Kansanopistoyhdistyksen lausunto työryhmäraportista EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 kumppanuussuunnitelman hallintorakenteen valmistelusta
VALTIONEUVOSTON KANSLIALLE
Asia: Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n lausunto työryhmäraportista EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 kumppanuussuunnitelman hallintorakenteen valmistelusta. Dnro: VN/7088/2026-VNK-7
Valtioneuvoston kanslia pyytää lausuntoja työryhmäraportista, joka koskee Suomen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelua ja toimeenpanoa EU:n rahoituskaudella 2028–2034. Komission ehdotuksessa useiden nykyisten EU-ohjelmien, mukaan lukien ESR+, tavoitteita ja rahoitusta koottaisiin uuteen kumppanuusrahastoon. Raportissa tarkastellaan suunnitelman hallintorakennetta, valmistelumenettelyjä, tavoitteiden painottamista sekä tulosperusteista toimeenpanoa.
Yleiset näkemykset työryhmäraportista
Suomen Kansanopistoyhdistys pitää perusteltuna hallinnon yksinkertaistamista, rahoituksen vaikuttavuuden vahvistamista ja eri rahoitusmuotojen yhteensovittamista. Uudistus ei kuitenkaan saa kaventaa koulutuksen, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden asemaa eikä koulutuksen järjestäjien ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista.
Koulutus ja osaaminen ovat kumppanuusrahaston keskeisiä tavoitteita ja edellytyksiä myös kilpailukyvylle, työllisyydelle, alueiden elinvoimalle ja yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Kansanopistoyhdistys ei ota kantaa koordinoivan ministeriön valintaan. Ratkaisevaa on, että koulutuspoliittinen asiantuntemus ja eri koulutusmuotojen näkökulmat ovat yhdenvertaisesti mukana valmistelussa ja toimeenpanossa.
Esitämme, että koulutuksen, elinikäisen oppimisen ja sosiaalisen osallisuuden turvaaminen määritellään kansallisen hallintomallin ja suunnitelman läpileikkaavaksi periaatteeksi.
Näkemykset kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelusta (esim. aikataulu, menettelyt, kumppanuuslähestymistapa, säädösvalmistelu, suunnitelman rakenne)
Raportissa valmisteluhankkeen ydinjoukkoon nimetään valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, sisäministeriö, ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön puuttuminen tästä joukosta on merkittävä puute, koska koulutus, osaaminen, elinikäinen oppiminen ja nuorisotyöttömyyden torjunta kuuluvat kumppanuusrahaston tavoitteisiin.
Kumppanuusperiaate edellyttää myös koulutuksen järjestäjien laaja-alaista osallistumista. Valmistelu ei saa rajoittua korkeakouluihin ja tutkimusorganisaatioihin, vaan mukana on oltava vapaan sivistystyön, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen edustajia. Osallistumisen tulee toteutua jo suunnitelman tavoitteita, rahoitusosuuksia, toimenpiteitä ja tulosmittareita määriteltäessä, ei vasta valmiiden ehdotusten kuulemisvaiheessa.
Esitämme, että opetus- ja kulttuuriministeriö nimetään pysyvästi valmistelun johtoryhmään, sihteeristöön ja säädösvalmisteluun. Lisäksi vapaan sivistystyön ja muiden koulutuksen järjestäjien edustus tulee varmistaa koulutusta, osaamista, työllisyyttä, kotoutumista, nuoria ja sosiaalista osallisuutta käsittelevissä valmisteluryhmissä sekä myöhemmissä seurantarakenteissa.
Kumppanuusrahaston tavoitteiden huomiointi ja painottaminen kumppanuussuunnitelman valmistelussa
Kansanopistoyhdistys pitää tärkeänä kilpailukyvyn, turvallisuuden sekä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämistä. Niiden rinnalla on turvattava riittävä rahoitus koulutukselle, osaamiselle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle. Sosiaalisille tavoitteille asetettu 14 prosentin vähimmäisosuus ei saa muodostua kansallisessa suunnitelmassa enimmäistasoksi.
Nykyisen ESR+-ohjelman koulutusta, työllisyyttä ja osallisuutta tukevien tehtävien tulee jatkua vahvoina uudessa rakenteessa. Rahoitusta tarvitaan perustaitojen, kieli- ja digitaitojen, nuorten koulutuspolkujen, kotoutumisen, täydennys- ja uudelleenkoulutuksen sekä kaikkien aikuisten elinikäisen oppimisen vahvistamiseen. Vapaan sivistystyön tehtävää ei tule rajata tutkintokoulutusta täydentäväksi toiminnaksi, vaan se on tunnistettava itsenäisenä koulutusmuotona, joka edistää osaamista, osallisuutta, aktiivista kansalaisuutta ja demokratiaa.
Alueellisessa kohdentamisessa on huomioitava maaseudun, harvaan asuttujen alueiden ja itäisen Suomen koulutuksellinen saavutettavuus. Kansanopistojen valtakunnallista verkostoa voidaan hyödyntää osaamisvajeisiin, nuorten poismuuttoon, kotoutumiseen sekä alueiden elinvoiman ja kriisinkestävyyden vahvistamiseen vastaamisessa.
Esitämme, että koulutuksen, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden rahoitus turvataan kansallisessa suunnitelmassa omana vahvana kokonaisuutenaan ja että 14 prosentin vähimmäisosuus ylitetään kansallisten koulutus- ja osaamistarpeiden edellyttämällä tavalla.
Muuta huomioitavaa
Suurten kulmakivitoimien tavoittelu ei saa johtaa siihen, että pienemmät koulutuksen järjestäjät ja kansalaisyhteiskunnan toimijat jäävät rahoituksen ulkopuolelle. Rahoitusrakenteessa on turvattava avoimet haut, mahdollisuus osallistua laajoihin kokonaisuuksiin kumppanina sekä toimijoiden kokoon nähden kohtuulliset hallinnolliset vaatimukset. Vapaan sivistystyön oppilaitosten tulee voida toimia jatkossakin sekä rahoituksen saajina että hankekumppaneina.
Tulosperusteisen rahoituksen mittareiden tulee soveltua koulutukseen ja sosiaalista osallisuutta edistäviin toimenpiteisiin. Vaikuttavuutta ei voida arvioida ainoastaan välittömän työllistymisen tai talouskasvun perusteella. Seurannassa on huomioitava myös koulutukseen osallistuminen ja kiinnittyminen, perustaitojen ja osaamisen vahvistuminen, siirtyminen jatko-opintoihin, kotoutuminen, osallisuus sekä työ- ja toimintakyvyn paraneminen.
Esitämme, että toimeenpanon rahoitus- ja seurantajärjestelmät rakennetaan saavutettaviksi eri kokoisille toimijoille ja että koulutuksellisia sekä sosiaalisia tuloksia arvioidaan niiden luonteeseen soveltuvilla, pitkäkestoiset vaikutukset tunnistavilla mittareilla.
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n puolesta,
21.8.2026
Kyösti Nyyssölä Tytti Pantsar
puheenjohtaja toiminnanjohtaja