Kansanopistoyhdistyksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi taiteen perusopetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi

SIVISTYSVALIOKUNNALLE

Asia: HE 115/2026 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taiteen perusopetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry pitää taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistamista tarpeellisena ja esityksen yleisiä tavoitteita kannatettavina.

Taiteen perusopetus tarjoaa mahdollisuuden tavoitteelliseen taiteen opiskeluun ja voi muodostaa polun myös alan ammatillisiin opintoihin. Kaikkien oppilaiden tavoitteena ei kuitenkaan ole ammattilaisuus. Järjestelmän tulee mahdollistaa eri taiteenalojen kirjo sekä lasten, nuorten ja aikuisten erilaiset opiskelun tavoitteet.

Taiteen perusopetusta järjestetään myös vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Kansanopistot ovat monialaisia oppilaitoksia, joissa taide- ja kulttuurikasvatus liittyy laajempiin koulutuspolkuihin, yhteisölliseen pedagogiikkaan ja alueelliseen sivistystehtävään. On tärkeää, että järjestäjäverkosto säilyy laajana ja että kunnallisia ja yksityisiä koulutuksen järjestäjiä kohdellaan tasavertaisesti.

Oppimäärän toteuttamisessa tarvitaan joustavuutta

Kansanopistoyhdistys kannattaa siirtymistä yhteen oppimäärään sekä oppimäärän laajuuden määrittelemistä opintopisteinä. Yhtenäinen rakenne voi helpottaa opintojen tunnistamista ja tunnustamista sekä oppilaitosten välistä yhteistyötä.

Aiemmassa esitysluonnoksessa 50 opintopisteen oppimäärä vastasi 1 000 opetustuntia. Hallituksen esityksessä määrä on laskettu 800 tuntiin. Muutos on oikeansuuntainen, mutta oppimäärä on edelleen selvästi nykyistä 500 opetustunnin yleistä oppimäärää laajempi. Muutos voi pidentää opiskeluaikoja, lisätä kustannuksia ja vaikeuttaa erityisesti pienten oppilaitosten sekä väestöltään vähenevien alueiden mahdollisuuksia tarjota opetusta.

Opetussuunnitelman perusteissa on mahdollistettava oppimäärän joustava ja modulaarinen toteuttaminen. Oppilaiden tulee voida suorittaa tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia eri oppilaitoksissa, eri taiteenaloilla ja eri opetusmuodoissa.

Yhteistyöllä voidaan turvata laaja tarjonta

Kansanopistoyhdistys pitää kannatettavana 4 §:n mahdollistamaa yhteistyötä koulutuksen järjestämisessä. Koulutuksen järjestäjien yhteistyö ja sopimukset muiden toimijoiden kanssa voivat monipuolistaa taiteenalojen tarjontaa ja turvata opetuksen saatavuutta molemmilla kansalliskielillä. Mahdollisuus toteuttaa oppimäärän osia yhteistyössä on tärkeä erityisesti pienille toimijoille ja harvaan asutuilla alueilla.

Yhteistyön tulee olla joustava mahdollisuus, eikä siitä saa muodostua pienten järjestäjien toimintaa vaikeuttavaa vaatimusta. Järjestämislupia koskevassa harkinnassa tulee tukea monipuolista ja alueellisesti kattavaa järjestäjäverkostoa sekä kohdella erilaisia koulutuksen järjestäjiä yhdenvertaisesti.

Rahoituksen on oltava vakaata, selkeää ja ennakoitavaa

Laadukas ja saavutettava taiteen perusopetus edellyttää vakaata perusrahoitusta. Valtionosuuksien jakamisen perusteiden tulee olla johdonmukaiset, yhdenvertaiset, selkeät ja läpinäkyvät. Samoja arviointiperusteita on sovellettava kaikkiin valtionosuuden piirissä oleviin koulutuksen järjestäjiin.

Kansanopistoyhdistys pitää myönteisenä, että rahoituksessa huomioitaisiin opetustuntien lisäksi oppilasmäärä ja koulutuksen alueellinen saatavuus. Koko oppimäärän suorittaneiden määrää tulee kuitenkin käyttää rahoituskriteerinä varovaisesti. Pitkäkestoisen oppimäärän suorittaa vain osa oppilaista, eikä rahoitusmalli saa ohjata oppilasvalintaa tai kaventaa erilaisten oppijoiden osallistumismahdollisuuksia.

Esityksen vaikutuksia yksittäisten järjestäjien rahoitukseen on vaikea arvioida. Rahoitukseen vaikuttavat käytettävissä olevien suoritteiden määrä, järjestäjien toiminnan laajuuden muutokset, uudet yksikköhinnat ja kustannustason kehitys. Epävarmuus vaikeuttaa toiminnan, henkilöstön ja opetustarjonnan pitkäjänteistä suunnittelua. Rahoitusmallin muutoksen arvioidaan lisäksi heikentävän erityisesti musiikin alan suhteellista asemaa.

Rahoituksen tulee perustua pääosin toteutuneisiin opetustunteihin. Uusien kriteerien painoarvoa ei tule kasvattaa ennen kuin niiden vaikutuksista eri taiteenaloihin, alueisiin ja koulutuksen järjestäjiin on saatu riittävästi tietoa. Toimeenpanossa on turvattava riittävä siirtymäaika ja estettävä yksittäisiin oppilaitoksiin kohdistuvat kohtuuttomat rahoitusmuutokset.

Helsingissä 2.9.2026

Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry

Kyösti Nyyssölä                                                    Tytti Pantsar
puheenjohtaja                                                     toiminnanjohtaja