Kansanopistoyhdistyksen lausunto valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2027
VALTIOVARAINVALIOKUNNAN SIVISTYS- JA TIEDEJAOSTOLLE
Asia: HE 175/2026 vp Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2027
Suomen Kansanopistoyhdistys kiittää valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostoa mahdollisuudesta lausua. Lausunto keskittyy luvun 29.10 vapaan sivistystyön koulutuksen rahoitukseen, sen keskeisiin painotuksiin ja kipupisteisiin sekä opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksiin.
Tiivistelmä
Vapaan sivistystyön valtionosuusrahoituksessa tapahtuu vuonna 2027 merkittävä muutos, kun kotoutumiskoulutuksen rahoitus on esitetty poistettavaksi. Koulutuksen järjestämisen osalta siirtymäaikaa ei ole. Vuosille 2027–2028 kohdennetaan väliaikaista tukea, jonka määrä on riittämätön. Kansanopistoyhdistys esittää, että sivistys- ja tiedejaosto esittää kotoutumisuudistuksen siirtymärahoituksen vahvistamista momentilla 29.10.31 ja arvioi muutoksen vaikutuksia kotoutumis- ja lukutaitokoulutuksen saatavuuteen.
Kansanopistojen järjestämän oppivelvollisille suunnatun Opistovuosi-koulutuksen tarve on kasvava. Kotoutumisuudistuksen vuoksi oppivelvolliset maahanmuuttaneet eivät voi enää osallistua kansanopistojen järjestämään kotoutumiskoulutukseen tai lukutaitokoulutukseen. Opistovuosi on myös tälle kohderyhmälle toimiva ratkaisu toiselle asteelle siirtymisen tukemiseksi. Vuoden 2026 opiskelijamäärä oli Opistovuosi-koulutuksessa niin suuri, että koulutukseen kohdennettavaa valtionosuutta suhteutettiin kaikilta järjestäjiltä alaspäin. Kansanopistoyhdistys esittää, että sivistys- ja tiedejaosto arvioi Opistovuoden rahoituksen riittävyyttä tulevina vuosina.
Kansanopistojen koulutusta ja ohjausta tulee hyödyntää korkeakoulujen opintosetelikokeilussa. Nuoret, jotka eivät etene korkeakouluun, saavat kansanopisto-opinnoista tukea opiskeluvalmiuksien, elämänsuunnittelutaitojen, akateemisten valmiuksien ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. He myös suorittavat kansanopisto-opiskelun aikana usein merkittävän määrän korkeakoulujen opintopisteitä. Tämä tehokas väylä tulee hyödyntää korkeakoulutustason nostamisessa Suomessa ja osana opintosetelikokeilua. Kansanopistoyhdistys esittää, että sivistys- ja tiedejaosto arvioi korkeakoulujen opintosetelikokeilua ja esittää osan valtion talousarviossa sen toteuttamiseen suunnatusta rahoituksesta kohdennettavaksi vapaan sivistystyön oppilaitosten toteuttamaan tehokkaaseen väylään.
Hallitus on kehysriihessä kohdentanut rahoitusta pitkäaikaistyöttömien osaamisseteleihin, joiden avulla pitkäaikaistyöttömät voisivat hankkia tarvitsemaansa osaamista työttömyysaikana, mutta asetusesitys ei mahdollista laajan oppilaitosverkon koulutuksen hyödyntämistä. Asiaa koskevassa asetusesityksessä osaamissetelin käyttö ei ole mahdollista koulutuksessa, johon kohdentuu valtionosuutta. Vapaan sivistystyön koulutukseen kohdennettava valtionosuus ei ole 100 prosenttia, vaan kansanopistoissa 57 prosenttia. Osaamissetelillä voitaisiin kattaa opiskelijamaksuosuus, jolloin vapaan sivistystyön oppilaitokset voisivat tarjota pitkäaikaistyöttömille ohjattuja opintoja ja tarpeen mukaista osaamisen kehittämistä. Kansanopistoyhdistys esittää, että jaosto nostaa valtiovarainvaliokunnan mietintöön tarpeen mahdollistaa osaamissetelin käyttö myös tähän opiskelijamaksuosuuteen ja ohjaukseen.
