Kansanopistoyhdistyksen lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025-2028
LAUSUNTO SIVISTYSVALIOKUNNALLE
Asia: VNS 2/2024 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025—2028
Koulutuksen ja sivistystoimijoiden rahoituksen ennakoitavuus
Sivistyspalvelut ovat osa Suomen huoltovarmuutta. Sivistys ja osaaminen lisäävät yhteiskunnallista kriisinkestoa. Kansanopistot (74) voivat valtakunnallisena verkostona tarttua uusiin koulutustehtäviin nopeasti ja joustavasti. Niillä on erityistä osaamista yhteisöllisestä oppimisympäristöstä, kohtaavasta pedagogiikasta, opinto- ja uraohjauksesta, kotoutumisesta, useista aloista ja oppimisen monipuolisesta tukemisesta eri elämänvaiheissa. Kansanopistot osaltaan kasvattavat Suomen henkistä huoltovarmuutta. Katsomme, että sivistysjärjestelmän rahoituksen tulee olla ennakoitavaa, jotta järjestäjät voivat suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti ja kestävästi. Suomen Kansanopistoyhdistys on tyytyväinen, että valtioneuvoston selonteossa julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2025–2028 (jatkossa selonteossa) ei esitetä lisää suoria leikkauksia vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitukseen. Hallitusohjelman kehyspäätöksen mukaiset 20,5 milj. € leikkaukset on jo toteutettu kuluvasta vuodesta alkaen. Rahoitusta on vähennetty jo neljään otteeseen vuoden 2010 jälkeen. Tehdyillä leikkauksilla on ollut heikentäviä vaikutuksia oppilaitosten toimintaedellytyksiin, oppilaitosten henkilöstömääriin sekä niiden kykyyn investoida suomalaisessa yhteiskunnassa.
Selonteossa on linjattu ammatillisen koulutuksen rahoituksen vähentämisestä 100 miljoonalla eurolla. Selonteossa todetaan, että ”vähennys kohdistetaan erityisesti aikuisille jo toiseen asteen ammatillisen tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin kohdennettavaan ammatilliseen koulutukseen”. Kansanopistojen ylläpitäjistä 33 järjestää ammatillista koulutusta. Suurin osa kansanopistojen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista suorittaa kasvatus- ja ohjausalan tutkintoja, jotka valmistavat heistä työntekijöitä varhaiskasvatus- ja sosiaali- ja terveyssektorille. Osa koulutuksesta kohdentuu aikuisiin alaa vaihtaviin, uudelleen työllistettäviin tai aikuisiin maahanmuuttajiin, joiden tulee pätevöityä Suomessa voidakseen työllistyä. Kansanopistoyhdistys korostaa, että leikkaukset eivät saa vaarantaa työvoimapulasta kärsivien alojen koulutuksen järjestämistä. Tällainen ala on esimerkiksi kasvatus- ja ohjausala. Varhaiskasvatuksessa ja sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan osaavia ja päteviä työntekijöitä. Leikkaus on erityisen hankala myös siitä syystä, että ammatillisen koulutuksen rahoitusta ja toiminnanohjausta ollaan uudistamassa ja samanaikaisesti rahoitusjärjestelmää muutetaan ja rahoitusta vähennetään. Koulutuksen järjestäjien on hyvin vaikea arvioida yhteisvaikutuksia.
Selonteon mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusten tasoa alennetaan vuonna 2025 yhteensä 75 miljoonaa euroa ja vuodesta 2026 lukien 150 miljoonaa euroa. Kansanopistoyhdistys on huolissaan selonteossa linjatuista suurista määrärahavähennyksistä, jotka toteutuessaan heikentävät oppilaitosten ylläpitäjien toimintaedellytyksiä ja koulutuksellista yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi vapaan sivistystyön opintoseteliavustuksilla koulutusta voidaan kohdentaa alhaisen pohjakoulutuksen omaaville ja työttömille lisäten koulutuksen saavutettavuutta ja osaavan työvoiman saatavuutta. Avustusleikkauksia toteutettaessa on huolehdittava siitä, että koulutuksen saavutettavuus ei kärsi ja että leikkauksilla ei suoraan heikennetä työllistymismahdollisuuksia. Kansanopistoyhdistys esittää, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahavähennystä kohtuullistetaan. Näin mittavasta leikkauksesta aiheutuu pysyviä haittoja suomalaisen sivistysjärjestelmän kilpailukyvylle, koulutuksen kehittämiselle ja kansalaisyhteiskunnalle.
Kansanopistoyhdistys on erittäin huolissaan myös aikuisten osaamisen kehittämismahdollisuuksien merkittävästä kapenemisesta. Aikuisten koulutusmahdollisuuksia heikentävät tehdyt leikkaukset vapaan sivistystyön rahoitukseen, aikuiskoulutustuen poistaminen, avoimen yliopiston maksujen enimmäismäärän korottaminen, ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaus sekä avustusmäärärahojen vähentäminen. Esitettyjen leikkausten vaikutuksia aikuisten osaamistasoon ja koulutusmahdollisuuksiin ei ole kokonaisuutena arvioitu.
