Kansanopistoyhdistyksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön järjestämistä häiriötilanteissa koskevaksi lainsäädännöksi

EDUSKUNNAN SIVISTYSVALIOKUNNALLE

Asia: HE 233/2026 vp Hallituksen esitys eduskunnalle varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön järjestämistä häiriötilanteissa koskevaksi lainsäädännöksi

Yleistä

Suomen Kansanopistoyhdistys kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä. Suomen Kansanopistoyhdistys kannattaa esityksen tavoitteita turvata koulutuksen jatkuvuus ja turvallisuus sekä vahvistaa varautumista. Esitystä tulee täydentää erityisesti rahoituksen, sisäoppilaitoksissa asumisen ja ruokailun sekä oppivelvollisuuskoulutuksen osalta.

Kansanopistot järjestävät useita koulutusmuotoja yhteisen johdon, henkilöstön, kampuksen sekä majoitus- ja ruokapalvelujen piirissä. Sääntelyn ja ohjauksen tulee tukea tämän kokonaisuuden johtamista.

Yhdistys pitää myönteisenä, että lausuntokierroksen jälkeen häiriötilanteen määritelmiä on yhdenmukaistettu ja ennalta arvaamattomuuden vaatimus on poistettu. Vapaan sivistystyön määritelmässä koulutuksen järjestämisen estyminen ja opiskelijoiden turvallisuuden ja terveyden vaarantuminen ovat nyt vaihtoehtoisia perusteita.

Vapaan sivistystyön oppilaitosten asema alueellisessa varautumisyhteistyössä on varmistettava

Lakisääteisen varautumisvelvollisuuden laajentaminen vapaan sivistystyön oppilaitoksiin on perusteltua. Samalla tulee huolehtia siitä, että oppilaitokset kytketään nykyistä vahvemmin paikallisiin ja alueellisiin varautumisverkostoihin, viranomaisten tiedonkulkuun ja yhteiseen tilannekuvan muodostamiseen.Varautumisvelvollisuuden toimeenpano ei saa jäädä yksittäisten oppilaitosten vastuulle ilman toimivia yhteistyörakenteita. Erityisesti yksityisten oppilaitosten ylläpitäjien osallistumismahdollisuudet alueelliseen varautumisyhteistyöhön tulee varmistaa.

Etäopetuksen säädösperusta on valmisteltava kriisitilanteet huomioiden

Asetus vapaasta sivistystyöstä (805/1998 § 2) rajaa kansanopistojen mahdollisuutta järjestää etäopetusta. Etäopetuksen määrä voi olla enintään 20 % suhteessa lähiopetuksen suoritteisiin ja koulutukseen tulee liittyä aina vähintään kahden peräkkäisen päivän lähijakso. Nämä asetuksella määrätyt rajoitteet voivat vaikeuttaa koulutuksen jatkamista häiriötilanteessa. Esityksen kirjaus asetuksen muuttamistarpeen arvioimisesta vasta häiriötilanteessa ei ole riittävä. Tämä todettiin jo koronaepidemian yhteydessä, kun asetusta jouduttiin kiireellisesti muuttamaan. Säädösprosessin aiheuttama aikaviive vaikeutti oppilaitosten toimintaa ja aiheutti turhia kustannuksia. Vastaava tilanne tulee tulevaisuudessa välttää.

Kansanopistoyhdistys esittää, että tarvittavat muutokset vapaasta sivistystyöstä annettuun asetukseen valmistellaan lain yhteydessä. Häiriötilanteen vuoksi välttämätön etäopetus tulee voida hyväksyä rahoituksen perusteeksi ilman normaaliolojen prosenttirajaa ja lähiopetusjaksovaatimusta. Poikkeamisen edellytysten, keston ja todentamisen tulee olla ennakolta selviä. Koulutuksen toteutustapa on voitava valita opiskelijoiden tarpeiden, saavutettavuuden ja turvallisuuden perusteella.

Tilapäinen keskeytys ei saa vaarantaa toiminnan jatkuvuutta

On tarpeellista, ettei häiriötilanteesta johtuvaa tilapäistä keskeytystä pidetä lain 18 a §:ssä tarkoitettuna rahoituksen perusteena olevan toiminnan lopettamisena. Tämä ei kuitenkaan yksin suojaa kansanopistoa keskeytyksen taloudellisilta vaikutuksilta. Keskeytys vähentää opiskelijaviikkoja ja opiskelijamaksutuloja, vaikka henkilöstön, kiinteistöjen, tietojärjestelmien ja asuntolan kustannukset jatkuvat.

Esityksessä mainittu mahdollisuus harkita myöhemmin tilapäisiä valtionavustuksia ei anna ylläpitäjälle riittävää varmuutta toiminnan jatkamisen edellytyksistä. Suoritemenetyksen mahdolliset vaikutukset myöhempien vuosien rahoitukseen tulee myös ottaa huomioon.

Kansanopistoyhdistys esittää ennakolta määriteltyä menettelyä, jolla hyväksyttävästä häiriötilannekeskeytyksestä aiheutuvat rahoitusmenetykset korvataan. Ratkaisuna tulee arvioida esimerkiksi laskennallisten opiskelijaviikkojen hyväksymistä koulutussuunnitelman tai aiemman toteuman perusteella taikka erillistä korvaavaa rahoitusta. Vaikutusarviointia tulee täydentää suorite- ja maksutulojen menetysten sekä maksuvalmiuden osalta.

