Suomen Kansanopistoyhdistyksen kannanotto valtion talousarvioesitykseen 2021
Kansanopisto on Suomen laaja-alaisin oppilaitosmuoto, jossa järjestetään vapaan sivistystyön koulutusta, mutta myös perusopetusta, lukiokoulutusta sekä ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille. Suomen Kansanopistoyhdistys katsoo, että on tärkeää huolehtia siitä, että suomalaisen sivistystyön toimintaedellytykset säilyvät ja kehittyvät turvaamaan koulutuksellista tasa-arvoa. Siten kansanopistot voivat vastata erilaisiin sivistystarpeisiin ja edistää osallisuutta, aktiivista kansalaisuutta, monikulttuurisuutta, kestävää kehitystä ja jatkuvaa oppimista.
Suomessa on pitkäkestoisia ja yhteiskunnallisesti haastavia koulutustehtäviä, joiden onnistunut ratkaiseminen tukee läpi elämän jatkuvaa oppimista ja kestävää kehitystä. Suomen Kansanopistoyhdistys katsoo, että valtion talousarviossa tulee investoida koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen sekä osoittaa rahoitusta yhteiskunnallisesti tärkeisiin sivistystehtäviin.
Kansanopistot ratkaisuna oppivelvollisuuden laajentamisessa
Talousarvioesityksessä linjataan oppivelvollisuusuudistuksen käynnistymisestä. Kansanopistoyhdistys pitää hyvänä, että oppivelvollisuusuudistus toteutetaan ja siten turvataan kaikkien mahdollisuudet edetä opinnoissaan. Talousarvioesityksessä kansanopistoille on kohdennettu oppivelvollisten koulutustehtävään rahoitusta heti uudistuksen käynnistysvaiheessa. Tämä on erittäin myönteinen asia. Kansanopistojen tehtävä oppivelvollisuuden laajentamisessa on kirjattu hallituksen esitysluonnokseen, ja koulutuksen opetussuunnitelmaperusteiden valmistelu on edennyt Opetushallituksen työryhmässä hyvin.
Kansanopistoille on varattu talousarvioesityksessä 2021 oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen 1,8 M€. Talousarviossa tehtävään ei kohdenneta uusia valtionosuuteen oikeuttavia suoritteita eli opiskelijaviikkoja. Näin ollen määräraha 1,8 M€ kattaisi vain opiskelijamaksuosuuden eli laskennallisesti 43 % kustannuksista. Esitys perustuu laskelmaan siitä, että kansanopistoissa olisi vuositasolla oppivelvollisille suunnatuilla linjoilla enintään 650 opiskelijaa. Kansanopistoyhdistys pitää 650 opiskelijaa liian pienenä määränä. Opistot ovat ilmoittaneet halukkuutensa toteuttaa oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvää tehtävää ja edelleen noin 15 % perusasteen päättävien ikäluokasta jää vaille toisen asteen koulutusta.
Kansanopistot voivat tarjota oppivelvollisuuden rakentamiseen valtakunnallisen palvelumallin ja verkoston. Kansanopistoilla on vahvaa osaamista oppimisvalmiuksien ja sosiaalisten taitojen kehittämisessä, elämänhallinnan tukemisessa sekä yksilöllisten opinto- ja urapolkujen tukemisessa. Internaatti on myös hyvä kasvuyhteisö. Kansanopistoyhdistys katsoo, että oppivelvollisten koulutustehtävässä opiskelijamäärän tulee olla palvelutarpeen mukaan määriteltävissä. Tehtävään tulee kohdentaa myös uutta rahoitusta ja opiskelijaviikkoja (suoritteita). Jotta kansanopistoissa voisi vuonna 2021 aloittaa 1 000 opiskelijaa oppivelvollisille suunnatussa koulutuksessa, tulisi tehtävään kohdentaa vuonna 2021 6 M€.
