Kannanotot | 27.09.2019

Lausunto Vapaan sivistystyön kautta hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnistamista valmistelevan työryhmän muistiosta

Kansanopistoyhdistys on edustettuna työryhmässä ja haluaa lausunnollaan korostaa vapaan sivistystyön kautta hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tärkeyttä ja osallistua lausunnollaan asiasta käytävään keskusteluun. Lausunto on koottu lausuntopyynnön ja työryhmän muistion ehdotuksien otsikoiden mukaisesti.

3.1. Vapaan sivistystyön vapaus

Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on mahdollisuus päättää opetuksen sisällöistä ja opetusmenetelmistä sekä painottaa arvopohjaansa opetuksessa. Opintoihin osallistutaan omaehtoisesti. Tässä työryhmän esityksessä ei ehdoteta muutoksia tähän. Työryhmä esittää vapaan sivistystyön opintojen uudenlaista tunnistamista ja tunnustamisen menettelyä, joka edellyttää opintojen osaamisperusteista kuvaamista, koulutuksen laajuuden käsitteen määrittämistä sekä oppijan osaamisen arviointia hyväksytty/hylätty asteikolla. Kansanopistoyhdistys katsoo, että esitetyt muutokset lisäävät vapaan sivistystyön opintojen näkyvyyttä ja parantavat opiskelijoiden mahdollisuuksia hyödyntää oppimaansa jatko-opinnoissa, työelämässä ja muissa yhteyksissä. Sekä oppilaitoksen ylläpitäjä että opiskelija voivat esityksen mukaisesti päättää siitä, että viedäänkö koulutuksessa hankittu osaaminen KOSKI-järjestelmään. Tämä on tärkeää erityisesti opiskelijan tarpeiden ja lähtökohtien huomioimiseksi.

Kansanopistoissa opiskelee pitkäkestoisissa koulutuksissa erilaisissa koulutuksen nivelvaiheissa ja elämän siirtymävaiheissa olevia ihmisiä. Heidän opintopolkunsa ja työelämään sijoittumisensa näkökulmasta opitun tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeää. Kansanopiston lukuvuoden mittaisen linjan suorittamisesta saa 6 pistettä hakeuduttaessa yhteishaussa ammatilliseen perustutkintokoulutukseen tästäkin syystä on oleellista, että kansanopistojen koulutuksen suoritukset ovat vietävissä KOSKI-järjestelmään, kuten muistiossa todetaan. Kansanopistoissa opiskellaan myös laajasti erilaisia korkeakouluvalmiuksia antavia opintoja. On keskeistä, että myös nämä suoritukset ja osaaminen voidaan dokumentoida KOSKI-järjestelmään.

Vapaan sivistystyön opintoihin osallistuu myös erilaisia ylipäätään koulutuksessa aliedustettuja ryhmiä, joilla saattaa olla vähäinen aiempi opiskelutausta. Heidän osaltaan uudenlaiset menettelyt osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa ovat erityisen merkityksellisiä.

3.2. Koulutuksiin osallistuvien henkilötiedot

Muistiossa todetaan, että vapaan sivistystyön koulutuksessa ei ole säännönmukaista henkilötietoihin perustuvaa tiedonkeruuta. Tästä huolimatta kansanopistot vapaan sivistystyön oppilaitoksina keräävät erityisesti pitkissä koulutuksissa opiskelevien opiskelijoiden henkilötiedot, koska muut viranomaistahot, kuten opintotuki- tai työvoimaviranomainen, tarvitsevat tiedot oppilaitokselta käyttöönsä. Lisäksi henkilötietoja käsitellään nykyisellään sisäoppilaitosmuotoista koulutusta järjestävissä kansanopistoissa esimerkiksi majoittumiseen, maksamiseen ja opiskelijan erityisiin tuen tarpeisiin liittyen. Muistiossa esitetty henkilötietojen keruu ei näin ollen edellytä suuria muutoksia kansanopistojen nykyiseen opiskelijoita koskevaan tiedonkeruuseen. Muutokset liittyvät enemmänkin tiedon siirtämiseen KOSKI-järjestelmään.

Kansanopistoyhdistys toteaa, että on keskeistä, että KOSKI-järjestelmään saadaan mahdollisuus vapaan sivistystyön opiskelijoita koskeville tiedonsiirroille. Järjestelmän kehittäminen ja oppilaitosten järjestelmien laatiminen sellaisiksi, että tiedonsiirto on mahdollista edellyttää resursseja.

3.3. Koulutuksen laajuutta kuvaava käsite

Kansanopistoyhdistys pitää perusteltuna opintopiste -käsitteen valintaa koulutuksen laajuuden kuvaamiseksi. Erilaiset koulutuksen laajuuden kuvaukset ovat muunnettavissa opintopisteiksi. Muistiossa todetaan, että koulutuksen laajuutta kuvaava käsite ei liity koulutuksen rahoitukseen, vaan se tukee nimenomaan opitun tunnistamista ja tunnustamista.

Esityksessä ei oteta kantaa opintopisteisiin koulutuksen tason näkökulmasta. Koskeen vietävän osaamisen laajuus on määritelty opintopistein, mutta tason määrittäminen jää nyt tällä hetkellä puuttumaan.

3.4 Koulutuksen arviointi

Vapaan sivistystyön säädökset eivät edellytä opiskelijoiden osaamisen arviointia. Kansanopistojen pitkäkestoisissa koulutuksissa opiskelijoiden osaamisen arviointia eri muodoissaan usein toteutetaan, koska se on opiskelijan oman kehittymisenkin kannalta tärkeää. Työryhmän ehdotusten toteuttaminen edellyttäisi, että opinnot arvioidaan vähintään asteikolla hyväksytty/hylätty. Kansanopistoyhdistys pitää hyvänä, että vain hyväksytysti suoritetut koulutukset viedään KOSKI-järjestelmään.

Jatkokehittämisen näkökulmasta Kansanopistoyhdistys pitäisi tärkeänä selvittää mahdollisuutta kuvata myös opintojen tasoa. Vapaan sivistystyön opinnot ovat tällä hetkellä kansallisen osaamisen viitekehyksen tasokuvauksen ulkopuolella. Varsinkin pitkäkestoisten ja päätoimisten vapaan sivistystyön koulutusten näkökulmasta olisi syytä selvittää, miten niiden tasoa suhteessa viitekehykseen voitaisiin hahmottaa. Tämä lisäisi vapaan sivistystyön opintojen kautta hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä kansainvälistä vertailtavuutta.

3.5. Koulutusten osaamisperusteinen kuvaus

Työryhmä esittää muistiossa osaamisperusteisuuden hyödyntämistä vapaan sivistystyön opintojen kuvaamisessa opitun tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Osaamisperusteisuuden ydinajatus siitä, että opiskelija on oppimisprosessin keskeinen toimija, on vapaan sivistystyön koulutukseen hyvin soveltuva. On toki huomattava, että varsinkin kansanopistojen pitkien koulutusten aikana opiskelija oppii myös sellaisia asioita, joita ei etukäteen laadituilla kuvauksilla ole voitu tavoittaa.

Opintojen osaamisperusteinen kuvaustapa ei kuitenkaan ole laajasti käytössä vapaan sivistystyön koulutuksien kuvaamisessa.  Työryhmän muistiossa oppilaitoksille annetaan työohjeita osaamisperusteiseen kuvaamistapaan siirtymisessä. Uudenlainen kuvaamistapa edellyttänee työohjeiden lisäksi koulutusta ja muuta oppilaitosten henkilöstön oman osaamisen kehittämistä.