Asumisen ja ruokapalvelujen jatkuvuus on varmistettava

Kansanopiston sisäoppilaitosluonne edellyttää, että varautumisessa tarkastellaan koko opiskelijan arkea. Monelle opiskelijalle oppilaitos on myös koti. Etäopetukseen siirtyminen ei merkitse sitä, että opiskelija voisi poistua asuntolasta tai että asumisen, ruokailun, ohjauksen ja turvallisuuden tarve päättyisi. Kaikilla ei ole muuta turvallista asuntoa tai mahdollisuutta järjestää tarvitsemiaan palveluja itsenäisesti.

Esityksen vaikutusarvioinnissa sisäoppilaitoksissa asuminen tunnistetaan, mutta asumisen ja ruokapalvelujen jatkuvuutta ei käsitellä riittävän konkreettisesti. Esimerkiksi sähkö-, vesi- tai toimitushäiriö voi vaikuttaa samanaikaisesti opetukseen, asumiseen ja ruokahuoltoon. Erityistä huomiota tarvitsevat alaikäiset ja oppivelvolliset, vammaiset opiskelijat sekä muut opiskelijat, joilla on tavallista suurempi tuen tarve tai rajalliset mahdollisuudet siirtyä muualle.

Kansanopistoyhdistys esittää, että sääntelyssä ja toimeenpano-ohjeissa selvennetään opiskelijoiden asumis- ja ruokailuoikeuksien toteutuminen häiriötilanteessa sekä vastuut korvaavien majoitus- ja ruokailujärjestelyjen, tarvittavan tuen ja mahdollisen evakuoinnin järjestämisestä. Vaihtoehtoisten järjestelyjen ja kampukselle jäävien opiskelijoiden palvelujen kustannusten kattaminen on varmistettava. Varautuminen edellyttää myös ennakolta sovittua yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueiden ja turvallisuusviranomaisten kanssa.

Oppivelvollisuuskoulutuksen pidennys tulee mahdollistaa riittävän laajasti

Yhdistys kannattaa koulutuksen enimmäiskeston pidentämistä häiriötilanteen vuoksi. Ehdotetun 23 §:n 2 momentista tulee kuitenkin poistaa sanat ”läsnäoloa edellyttäviä”. Myös etänä toteutettavia keskeisiä sisältöjä voi jäädä suorittamatta esimerkiksi sähkö- tai tietoliikennehäiriön vuoksi.

Koulutuksen pidentämisestä aiheutuvat opiskelijaviikot ja välttämättömät lisäkustannukset tulee hyväksyä täysimääräisesti rahoituksen perusteeksi. Opiskelijan oikeuksien maksuttomaan koulutukseen, opetukseen, tukeen sekä sovellettavan lainsäädännön mukaiseen asumiseen ja ruokailuun tulee jatkua pidennyksen ajan.

Varautumisen toimeenpano edellyttää resursseja ja yhteensovittamista

Varautumisvelvollisuus edellyttää riittäviä resursseja sekä yhteisiä ohjeita ja koulutusta. Vapaan sivistystyön keskusjärjestöt kykenevät tukemaan nykyisillä toimintaresursseillaan osittain oppilaitoshenkilöstön osaamisen kehittämistä, mutta tukea osaamisen kehittämiselle ja varautumistoimille on kohdennettava myös kansallisesti esimerkiksi Opetushallituksen tukena.

Useita koulutusmuotoja järjestävälle kansanopistolle tulee mahdollistaa yhteinen varautumiskokonaisuus ja yhteensovitetut tietopyynnöt.

Aikuisten perusopetus ja sääntelyn selkeys

Mahdollisuutta siirtää aikuisten perusopetus etäopetukseen on selvennetty perustellusti. Opiskelijoiden ohjaus, kielellinen tuki ja saavutettavat opiskeluvälineet tulee turvata myös häiriötilanteissa. Lisäksi tulee selventää 20 o §:n varautumis- ja tiedonantovelvollisuuksien soveltuminen aikuisten perusopetukseen, sillä 46 §:stä puuttuu viittaus siihen.

Vapaasta sivistystyöstä annetun lain ehdotetun 23 a §:n varautumisvelvollisuus tulee kohdistaa johdonmukaisesti oppilaitoksen ylläpitäjään.

Kansanopistot vahvistavat koko väestön kriisinkestävyyttä

Kriisitilanteissa toimintakyvyn säilyminen edellyttää, että ihmisillä on riittävä osaaminen sekä hyvä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky. Näitä rakennetaan jo normaalioloissa. Kansanopistojen koulutus ja yhteisöllinen arki vahvistavat hyvinvointia, arjen taitoja, luottamusta ja kykyä toimia yhdessä. Varautumisosaaminen, demokratiataidot, medialukutaito ja digitaalinen turvallisuus auttavat ihmisiä arvioimaan tietoa, kohtaamaan epävarmuutta ja toimimaan häiriötilanteissa.

Kansanopistojen pedagogista osaamista ja valtakunnallista verkostoa tulee hyödyntää myös tavoitettaessa niitä ihmisiä, jotka eivät itse hakeudu varautumiskoulutuksiin. Yhteisiä koulutusmalleja kehitetään parhaillaan vapaan sivistystyön yhteistyönä. Tehtävän toteuttaminen edellyttää pitkäjänteisiä toimintaedellytyksiä.

Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n puolesta,

Helsingissä 5.11.2026

Kyösti Nyyssölä                                                   Tytti Pantsar
puheenjohtaja                                                    toiminnanjohtaja