Kannanotot | 18.11.2026

Kansanopistoyhdistyksen lausunto valtioneuvoston selonteosta – Uusi suunta Suomen digitaaliseen kompassiin

koristekuva

EDUSKUNNAN SIVISTYSVALIOKUNNALLE

Suomen Kansanopistoyhdistys pitää selonteon sivistystä, demokratiaa ja luottamusta korostavaa lähtökohtaa erittäin myönteisenä. Kansalaisten osaaminen, kriittinen ajattelu ja mahdollisuudet vaikuttaa muutoksen suuntaan muodostavat kestävän digitaalisen yhteiskunnan perustan. On tärkeää, että kaikkien osallistuminen, yhdenvertaisuus ja hyvinvointi ovat kokonaisuuden keskeisiä tavoitteita.

Yhdistys esittää selontekoon seuraavat täydennykset, joilla tavoitteita ja niiden toimeenpanoa konkretisoidaan.

Nuoret näkyvämmin digitaalisten perustaitojen vahvistamiseen

Nuorten digitaaliset valmiudet rakentuvat erilaisilla koulutuspoluilla ja arjen oppimisympäristöissä. Selonteossa tunnistetaan taitojen vahvistaminen koko koulutusjärjestelmässä ja aikuisväestön tarpeet. Nuorten erilaiset lähtökohdat tarvitsevat kuitenkin oman kirjauksensa. Yhdistys esittää luvun 4.1 avaintulokseen 1.1 (s. 44–45) seuraavaa lisäystä:

Nuorten digitaalisia perus- ja lukutaitoja vahvistetaan heidän erilaiset lähtökohtansa huomioiden. Digitaalisten välineiden käyttö ei yksin takaa valmiuksia arvioida tietoa kriittisesti tai hyödyntää teknologiaa opiskelussa, työelämässä ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Erityistä huomiota kiinnitetään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien sekä tukea tarvitsevien nuorten tavoittamiseen.

Kansanopistoissa opiskelee paljon nuoria erilaisissa koulutuksissa. Nuorilla tarkoitetaan tässä nuorisolain (1285/2016) 3 §:n mukaisesti alle 29-vuotiaita. Kansanopistojen rooli nuorten digitaalisten valmiuksien vahvistajana on tärkeä tunnistaa. Yhteisöllinen opiskelu ja henkilökohtainen ohjaus tukevat taitojen oppimista erilaisista lähtökohdista.

Vapaa sivistystyö vahvistamaan digitaalista sivistystä ja osallisuutta

Vapaan sivistystyön oppilaitosverkosto tarjoaa mahdollisuuden kehittää eri väestöryhmien tarpeisiin vastaavaa digi- ja tekoälykoulutusta. Yhdistys esittää avaintulokseen 1.1, aikuisväestön oppimismahdollisuuksia käsittelevään kohtaan (s. 45), seuraavaa täydennystä:

Vapaan sivistystyön oppilaitokset ja muut matalan kynnyksen koulutustoimijat osallistuvat nuorten ja aikuisten digitaalisen sivistyksen, media- ja tekoälylukutaidon sekä demokratiataitojen vahvistamiseen. Koulutuksen saavutettavuudesta, kohtuuhintaisuudesta ja riittävästä ohjauksesta huolehditaan.

Esitys on yhdenmukainen opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman tulevaisuustyöryhmän 15.9.2026 julkaiseman Vapaan sivistystyön tulevaisuustyön väliraportin kanssa. Väliraportin linjauksissa vapaa sivistystyö tunnistetaan vahvaksi ja joustavaksi elinikäisen ja jatkuvan oppimisen toimijaksi, jonka oppilaitosverkosto voi vastata teknologiseen murrokseen ja muuttuviin osaamistarpeisiin sekä vahvistaa yhteiskunnan hyvinvointia ja kriisinkestävyyttä.

Kansanopistoissa digitaalisia taitoja voidaan kehittää osana laajempia opintoja, kieli- ja yhteiskuntakoulutusta sekä yhteisöllistä arkea. Käytännön taitojen rinnalla vahvistetaan kykyä arvioida tiedon luotettavuutta, ymmärtää teknologian vaikutuksia ja toimia vastuullisesti. Näin tuetaan demokratiaa, luottamusta ja henkistä kriisinkestävyyttä.