Kansanopistoyhdistys haluaa kiinnittää sivistys- ja tiedejaoston huomiota siihen, että vapaan sivistystyön rahoituksesta on säästetty viimeisen 15 vuoden aikana useita kertoja. Jälleen vuoden 2027 budjetissa säästötoimia kohdennetaan vapaan sivistystyön rahoitukseen. Vapaan sivistystyön kokonaisrahoitus on koko valtion budjetista noin 0,2 prosenttia ja opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista noin 2 prosenttia. Alle 200 milj. eurolla rahoitetaan vuosittain lähes miljoonan suomalaisen opintoja, vahvistetaan osallisuutta ja toimintakykyä. Vapaan sivistystyön oppilaitoksia toimii tällä varsin maltillisella rahoituksella Suomessa 288. Ne kykenevät tarjoamaan koulutusta kaikilla alueilla ja tuomaan opiskelun lähelle jokaista Suomessa asuvaa. Tehdyillä säästöillä on vaikutuksia koulutuksen saavutettavuuteen ja suomalaisten mahdollisuuksiin kehittää osaamistaan ja vahvistaa toimintakykyään aikana, jolloin se on erityisen tärkeää. Kansanopistoyhdistys pyytää, että sivistys- ja tiedejaosto arvioi tehtyjen säästöjen vaikutuksia ja esittää valtiovarainvaliokunnan mietintöön kannanoton laajan oppilaitosverkoston toimintakyvystä huolehtimiseksi.
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n lausunto: HE 175/2026 vp Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2027
Kansanopistot ovat monialaisia koulutuspolkujen rakentajia
Kansanopistojen vapaan sivistystyön koulutus on tavoitteellista, usein päätoimista ja pitkäkestoista. Yhteisöllinen oppimisympäristö, henkilökohtainen ohjaus ja mahdollisuus asua opistolla tukevat erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia, jotka tarvitsevat aikaa ja tukea seuraavaan koulutusvaiheeseen.
Kansanopistot järjestävät myös järjestämislupiensa mukaista ammatillista koulutusta, aikuisten perusopetusta ja lukiokoulutusta sekä avoimia korkeakouluopintoja yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Monialaisuus mahdollistaa etenemisen perustaitojen vahvistamisesta tutkinto-opintoihin. Koulutusmuodot hyödyntävät osin yhteisiä tiloja, henkilöstöä ja tukipalveluja, joten vapaan sivistystyön rahoitusmuutokset vaikuttavat koko oppilaitoksen toimintaedellytyksiin. Kotoutumiskoulutuksen päättyminen voi siten heikentää myös muuta alueellista koulutustarjontaa ja nuorten koulutuspolkuja.
Kotoutumisuudistuksen toimeenpano edellyttää riittävää rahoitusta
Eduskunta hyväksyi kotoutumisuudistuksen kesäkuussa 2026. Kotoutumis- ja lukutaitokoulutusta ei voida 1.1.2027 alkaen jatkaa nykyisenä vapaan sivistystyön koulutuksena, ja siihen kohdennettu valtionosuusrahoitus poistuu. Vuonna 2023 näissä koulutuksissa opiskeli kansanopistoissa noin 7 200 henkilöä. Aikuisten perusopetuksessa opiskeli lisäksi noin 2 000 henkilöä. Myös kunnille ja työllisyysalueille muutos on suuri, kun vakiintunut, suoraan valtion rahoittama palvelu poistuu ja korvaava koulutus on järjestettävä uudella tavalla.
Koulutus päättyy kesken lukuvuoden ilman opintojen loppuun saattamisen turvaavaa siirtymäaikaa. Vuodelle 2026 rahoituksen saaneissa opistoissa koulutus on käynnissä ja oppilaitokset ovat sitoutuneet sen järjestämiseen. Syksyllä aloittaneiden ryhmien kevään opinnot on kuitenkin toteutettava uudella rahoituspohjalla. Tämä vaarantaa opiskelijoiden opintojen jatkuvuuden ja koulutuksessa tarvittavan henkilöstön säilymisen.