Maahan muuttaneiden koulutus
Vapaan sivistystyön momentille 29.10.31 kohdennetaan selonteossa 5 milj. euron määräraha maahanmuuttajanaisten koulutukseen. Suomen Kansanopistoyhdistys pitää kohdennusta erinomaisena. Sen avulla vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat palvella tehokkaammin maahan muuttanutta väestöä ja tukea työllistymistä. Rahoituksella halutaan edistää maahanmuuttajanaisten työllisyyttä. Heidän kohdallaan kotoutumisaika on usein ylittynyt ja mahdollisuudet osallistua koulutukseen ovat olleet heikot. Kansanopistoyhdistys katsoo, että koulutuksen keinoin maahanmuuttajanaisten työllisyyttä voidaan edistää tehokkaasti. Vapaan sivistystyön oppilaitokset osaavat järjestää tämän koulutuksen. On tärkeää, että määräraha kohdennetaan valtionosuuksiin ja lainsäädännössä mahdollistetaan kotoutumisajan ylittäneiden osallistuminen vapaan sivistystyön kieli- ja kotoutumiskoulutuksiin. Siten rakennetaan kestävä malli koulutuksen järjestämiselle.
Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat järjestäneet tehokkaasti koulutusta Ukrainasta sotaa paenneille. Tarve on todella suuri. Opiskelijoita on ollut paljon ja heitä myös tulisi runsaasti lisää. Moni heistä haluaa jäädä Suomeen. He ovat korkeasti koulutettuja ja opiskelevat kansanopistoissa molemmilla kielillämme. Tehtävään kohdennettiin rahoitusta vuosille 2022–2025. Vuoden 2022 osalta rahoitus saatiin riittämään. Vuoden 2023 rahoitus jäi vajaaksi 8,2 milj. euroa, ja vuoden 2024 rahoitus jäi vajaaksi 6 milj. euroa. Oppilaitokset ja niiden taustayhteisöt ovat siis maksaneet tämän vajaaksi jääneen rahoituksen osalta koulutuksen itse, jotta ukrainalaiset ovat voineet opiskella ja päästä Suomessa työelämään. Rahoitusjärjestelmä toimii siten, että vuonna 2023 toteutettu koulutus rahoitetaan vuoden 2025 määrärahoista. Vuodelle 2025 tarvitaan ehdottomasti lisärahoitusta. Vuodelle 2025 on aiemmassa julkisen talouden suunnitelmassa varattu 3 milj. euroa. Rahoitusta jää siten puuttumaan 5,2 milj. euroa. Vuodelle 2024 rahoitusta jäi puuttumaan 6 miljoonaa euroa. Tämä tulisi pikaisesti korjata. Esitämme, että se tehdään seuraavassa lisätalousarviossa vuodelle 2024.
Suomen Kansanopistoyhdistys haluaa kiinnittää sivistysvaliokunnan huomiota myös siihen, että vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat järjestäneet erittäin tuloksellisesti kotoutumis- ja kielikoulutusta. Tätä tulee kehittää edelleen osana opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa ja kotoutumisen kokonaisuudistusta koskevissa suunnitelmissa kaavailtua siirtämistä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ei tule toteuttaa.
Opistovuosi oppivelvollisille ja muutos oppivelvollisuuslainsäädäntöön
Hallitusohjelman kehyspäätöksessä kohdennetaan kansanopistojen oppivelvollisille suunnattuun vapaan sivistystyön koulutukseen 3 miljoonan euron lisärahoitus. Kehysriihen päätöspöytäkirjassa asiaan on kiinnitetty huomiota ja katsottu, että on tärkeää, että opiskelumahdollisuus saadaan mahdollisimman hyvin käyttöön. Kansanopistoyhdistys pitää rahoituksen lisäystä erinomaisena ja pitää tärkeänä, että koulutustarjontaa syntyy kattavasti eri puolille maata. Opistovuosi-koulutus lisää koulutuksellista yhdenvertaisuutta. Kansanopistojen oppivelvollisille järjestämä koulutus mahdollistaa opinnoissa etenemisen niille nuorille, joilla on hankaluuksia edetä opinnoissaan peruskoulusta toiselle asteelle ja joilla on erilaisia oppimisen esteitä.
Selonteossa esitetty muutos oppivelvollisuuslakiin on huolestuttava. Selonteon mukaan maksuton oppimateriaali rajataan sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta. Tällä on Kansanopistoyhdistyksen mielestä kielteisiä vaikutuksia opintopolullaan tukitoimia tarvitsevien opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksiin. Opistovuosi- ja TUVA-koulutukset on suunniteltu tukemaan koulutuspolulla etenemistä. Kyseisiin koulutuksiin osallistuvat opiskelijat aloittavat toisen asteen koulutuksen vuotta myöhemmin. Esitetyn säästötoimen myötä entistä suurempi osa toisen asteen opiskelusta jäisi pois maksuttomuuden piiristä. Tämä voi ohjata hakeutumiskäyttäytymistä siten, että aiempaa suurempi osa sellaisista opiskelijoista, jotka tarvitsisivat oppimisvalmiuksien vahvistamista, hakee suoraan toiselle asteelle ja keskeyttää heikkojen valmiuksien vuoksi koulutuksen. Muutos asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan, ja se hankaloittaa entisestään tukea tarvitsevien etenemistä opintopolulla.
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n puolesta,
Helsingissä 2.5.2024
Helena Ahonen Tytti Pantsar
puheenjohtaja toiminnanjohtaja