Sivistys synnyttää kestäviä tekoja  

”Sivistys ja kulttuurinen muutos johtavat kohti kestävämpiä elämäntapoja ja laaja-alaista hyvinvointia”, todetaan Suomen kestävän kehityksen toimikunnan Suomelle valmistelemassa strategiassa vuosille 2022–2030. Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja ja toimikunnan jäsen Tytti Pantsar katsoo, että sivistystoimijat voivat olla rakentamassa toivon sanomaa ja perustaa sille, että haluamme ponnistella paremman tulevaisuuden eteen.

Kestävän kehityksen toimikunnan strategian tavoitteena on luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi. Strategia perustuu YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n pohjalta tehtyyn kansalliseen Agenda2030-tiekarttaan, joka sisältää suunnitelman toimintaohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi ja jonka ytimessä on kuusi muutosta vaativaa aihealuetta.  

Tiekartan sisällön muodostavat muutosalueet ovat:  

1) hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus
2) sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat
3) hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus
4) kestävä energiajärjestelmä
5) hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä
6) monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö

Muutosalueita työstämällä varmistetaan Suomen suotuisa eteneminen kohti kestävän kehityksen tavoitteita. Muutosalueiden toinen ja kolmas kohta – eli sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat ­sekä hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus – edellyttävät merkittävää yhteiskunnallisen ajattelutavan muutosta ja linkittyvät muun muassa kansanopistojen tekemään sivistystyöhön. Sivistys on avaintekijä kestävien arvojen ja tapojen omaksumisessa. Osallisuus on vaikuttamista omaan elämään ja mahdollisuutta ja halua osallistua päätöksentekoon.  

Osallisuus edistää vaikutusmahdollisuuksia

Suomen Kansanopistoyhdistys edistää toiminnallaan sivistyksellistä tasa-arvoa ja elinikäistä oppimista. Yhdistys on Suomessa toimivien kansanopistojen edunvalvoja ja tukee kansanopistoliikkeen moniarvoisuudesta ja erilaisista aatetaustoista rakentuvaa sivistystehtävää. Kestävä kehitys on Kansanopistoyhdistyksen toiminnan painoalue ja kansanopistojen tärkeä arvo. Lakiin vapaasta sivistystyöstä (1998/632 1§) vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen yhdeksi tavoitteeksi on kirjattu kestävän kehityksen edistäminen.

Sosiaalinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen osa-alueista. Sen ytimenä on oikeudenmukaisuus ja osallisuus. Kansanopistojen tapaiset vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat viime vuosina panostaneet laajasti yhteiskunnallista osallisuutta tukevaan koulutukseen esimerkiksi kotoutumista edistävissä, oppimisvalmiuksia ja elämänhallintaa tukevissa sekä perustaitoihin valmentavissa koulutuksissaan.

Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtajan Tytti Pantsarin mielestä vapaa sivistystyö voi ottaa nykyistäkin vahvemman roolin oppimismahdollisuuksien tarjoamisessa niille ihmisille, jotka eivät syystä tai toisesta sijoitu muuten koulutusjärjestelmäämme. Samalla vapaan sivistystyön koulutus on alusta kestävien elämäntapojen vahvistamiselle.

– Katson, että sivistystoimijat voivat herättää ihmisissä tietoisuutta siitä, että he voivat omilla valinnoillaan ja teoillaan vaikuttaa maailmaan ja omaan elämään. Tarvitaan dialogia, joka tukee kykyämme ymmärtää rajallisuudet toivoa menettämättä. Pidän yhteisöllisyyttä ja dialogisuutta avaimina uudenlaisen maailmansuhteen muodostamiseen. Ne liittyvät myös keskeisesti ajatukseen ekososiaalisesta sivistyksestä. Toivoa luovalla dialogilla on tärkeä merkitys sivistymisen prosessissa. Sivistystoimijoilla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää toivon pedagogiikkaa, Pantsar sanoo.

Sivistystyö uudistaa maailmansuhdetta

Kestävän kehityksen strategiassa todetaan, että ”sivistys näkyy ja vaikuttaa yhteiskunnassa osaamisena, luovuutena, yli sukupolvien ulottuvana vastuuntuntona ja vastuunkantona. Sivistys ei siis ole vain ajattelua tai pohdintaa vaan käytännön tekoja. Sivistys ja kulttuurinen muutos johtavat kohti kestävämpiä elämäntapoja ja laaja-alaista hyvinvointia.”

Kestävät elämäntavat valtavirtaistuvat, kun ihmisten ajattelutapa muuttuu ja he ymmärtävät, että ihminen on osa luontoa ja riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Sivistystyöllä on tässä merkittävä rooli: sen avulla voidaan lisätä elämän merkityksellisyyttä sekä ihmisten hyvinvointia ja uudistaa ihmisen maailmansuhdetta.

– Sivistystoimijat huolehtivat siitä, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittää itseään ja valmiudet osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun aikamme polttavimmista kysymyksistä. Muutokset, kokemukset yhteiskunnallisesta osallisuudesta ja kestävien elämäntapojen omaksuminen nousevat juuri siitä, kuinka hyvänä näemme tulevan ja miten jäsennämme itsemme siinä merkityksellisinä toimijoina, Pantsar summaa.

Sivistys on muutosvoima, jota Suomi ja maapallo tarvitsevat juuri nyt.

Lisätietoja:
Suomen kestävän kehityksen toimikunta: Kestävän kehityksen toimikunnan strategia 2022–2030

Tytti Pantsar: Sivistystyö kestävän tulevaisuuden rakentajana, Sivistys nousee yhteisöistä -julkaisussa s. 37–42, toim. Kristiina Hannukainen.