Onnistunut kotoutumisen reitti turvattava
Kansanopistot järjestävät laajasti koulutusta maahanmuuttajille. Koulutuksissa keskitytään kotoutumissuunnitelman mukaisiin luku- ja kirjoitustaidon sekä suomen tai ruotsin kielen opintoihin. Opinnot vahvistavat myös opiskelijoiden yhteiskunta- ja työelämätaitoja tukien näin työllistymistä. Vuoden 2018 alusta voimaan tulleen vapaan sivistystyön lakimuutoksen tavoitteena oli, että vapaan sivistystyön valtionosuusrahoituksella järjestettävään maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen ja ohjaukseen saadaan 100 % rahoitus. Talousarvioesityksessä 2021 ei edelleenkään tunnisteta tarvetta vapaan sivistystyön oppilaitosten maahanmuuttajakoulutuksen täysimääräiselle rahoittamiselle. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on jo 12.12.2019 kiinnitetty huomiota vapaan sivistystyön maahanmuuttajakoulutuksen rahoitukseen. Mietinnössä todetaan, että määrärahatarve tulee arvioida ja koulutuksen rahoitus tulee turvata. Talousarviossa vuodelle 2021 tämä tulee vihdoin toteuttaa. Kansanopistojen osalta suoritteita varten tulisi osoittaa 4,6 M€ lisärahoitusta, jotta lakiuudistuksen tavoite toteutuisi ja onnistuneeksi todettu kotoutumisen reitti turvattaisiin. Ilman lisärahoitusta kansanopistojen olisi vähennettävä muuta koulutustaan järjestääkseen maahanmuuttajien tarvitsemia koulutuspalveluita. Lisäksi ilman lisäsuoritteita maahanmuuttajien lukutaitokoulutusta tai muita kotoutumissuunnitelman mukaisia opintoja ei voida riittävästi eri alueilla järjestää.
Jatkuva oppiminen mahdollistettava kaikille
OECD-raportissa ja jatkuvan oppimisen uudistuksessa vapaan sivistystyön oppilaitokset, kansanopistot on tunnistettu toimijoina, jotka voivat tavoittaa henkilöitä, jotka muuten eivät osallistu koulutukseen ja tarjota matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia. Ne voivat tarjota esimerkiksi opintoja, jotka tukevat työttömien koulutusvalmiuksien parantamista ja ylläpitämistä, heikon pohjakoulutuksen omaavien henkilöiden tietotaidon kohottamista sekä heikkojen perus- tai digitaalisten taitojen parantamista. Tässä ajassa tarvitaan matalan kynnyksen opintoja, joihin voi hakeutua helposti ja opiskella itselleen soveltuvan määrän. Koulutuksissa ja niihin ohjaamisessa on kyettävä huomioimaan yksilön tarpeet kokonaisuutena ja hahmotettava osaamisen hankkimista suhteessa yksilön elämään ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Tässä työssä kansanopistot ovat osoittaneet osaamistaan.
Sivistys-Suomessa korkeakoulututkinto tarvitaan yhä useammalle. Kansanopistot tukevat jo nyt erilaisilla koulutuksilla korkeakoulutasoisen osaamisen ja koulutuksen saavutettavuutta järjestämällä koulutusta yhteistyössä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Kansanopistot tukevat erityisesti niiden ihmisten pääsyä korkeakouluopintojen piiriin, jotka ovat eri syistä jäänet opintojen ulkopuolelle. Kansanopistojen roolia korkeakoulutuksen saavutettavuuden edistämisessä voitaisiin lisätä. Osa opiskelijoista tarvitsee tukea esimerkiksi elämänhallinnassa tai oppimisvalmiuksien kehittämisessä. Kansanopistot voivat tarjota yksilöllistettyä tukea ja toisaalta oppimisympäristössä mahdollistuu yhteisöllisyys, joka voi edesauttaa joidenkin opintojen etenemistä ja osaamisen kehittymistä. Kansanopisto-opinnot kehittävät opiskeluvalmiuksia ja nopeuttavat jatko-opintoja.
Vapaalle sivistystyölle kohdennettiin vuodelle 2020 työllisyyden edistämistä tukevan koulutuksen järjestämiseen rahoitusta. Vastaava kohdennusta ei ole vuoden 2021 talousarvioesityksessä. Tarve koulutukselle ei ole poistunut. Tehtävä on pitkäkestoinen ja rahoituksen tulisi mahdollistaa pitkäjänteinen koulutuksen suunnittelu, resurssointi ja toteuttaminen. Jatkuvan oppimisen edistämiseen tulisi kohdentaa vuoden 2021 talousarviossa vapaan sivistystyön oppilaitosten hyväksi todettuun koulutukseen lisäresurssia.
Lisätietoja: Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
Puheenjohtaja Helena Ahonen, helena.ahonen(at)seurakuntaopisto.fi
Toiminnanjohtaja Tytti Pantsar, 040 531 8000, tytti.pantsar(at)kansanopistot.fi