Kansanopistoyhdistyksen näkemys opetus- ja kulttuuriministeriön virkanäkemykseen tulevan hallituskauden valinnoista
Suomen Kansanopistoyhdistyksen näkemys opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) virkanäkemykseen tulevan hallituskauden valinnoista: Kansanopistot voivat edistää koulutuksen saavutettavuutta ja tasa-arvoa esitettyä enemmän
Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut kevään 2023 aikana Sivistyskatsauksen, joka kokoaa tilasto- ja muita tietoja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalasta, sekä virkanäkemyksen tulevan hallituskauden valinnoista. Sivistyskatsauksessa ei käsitellä lainkaan vapaan sivistystyön toimintaa ja aikuisten oppimista ja koulutustakin varsin vähäisesti. Kansanopistoyhdistys pitää erittäin tärkeänä, että suomalaista sivistystä tarkasteltaessa kuvataan myös vapaan sivistystyön oppilaitosten työn vaikuttavuutta, volyymeja ja tehdään kansainvälistä vertailua. Odotamme, että tämä voi toteutua seuraavissa Sivistyskatsauksissa.
Virkanäkemyksessä tulevan hallituskauden valinnoista vapaan sivistystyön oppilaitoksilla nähdään olevan tehtäviä esimerkiksi aikuisten perustaitojen oppimisen vahvistamisessa ja kotoutumisen edistämisessä. Kansanopistoyhdistys pitää esitettyjä vapaata sivistystyötä koskevia linjauksia hyvinä ja tärkeinä, mutta katsoo, että kansanopistojen roolia voitaisiin huomattavasti vielä vahvistaa esitetystä suomalaisen koulutuksen saavutettavuuden ja tasa-arvon varmistamiseksi.
Virkanäkemyksessä korostetaan, että suomalaisten koulutustason nousu on pysähtynyt. Polarisaatiokehitys näkyy hyvinvoinnissa ja terveydessä. Kansanopistoyhdistys korostaa, että kansanopistot haluavat ja voivat olla mukana nostamassa koulutustasoa ja varmistamassa, että jokaisella on mahdollisuus oppia. Esitämme seuraavassa, miten kansanopistojen roolia voitaisiin vahvistaa. Kansanopistoverkosto on olemassa, ja sitä voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin erilaisten yhteiskunnallisesti tärkeiden koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Toivomme tästä myös yhteistä keskustelua.
Sivistystaso nousuun – kansanopistot voivat tukea kansallisia tavoitteita korkeakoulutustason nostamisessa
Virkanäkemyksessä kiinnitetään erityistä huomiota nuorten aikuisten koulutustasoon. Suomi on jäänyt jälkeen kansainvälisissä vertailuissa. OKM katsoo, että nuorten aikuisten koulutustason nostaminen kansainvälisesti vertaillen korkealle tasolle on merkittävin keino koko työikäisen väestön koulutustason nostamiseksi ja siksi aivan keskeinen koulutuspoliittinen tavoite. Kansanopistoyhdistys pitää koulutustason nostamisen tavoitetta hyvin oleellisena ja peräänkuuluttaa laajaa keinovalikoimaa ja eri koulutustoimijoiden yhteistyötä tämän tavoitteen varmistamiseksi.
Kansanopistoilla on pitkä kokemus nuorten aikuisten koulutuksesta ja korkeakouluun suuntaavien opintojen järjestämisestä. Ne voivat tukea erityisesti niitä nuoria aikuisia, jotka tarvitsevat vahvistamista opiskelu-, vuorovaikutus-, kieli- ja elämänhallintataidoissa edetäkseen korkeakouluopintoihin. Näitä opintoja on jo tarjolla kansanopistoissa, ja kansanopistot haluavat kehittää korkeakouluun valmentavaa koulutusta yhdessä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa siten, että yhä useampi voisi joustavammin edetä korkeakouluopintoihin ja suorittaa tutkinnon loppuun tavoiteajassa. Kansanopistoverkosto on jo olemassa, ja sillä on vahvaa osaamista. Se tarjoaa resurssiviisaan ratkaisun, kun tavoitellaan korkeakoulutusasteen nostamista. Kansanopistoyhdistys esittää, että OKM lisää esittämäänsä keinovalikoimaan korkeakoulutustason nostamiseksi kansanopistojen korkeakouluun valmentavat opinnot (KOVA).
