Karkun evankelisen opiston tuore ylioppilas Silja Jaakkola: ”Liian harva tuntee kansanopistolukion mahdollisuudet”
Silja Jaakkola aloitti valkolakin tavoittelun tavallisessa satakuntalaisessa lukiossa, mutta muutamia kursseja suoritettuaan hän koki sen paineet liian suuriksi.
– Tuntui, että tahti oli liian kova, eikä siihen ollut itse mahdollista vaikuttaa.
Hän päätti kesken lukukauden siirtyä Sastamalaan, Karkun evankelisen opiston lukioon.
Se oli oikea ratkaisu, sillä tällä viikolla ylioppilastutkintolautakunnasta tuli vahvistus, että maali on tavoitettu. Silja saa valkolakkinsa joulukuun neljäntenä päivänä opistolla pidettävässä juhlassa. Kansanopistolukion eduista hän sai kuulla äidiltään Suvi Jaakkolalta, joka myös suoritti aikoinaan lukion Karkussa.
– On kätevää, että kansanopistolukioon voi siirtyä vaikka kesken lukukauden. Itseäni huojensi myös tieto siitä, että siellä noudatetaan aikuislukion oppimäärää, joten vaadittavien kurssien määrä on hieman pienempi kuin normaalissa lukiossa.
Silja kiittää sitä, että kansanopistossa opettajat ovat läsnä, tavoitettavissa ja tukea antamassa, sillä he ovat kokonaistyöaikaa tekemässä – eivät vain yksittäisiä tunteja pitämässä.
Kansanopistolukiossa opiskelija nauttii ilmaiseksi asumisesta sekä koulupäivien aamiaisista, lounaista ja päivällisistä. Oppivelvollisille kirjatkin ovat maksuttomat.
Karkun evankelisen opiston vehreä pihapiiri sijaitsee Rautaveden rannalla, jossa saunakin silloin tällöin lämpiää. Loppukesän lämmössä lukukauden alkaessa voi pulahtaa uimaan.
Silja toteaa kansanopiston ilmapiirin sopineen hänelle kaikin puolin.
– Iltaisin opistossa on paljon kaikenlaista sosiaalista elämää, kun porukka viettää aikaa yhdessä erilaisissa harrastuksissa. On mahdollista, että se houkuttaa joitain enemmän kuin läksyjen teko tai kokeisiin valmistautuminen, hän miettii.
– Itselläni kuitenkin tapahtui niin, että intouduin kirjoittamaan pakollisten viiden aineen lisäksi pari muutakin.
Tuore ylioppilas sanoo vilpittömästi, että Karkusta jäävät mieleen mukavat muistot ja ihanat ihmiset. Vierelle löytyi samasta opistosta myös poikaystävä, joka opiskelee nyt Turussa insinööriksi.
– Onnistuin saamaan samasta kaupungista töitä pitserian tarjoilijana. Tuntuu hyvältä hengähtää opinnoista ja mietiskellä rauhassa, mihin ammattiin tulevaisuudessa suuntaudun.
Teksti: Erja Taura-Jokinen
Kuva: Silja Jaakkola