Osaamisen uudistaminen mahdolliseksi myös tutkintokoulutuksen ulkopuolella

Teknologinen muutos edellyttää mahdollisuuksia uudistaa osaamista joustavasti elämän eri vaiheissa. Selonteossa tunnistetaan perustellusti tutkintoa pienemmät osaamiskokonaisuudet. Yhdistys esittää luvun 4.1 avaintulokseen 2.1 (s. 49) seuraavaa täydennystä:

Osaamisen jatkuva uudistaminen mahdollistetaan myös tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa. Joustavia oppimismahdollisuuksia on tarjolla eri elämäntilanteissa oleville riippumatta työmarkkina-asemasta tai osallistumisesta tutkintokoulutukseen. Koulutustarjontaa kehitetään laajasti erilaisten koulutuksen järjestäjien, myös vapaan sivistystyön oppilaitosten, yhteistyönä.

Osaamista tulee voida uudistaa läpi elämän myös omaehtoisesti ja kansalaisena toimimista varten. Matalan kynnyksen koulutus- ja ohjauspalvelujen saatavuus on turvattava myös niille, joita työpaikoilla tapahtuva oppiminen ja tutkintokoulutus eivät tavoita. Verkkoaineistojen rinnalle tarvitaan ohjattua oppimista ja kasvokkaista tukea.

Oppimisen laatu ja pedagoginen harkinta tekoälyn käytön lähtökohdaksi

Tekoäly muuttaa tiedon tuottamisen ja käsittelyn tapoja, mikä edellyttää opetuksen tavoitteiden, menetelmien ja arvioinnin tarkastelua. Selonteossa korostetaan tekoälyn käyttöä, mutta sen vaikutukset opetukseen ja oppimiseen jäävät yleiselle tasolle. Yhdistys esittää luvun 4.1 avaintulokseen 2.1 (s. 49) seuraavaa täydennystä:

Tekoälyn ja muun teknologian käyttö opetuksessa perustuu pedagogiseen harkintaan ja tutkittuun tietoon. Kehittämisessä tarkastellaan vaikutuksia ajattelun, lukemisen, kirjoittamisen ja arviointitaitojen kehittymiseen sekä opettajan työhön. Opettajille turvataan osaaminen ja mahdollisuudet arvioida teknologian tarkoituksenmukaisuutta erilaisten oppijoiden ja oppimistavoitteiden kannalta. Käyttöönoton onnistumista arvioidaan myös oppimistulosten ja oppimisen laadun perusteella.

Toimeenpanoon osallistumiselle tarvitaan selkeät rakenteet

Tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että eri toimijat voivat kytkeä oman kehittämistyönsä yhteiseen toimeenpanoon. Yhdistys esittää, että luvussa 4.5 sekä luvun 5 toimeenpanoa koskevissa kirjauksissa täsmennetään eri toimijoiden osallistumismahdollisuuksia. Selonteon tavoitteet avaavat vapaan sivistystyön toimijoille monia tehtäviä, mutta asiakirja ei vielä riittävästi auta niitä hahmottamaan omaa rooliaan tai sitä, miten ne pääsevät mukaan toimeenpanoon.

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluun ja toteutukseen tulee ottaa laaja-alaisesti mukaan koulutus- ja sivistystoimijat sekä järjestöt. Suunnitelmassa tulee määritellä tehtävät, vastuut, yhteistyörakenteet ja tarvittavat resurssit. Myös pienten ja yksityisten koulutuksen järjestäjien edellytykset osallistua on varmistettava. Tämä koskee henkilöstön täydennyskoulutusta, yhteisten ratkaisujen kehittämistä sekä turvallisten ja saavutettavien digitaalisten työkalujen käyttöä.

Luvussa 5 kuvattavaan seurantaan tulee sisällyttää osaamiserojen kaventuminen, koulutuksen ja ohjauksen tavoittavuus sekä vaikutukset osallisuuteen, hyvinvointiin ja luottamukseen. Nuorten tilannetta tulee tarkastella erikseen. Näin selonteon sivistyksellisten tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida myös ihmisten arjessa.

Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n puolesta,

Helsingissä 18.11.2026

Kyösti Nyyssölä                                                 Tytti Pantsar
puheenjohtaja                                                  toiminnanjohtaja