OKM:n virkanäkemyksessä todetaan, että korkeakoulujen jatkuvaa oppimista on kehitettävä systemaattisemmaksi ja saavutettavammaksi. Avoimen korkeakouluopetuksen kehittäminen saavutettavammaksi mainitaan yhtenä keinona. Kansanopistot voivat tukea yliopistoja ja korkeakouluja avoimen korkeakouluopetuksen saavutettavuuden edistämisessä ja pienten osaamiskokonaisuuksien laatimisessa siten, että ne vastaavat erilaisiin koulutustarpeisiin eri puolilla Suomea. Kuten virkanäkemyksessä todetaan, koulutustason nostaminen on kiinteästi yhteydessä koulutuksellisen eriarvoisuuden vähentämiseen. Kansanopistot haluavat toiminnallaan edistää koulutuksen saavutettavuutta ja ehkäistä eriarvoistumista.
Maahanmuutto ja kotoutuminen
OKM ottaa virkanäkemyksessään erinomaisella tavalla tarkasteluun koulutuksen hyödyt onnistuneen kotoutumisen varmistajana. Kansanopistoyhdistys pitää oleellisena esitystä siitä, että kotoutumiskoulutus siirrettäisiin OKM:n hallinnon alalle. Se tukisi koulutuksen järjestämisen pitkäjänteisyyttä ja palveluverkoston systemaattista rakentumista. Kansanopistoyhdistyksen mielestä maahanmuuttajien koulutukseen pääsyä voidaan nopeuttaa huolehtimalla kotoutumiskoulutuksen tehokkaasta yhteensovittamisesta kansallisen koulutusjärjestelmän kanssa.
Vapaan sivistystyön kieli- ja kotoutumiskoulutusta on viime vuosina kehitetty. Kansanopistoyhdistys pitää tärkeänä, että kehittämistyötä jatketaan. Virkanäkemyksessä esitetään, että vapaan sivistystyön roolia kotoutumisen edistämisessä vahvistetaan. Luku- ja kirjoitustaidon ja suomen/ruotsin kielen opiskelu tulee mahdollistaa virkanäkemyksen mukaan myös pidempään Suomessa olleille. Kansanopistoyhdistys pitää näitä tavoitteita erittäin tärkeinä. OKM myönsi maaliskuussa 2023 52:lle vapaan sivistystyön oppilaitokselle avustuksia yhteensä 6 milj. euroa kotoutumisajan ylittäneiden ja perustaitojen koulutuksen järjestämiseen. Rahoitustarve tehtävään on ilmeinen, ja vastaava rahoitusmäärä tulisi saada pysyväksi osaksi vapaan sivistystyön maahanmuuttajakoulutuksen valtionosuusrahoitusta. Kansanopistoyhdistys yhtyy myös virkanäkemyksessä esitettyyn kantaan, jonka mukaan vapaan sivistystyön lakia tulisi muuttaa siten, että luku- ja kirjoitustaidon koulutus sekä muu kotouttava kielikoulutus on maksutonta kaikille sitä tarvitseville.
Virkanäkemyksessä korostetaan, että kielen kehittymistä ja kotoutumista tukevia opintoja tulee olla joustavasti saatavilla ja niiden osallistumiskynnyksen tulee olla matala. Kansanopistoilla on monipuolista osaamista eri-ikäisten ja erilaisista taustoista tulevien maahanmuuttajien koulutuksesta. Kansanopistot voivat tukea osaamisellaan muita koulutusmuotoja järjestämällä kielikoulutusta. Kieli- ja kotoutumiskoulutusta ei tarvitse keksiä jokaiseen koulutusjärjestelmämme osaan erikseen. Kansanopistoverkosto on jo olemassa, ja se voi tukea muita järjestäjiä joustavasti ja säästää näin yhteiskunnallisia resursseja.
Koko vapaalle sivistystyölle vahva rooli Perustaito-ohjelmaan
OKM esittää virkanäkemyksessään laaja-alaista panostamista perustaitojen oppimiseen. Aikuisten perustaitojen oppimisen tueksi esitetään Perustaito-ohjelmaa. Kansanopistoyhdistys pitää esitystä erinomaisena.