Kansanopistoyhdistyksen tilaamassa E2 Tutkimuksen selvityksessä opiskelijakyselyyn vastasi 1 293 opiskelijaa yli 40 oppilaitoksesta. Vastanneista 93 prosenttia koki oppineensa tärkeää tietoa Suomesta ja 87 prosenttia tunsi kuuluvansa opiskelijayhteisöön. Tulokset tukevat ohjauksen ja yhteisöllisen oppimisympäristön merkitystä kotoutumisessa. Syyskuun 2026 muutostilannetta koskevaan kartoitukseen vastasi 41 kansanopistoa. Ne kehittävät korvaavaa kieli- ja perustaitokoulutusta, mutta suunnitellut rahoitusratkaisut eivät vielä varmista koulutuksen jatkuvuutta. Kartoitus kuvaa vastaajaopistojen tilannetta.
Koulutustarve ei ole poistunut. Kansanopistot tavoittavat myös kotivanhempia, vähän koulutettuja ja kotoutumisajan ylittäneitä, joiden tarpeisiin työvoimakoulutus ei yksin vastaa. Kansanopistot haluavat jatkaa maahanmuuttaneiden kouluttamista, ja kunnat pyytävät niiltä apua palvelujen järjestämiseen. Vapaan sivistystyön 57 prosentin valtionosuus ei kuitenkaan kata koko rahoitusta. Ilman opiskelijamaksuosuuden kattavaa ratkaisua maahanmuuttaneet voivat jäädä ilman koulutuspalveluja. Esitetty siirtymärahoitus on riittämätön suhteessa poistuvaan rahoitukseen ja koulutuksen tarpeeseen, eikä määräaikainen avustus ratkaise saavutettavuutta sen päätyttyä.
Talousarvioesityksessä 2027 kotoutumiskoulutuksen ja lukutaitokoulutuksen valtionosuusrahoitus poistuu, mutta avustusrahoitusta kohdennetaan maahanmuuttajanaisten koulutukseen. Kansanopistoyhdistys pitää avustusrahoitusta tärkeänä. Se esittää kuitenkin sen käyttömahdollisuuden laajentamista.
Kansanopistoyhdistys esittää, että sivistys- ja tiedejaosto esittää momentin 29.10.31 siirtymärahoituksen lisäämistä ja kohdentamista koulutusta aiemmin järjestäneille oppilaitoksille vapaan sivistystyön 57 prosentin valtionosuudella rahoitetun kieli- ja yhteiskuntataitojen koulutuksen opiskelijamaksuosuuden kattamiseen. Maahanmuuttajanaisille kohdennettu koulutusavustus on tarpeellinen, mutta sen käyttöalaa tulee laajentaa sukupuolesta riippumatta sekä kotoutumisajalla olevien että sen ylittäneiden koulutukseen.
Kansanopistoyhdistys esittää, että jaosto nostaa valtiovarainvaliokunnan mietintöön kannanoton aloitettujen opintojen jatkuvuuden ja korvaavan koulutuksen saavutettavuuden varmistamisesta riittävällä rahoituksella. Hallituksen tulee seurata suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen alueellista saatavuutta ja raportoida siirtymärahoituksen riittävyydestä sekä koulutuksen rahoituksesta määräaikaisen avustuksen päätyttyä. Seurannassa tulee selvittää erityisesti paljon tukea tarvitsevien opiskelijoiden pääsy koulutukseen.
Opistovuoden rahoitus on sovitettava nuorten tuen tarpeeseen
Vuoden 2027 talousarvioesityksen momentilla 29.10.31 kansanopistojen oppivelvollisille suunnatun koulutuksen 100 prosentin valtionosuuteen oikeuttavista suoritteista aiheutuvat menot on rajattu 6,5 miljoonaan euroon. Vuonna 2026 rahoitus ei Kansanopistoyhdistyksen tietojen mukaan riittänyt, vaan kaikkien järjestäjien rahoitusta jouduttiin suhteuttamaan noin 15 prosenttia alaspäin.
