Jatkuvan oppimisen uudistus etenee vauhdikkaasti
Jatkuvan oppimisen koulutuspoliittinen uudistus on käynnistynyt. Uudistuksesta linjataan Sanna Marinin hallitusohjelmassa, ja sen toteutus jatkuu yli hallituskauden. Jatkuvan oppimisen uudistuksella vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Uudistuksella pyritään ennakoivasti ratkaisemaan työelämän murroksesta sekä väestönrakenteen muutoksista aiheutuvia koulutustarpeita. Opetus- ja kulttuuriministeriö on perustanut jatkuvan oppimisen seurantaryhmän, joka yhteistyössä parlamentaarisen ryhmän kanssa valmistelee uudistusta vuoden 2020 aikana. Ryhmässä vapaata sivistystyötä edustaa VST ry:n puheenjohtaja Björn Wallén.
Uudistusta valmisteleva parlamentaarinen ryhmä on tehnyt ensimmäiset linjaukset jatkuvan oppimisen uudistukseen. Linjauksissa hahmotellaan uutta palvelujärjestelmää työikäisille. Palvelujärjestelmässä uudistetaan työikäisten osaamiseen liittyvä palveluja, parannetaan työn ja osaamisen kohtaantoa, sekä vahvistetaan osaamisen alueellista ekosysteemiä. Samalla pyritään varmistamaan koko nuorten ikäluokan laadukas koulutus.
Kansanopistoyhdistys on käynnistänyt oman jatkuvan oppimisen taustaryhmän, joka toimii kansanopistojen tukena jatkuvan oppimisen uudistuksessa. Työryhmässä pohditaan esityksiä kansanopistojen roolista ja tehtävistä jatkuvan oppimisen tiekartalla. Kansanopistot ovat mukana tänä vuonna käynnistyvissä alueellisissa yhteistyöhankkeissa ja kuntakokeiluissa, joissa pyritään tiivistämään alueellista yhteistyötä työnantajien, koulutuksen tarjoajien ja ohjaavien tahojen välillä. Vapaa Sivistystyö ry:n puheenjohtaja Björn Wallén toteaa: ”Vapaan sivistystyön roolia alueellisissa jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmissä voidaan kehittää siten, että ne voivat rakentaa yhteisiä koulutustarjottimia sekä luoda uudenlaisia ohjauksen ja hakevan toiminnan palveluita.” Keskeinen osa jatkuvan oppimisen uudistusta onkin osaamisen kehittämisen alueellisen koordinaation vahvistaminen.
Kansanopistot ovat viime vuosina ottaneet vastuulleen merkittäviä yhteiskunnallisia sivistystehtäviä, kuten maahan muuttaneiden koulutus, oppimisvaikeuksia kokevien opinnot, perustaitojen ja digitaitojen oppiminen, työttömien oppimisen tukeminen sekä nuorten ohjaukselliset koulutukset. Kansanopistot ovat mukana myös oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvässä uudistuksessa, jonka tavoitteena on varmistaa toisen asteen tutkinto, joustava koulutuspolku sekä työllistyminen koko nuorten ikäluokalle. Nyt on aika kehittää osaamisperustaisuutta osana kansanopiston sivistyspedagogiikkaa, vahvistaa olemassa olevia työelämäyhteyksiä ja tehdä uusia avauksia alueelliselle yhteistyölle. Kansanopiston sivistyspedagogiikka toimii työkaluna erilaisten oppimis- ja osaamistarpeiden ratkaisemisessa. Kansanopistossa onkin kokonaisvaltainen tulokulma ihmisen työhön, osaamiseen ja sivistykseen. Sivistys on osa oppimisen ekosysteemiä, jossa ihminen integroi kaikki oppimansa asiat työelämään.