Suomessa on paljon ihmisiä, joilla on puutteelliset perustaidot. Heikot perustaidot ovat vahvasti yhteydessä työttömyyteen. Vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat tarjota matalan kynnyksen perus- ja digitaitokoulutuksia, joissa kohotetaan heikon pohjakoulutuksen omaavien henkilöiden tietotaitoja sekä tuetaan työttömien tai työttömyysuhan alaisten osaamisen kehittymistä. Tätä koulutustarjontaa tulee lisätä ja opintojen tulee olla maksuttomia. Kuten virkanäkemyksessä esitetään, tämä voidaan hoitaa lisäämällä opintosetelirahoitusta ja kohdentamalla sitä perustaitoja tukeviin koulutuksiin.
Virkanäkemyksessä esitetään myös, että opintosetelirahoitusta kohdennetaan ikääntyneisiin. Kansanopistoyhdistyksen mielestä on hyvä, että ikääntyneiden oppimistarpeista huolehditaan. Yhdistys haluaa kuitenkin nostaa esille sen, että opintosetelirahoitus ei ole nykyiselläänkään lainkaan riittävä. Opintosetelirahoitusta kansanopistojen pitkäkestoisiin opintoihin on tarvittu yhä enemmän esimerkiksi työttömien, oppimisvaikeuksista kärsivien ja alhaisen pohjakoulutuksen omaavien tarpeisiin. Näiden ryhmien koulutukseen osallistumisen mahdollistaminen on edelleen erittäin tärkeää. Koulutuksen maksuttomuuden kehittämisen lisäksi on tarkasteltava myös työttömyysetuudella opiskelemisen edellytyksiä.
Kansanopistojen järjestämällä koulutuksella voidaan saada myös perusasteen varaan jääneet aikuiset opiskelemaan ja suorittamaan toisen asteen tutkinto, mikä mainitaan yhtenä tavoitteena virkanäkemyksessä. Aikuisuudessa tapahtuva koulutussiirtymä on nostettu virkanäkemyksessä esille, mitä yhdistys pitää tärkeänä.
Oppimisen tuki ja sivistyspalvelujen rakenteet
OKM:n virkanäkemyksessä korostetaan hienosti oppimisen tukea. Siinä todetaan, että tuen tarpeisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota koulupolun nivelvaiheissa esimerkiksi siirryttäessä perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Kansanopistot ovat oppivelvollisuuden laajentamisen myötä toteuttaneet uutta vapaan sivistystyön koulutusta oppivelvollisille. Siitä on saatu erittäin hyviä kokemuksia. Oppivelvollisille suunnatun vapaan sivistystyön koulutuksen asemaa tulee vahvistaa ja sen hyvä saatavuus varmistaa. Kyseinen koulutus turvaa opiskeluvalintojen onnistumisen ja vähentää koulutusten keskeyttämisiä opintojen myöhemmässä vaiheessa. Se sopii yhteisöllisen ja omia vahvuuksia korostavan opetusympäristön takia etenkin koulunkäynnin haastavaksi kokeneille.
Kansanopistoilla on ylipäätään vahvaa osaamista opiskelijan tukemisessa koulutuksellisissa nivelvaiheissa ja opiskelun tukemisessa sen eri vaiheissa. Kansanopistoyhdistys toivoo, että koulutuspoliittisia ratkaisuja suunniteltaessa kansanopistojen osaamista hyödynnettäisiin nykyistä enemmän erilaisia koulutusmuotoja yhdistävänä ja muita koulutusmuotoja tukevina osaamiskeskuksina. OKM kiinnittää huomiota siihen, että kuntien eriytyminen vaikuttaa sivistyspalvelujen järjestämisedellytyksiin. Kansanopistoyhdistys näkee, että kansanopistojen toimintaa voitaisiin suunnata tukemaan eri alueiden koulutuksen järjestämistä ja siten lisätä koulutuksen saavutettavuutta alueilla.
OKM katsoo, että ammatillisen koulutuksen järjestäjärakennetta tulee tiivistää tulevalla hallituskaudella huomattavasti. Kansanopistoista suuri osa on monialaisia. Ne järjestävät vapaan sivistystyön lisäksi ammatillista koulutusta, aikuisten perusopetusta, TUVAa ja lukiokoulutusta. Muutokset yhdessä koulutusmuodossa vaikuttavat merkittävästi kansanopiston toimintakokonaisuuteen.
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
Helena Ahonen Tytti Pantsar
puheenjohtaja toiminnanjohtaja