Opistovuosi vahvistaa nuorten opiskelutaitoja, perustaitoja ja arjenhallintaa sekä auttaa löytämään sopivan jatkokoulutuksen. PISA 2022 -tulosten mukaan joka neljännen suomalaisen 15-vuotiaan matematiikan taidot olivat heikot. Tämä korostaa perustaitojen ja toiselle asteelle siirtymisen tuen tarvetta.
Kotoutumisuudistuksen vuoksi oppivelvollisuuslakiin tehtiin muutoksia. Sen vuoksi oppivelvolliset eivät voi 1.1.2027 alkaen suorittaa oppivelvollisuutta aiempaan säännökseen perustuneessa kansanopistojen kotoutumis- tai lukutaitokoulutuksessa. Opistovuosi voi tarjota näille maahanmuuttajataustaisille nuorille kielitukea, perustaitojen vahvistamista ja ohjausta. Osassa kansanopistoja tätä mahdollisuutta tarjotaan jo, mutta poistuva koulutusväylä lisää paikkojen ja resurssien tarvetta.
Kansanopistoyhdistys esittää, että sivistys- ja tiedejaosto arvioi momentin 29.10.31 Opistovuosi-koulutuksen opiskelijapaikkojen ja rahoituksen riittävyyttä suhteessa kasvavaan koulutuksen, ohjauksen ja kielituen tarpeeseen. Jaoston tulee esittää valtiovarainvaliokunnan mietintöön kannanotto, jonka mukaan hallitus huolehtii koulutuksen rahoituksen riittävyydestä ja ennakoitavuudesta myös tulevina vuosina.
Korkeakoulujen opintoseteli tulee ulottaa tuettuihin opiskelupolkuihin
Korkeakoulujen opintosetelikokeilu mahdollistaa ehdot täyttäville nuorille enintään 30 opintopistettä maksuttomia avoimia korkeakouluopintoja. Kansanopistot tavoittavat samaa kohderyhmää ja yhdistävät korkeakouluopintoihin lähi- ja ryhmäopetusta, opiskelutaitojen vahvistamista sekä henkilökohtaista ohjausta. Pelkkä korkeakoulun opintomaksun poistaminen ei kata tämän tuetun opiskelun kustannuksia.
Kansanopistoyhdistys esittää, että sivistys- ja tiedejaosto esittää osan korkeakoulujen opintosetelikokeilun rahoituksesta kohdennettavaksi Opetushallituksen kautta vapaan sivistystyön opintoseteliavustuksiin. Oppilaitokset käyttäisivät avustuksen kohderyhmän opetuksen opiskelijamaksuosuuden poistamiseen. Tämä mahdollistaisi maksuttoman opetuksen kansanopiston tuetussa opintokokonaisuudessa; mahdolliset majoitus- ja ruokailumaksut olisivat erillisiä. Jaoston tulee lisäksi esittää mietintöön kannanotto, jonka mukaan nämä opiskelumahdollisuudet tehdään kohderyhmälle näkyviksi Opin.fi-palvelussa ja ohjauksessa.
Osaamisseteli voi avata pitkäaikaistyöttömille reitin koulutukseen ja työhön
Pitkäaikaistyöttömien osaamissetelin valmisteluun liittyy 20 miljoonan euron rahoituspäätös. TEM:n asetusluonnoksessa vapaan sivistystyön oppilaitokset on tunnistettu mahdollisiksi koulutuksen tarjoajiksi, mutta valtionosuutta saava koulutus on rajattu setelin ulkopuolelle. Kansanopistojen vapaan sivistystyön valtionosuus kattaa 57 prosenttia laskennallisesta rahoituksesta. Setelillä voitaisiin kattaa opiskelijamaksuosuus. Kansanopistot voivat yhdistää perus-, digi- ja kielitaitojen vahvistamisen ammatilliseen suuntautumiseen sekä ohjaukseen. PIAAC II -tutkimuksessa väestöryhmien väliset perustaitoerot olivat suuria, vaikka suomalaisaikuisten keskimääräinen osaaminen oli vahvaa.
