässä. Keskeisiä arvoja ovat paikallisen identiteetin vahvistaminen, aktiivinen kansalaisuus sekä rohkaiseminen yksinkertaiseen elämäntapaan. Tavoitteena on ihmisen kokoisten valintojen kautta syntyvä arjen kestävä kehitys, joka ei ole moraalista puhdasoppisuutta mutta ei myöskään välinpitämättömyyttä. Tämä asenne nousee opiston perinteestä (kansanopisto, körttiläisyys, kristillishumanistinen sivistys) ja pukeutuu tämän ajan asuun ja kielelle (kestävyys).
Opiskelijamme tulevat eri suunnista läheltä ja kaukaa erilaisine tavoitteineen. Tavoitteenamme on, että he mieltävät olevansa osa yhteistä maailmankylää ihmisinä, joiden kysymykset ja huolet ovat paljolti hyvin samankaltaisia, mutta myös toisiaan rikastuttavia ja yhteisiin pyrkimyksiin inspiroivia.
Jukka Hautala
toimitusjohtaja
Turun kristillisen opiston säätiö sr sekä Linnasmäki oy