Kansanopistoyhdistys esittää, että sivistys- ja tiedejaosto nostaa valtiovarainvaliokunnan mietintöön kannanoton, jonka mukaan osaamissetelin toimeenpanossa mahdollistetaan sen käyttö kansanopistojen vapaan sivistystyön koulutuksen opiskelijamaksuosuuteen ja riittävään ohjaukseen. Valtionosuusrahoitus kattaa vain osan koulutuksen laskennallisesta rahoituksesta, eikä sitä tule pitää esteenä opiskelijamaksuosuuden tukemiselle. Hallituksen tulee seurata, tavoittaako seteli heikot perustaidot omaavat pitkäaikaistyöttömät ja mahdollistavatko rahoitus, opiskeluaikainen toimeentulo ja ohjaus heidän osallistumisensa.
Perusrahoitus turvaa koulutuksen saavutettavuuden
Vapaan sivistystyön rahoitusta on vähennetty toistuvasti. Aiemmat leikkaukset heikentävät edelleen kansanopistojen toimintaedellytyksiä, ja vuoden 2027 talousarviossa rahoitus vähenee myös kotoutumiskoulutuksen valtionosuuden poistumisen vuoksi. Vuosina 2022–2024 kansanopistojen vapaan sivistystyön valtionosuudet, opiskelijamaksut ja muut tuotot jäivät vuosittain yhteensä 3,3–6,0 miljoonaa euroa kustannuksia pienemmiksi. Vuonna 2024 opiskelijamaksuja oli 21,8 miljoonaa euroa, mutta kokonaisrahoitus kattoi silti vain 96,5 prosenttia kustannuksista.
Kuva 1. Kansanopistojen vapaan sivistystyön kustannukset ja tuotot vuonna 2024. Muut tuotot sisältävät opiskelijamaksut. Luvut koskevat valtionosuuden kustannuspohjaa, eivät ylläpitäjien koko toiminnan tilinpäätösalijäämää. Lähde: OPH:n kustannustiedonkeruun tilastot.
Palkkausmenojen osuus osoittaa, että rahoitus ylläpitää opetuksen ja ohjauksen lisäksi ruokailu-, majoitus-, kiinteistö- ja hallintopalvelujen työpaikkoja. Päätoimisen opiskelijan on rahoitettava opintomaksujen lisäksi toimeentulonsa. Kansanopistoyhdistyksen jäsenopistoilta saaman palautteen mukaan yhä useammalla nuorella on vaikeuksia selviytyä opintomaksuista. Opiskelijamaksuilla ei voida enää kattaa rahoitusvajetta heikentämättä koulutuksen saavutettavuutta.
Kansanopistoyhdistys esittää, että sivistys- ja tiedejaosto kiinnittää huomiota vapaan sivistystyön toistuviin rahoitusleikkauksiin ja arvioi aiempien leikkausten sekä vuoden 2027 rahoitusmuutosten yhteisvaikutuksia koulutuksen saavutettavuuteen ja koulutukselliseen tasa-arvoon. Jaoston tulee esittää valtiovarainvaliokunnan mietintöön kannanotto, jonka mukaan hallitus arvioi opiskelijamaksujen vaikutuksia osallistumiseen ja huomioi tulevissa rahoitusratkaisuissa oppilaitosten toimintakyvyn sekä opiskelijoiden maksukyvyn tavoitteellisissa ja pitkäkestoisissa opinnoissa, jotka johtavat jatkokoulutukseen tai työhön.
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n puolesta,
Helsingissä 14.10.2026
Kyösti Nyyssölä Tytti Pantsar
puheenjohtaja toiminnanjohtaja