Kansanopistoyhdistyksen lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta työvoimaviranomaiselle pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseksi vuosina 2026–2028

Asia: Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta työvoimaviranomaiselle pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseksi vuosina 2026–2028
Asianumero: VN/18685/2026

Suomen Kansanopistoyhdistys kiittää mahdollisuudesta lausua asetusehdotuksesta.

Yleiset näkemykset

Suomen Kansanopistoyhdistys kannattaa pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseen suunnattua valtionavustusta. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu edellyttää joustavia, saavutettavia ja yksilöllisiin tarpeisiin perustuvia koulutusratkaisuja.

Asetuksen vaikuttavuuden kannalta olennaisinta on, että osaamissetelillä voidaan kattaa pitkäaikaistyöttömän opiskelijamaksu valtionosuusrahoitteisessa vapaan sivistystyön koulutuksessa. Asetuksen nykyinen muotoilu ei tätä yksiselitteisesti mahdollista.

Lisäksi asetuksessa omaksuttua käsitystä osaamisesta tulee laajentaa. Ammatillisten valmiuksien rinnalla tulee tunnistaa perustaidot, kieli- ja digitaidot, oppimisvalmiudet sekä yleiset työelämävalmiudet. Koulutukseen tulee voida yhdistää henkilökohtaista ohjausta ja oppimisen tukea.

Osaamissetelillä tulee voida kattaa opiskelijamaksu

Asetuksen 8 § mukaan avustusta ei myönnettäisi sellaisten opintojen tai palvelujen kustannuksiin, joihin myönnetään valtionosuutta tai muuta valtion rahoitusta. Kaksinkertaisen rahoituksen estäminen on perusteltua, mutta säännöksen nykyinen muotoilu on liian ehdoton.

Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaan kansanopistojen, kansalaisopistojen ja kesäyliopistojen ylläpitäjille myönnettävä valtionosuus on pääsääntöisesti 57 prosenttia laskennallisesta rahoitusperusteesta. Valtionosuus ei kata koulutuksen koko rahoitusta, vaan jäljelle jäävää osuutta katetaan muun muassa opiskelijoilta perittävillä maksuilla.

Pitkäaikaistyöttömillä ei usein ole taloudellisia mahdollisuuksia maksaa koulutuksen opiskelijamaksua. Maksu voi estää koulutukseen osallistumisen juuri niiltä henkilöiltä, joiden osaamista järjestelyllä pyritään vahvistamaan. Jos osaamisseteliä ei voida käyttää opiskelijamaksun kattamiseen, merkittävä osa vapaan sivistystyön kohderyhmälle soveltuvasta koulutustarjonnasta jää järjestelyn ulkopuolelle.

Osaamissetelillä tulee voida kattaa opiskelijamaksu sellaisessa vapaan sivistystyön koulutuksessa, johon myönnetään 57 prosentin valtionosuus. Tämä ei merkitse kaksinkertaista valtionrahoitusta, jos avustus kohdistetaan siihen koulutuksen rahoitusosuuteen, jota valtionosuus ei kata ja joka muutoin jäisi opiskelijan maksettavaksi.

Toteutustapa on myös kustannustehokas. Osaamissetelillä voidaan hyödyntää oppilaitosten olemassa olevaa koulutustarjontaa, henkilöstöä, oppimisympäristöjä ja ohjauksellista osaamista. Osaamissetelillä ei tällöin tarvitse rahoittaa koulutuksen koko kustannusta, vaan täydentää valtionosuusrahoitusta opiskelijalle maksuttoman osallistumisen mahdollistamiseksi.

Suomen Kansanopistoyhdistys esittää, että asetuksen 8 § 3 momentti muutetaan esimerkiksi seuraavasti:

Valtionavustusta ei myönnetä siltä osin kuin samoihin opintojen tai palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin myönnetään valtionosuutta tai muuta valtion rahoitusta. Valtionavustusta voidaan kuitenkin käyttää opiskelijalta muutoin perittävän maksun kattamiseen sekä siihen osaan koulutuksen kustannuksista, jota valtionosuus tai muu valtion rahoitus ei kata.

Asetuksen perusteluissa tulee lisäksi todeta, että työvoimaviranomainen voi käyttää avustusta pitkäaikaistyöttömän opiskelijamaksun kattamiseen myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä saa koulutukseen vapaan sivistystyön valtionosuutta.

Perustaidot ovat osa työllistymisvalmiuksia

Asetusluonnoksen mukaan avustusta voitaisiin käyttää opintoihin, jotka antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Rajaus on pitkäaikaistyöttömien tarpeisiin nähden liian suppea.

Työllistymisen esteenä voivat olla myös puutteet luku- ja numerotaidossa, digitaidoissa, kielitaidossa, oppimisvalmiuksissa tai oman osaamisen tunnistamisessa. PIAAC II -aikuistutkimuksen mukaan 12 prosentilla Suomen 16–65-vuotiaista on puutteellinen lukutaito ja 12 prosentilla puutteellinen numerotaito. Tämä tarkoittaa yli 400 000 eli lähes puolta miljoonaa aikuista. Ilman toisen asteen tutkintoa olevien perustaidot ovat keskimäärin selvästi muita koulutusryhmiä heikommat.

Perustaidot muodostavat pohjan uuden oppimiselle, työnhaulle ja työelämässä toimimiselle. Sähköinen työnhaku, digitaalisten palvelujen käyttäminen, ohjeiden ymmärtäminen ja oman osaamisen kuvaaminen edellyttävät riittäviä luku-, numero- ja digitaitoja. Perustaitojen vahvistaminen on usein edellytys ammatillisen osaamisen kehittämiselle ja kestävälle työllistymiselle.

Asetuksen 7 §:ssä tulee tämän vuoksi mainita ammatillisten valmiuksien rinnalla perustaidot, oppimisvalmiudet, kieli- ja digitaidot sekä yleiset työelämävalmiudet.

Kansanopistojen osaaminen tulee hyödyntää

Kansanopistoissa järjestetään vapaan sivistystyön koulutuksen lisäksi muun muassa aikuisten perusopetusta, ammatillista koulutusta ja kotoutumiskoulutusta. Niissä on kehitetty aikuisille perustaitokoulutuksia, joissa luku-, numero- ja digitaitojen vahvistaminen yhdistyy työelämävalmiuksiin, oman osaamisen tunnistamiseen ja jatkopolkujen rakentamiseen.

Kansanopistojen vahvuutena on ohjauksellinen työote. Ohjaus ei ole koulutuksesta erillinen palvelu, vaan osa oppimisprosessia. Pitkäaikaistyötön tarvitsee usein koulutuksen lisäksi henkilökohtaista ohjausta, oppimisen tukea ja kannustavaa yhteisöä. Kansanopistojen yhteisöllinen pedagogiikka tukee koulutukseen kiinnittymistä ja ehkäisee opintojen keskeyttämistä.

Avustuksella tulee voida kattaa myös koulutukseen kiinteästi liittyvä osaamisen kartoittaminen, henkilökohtainen ohjaus ja oppimisen tuki. Osaamissetelin toimeenpanossa kansanopistot ja muut vapaan sivistystyön oppilaitokset tulee tunnistaa pitkäaikaistyöttömien koulutus- ja ohjauspalvelujen tuottajina.

Yhteenveto

Suomen Kansanopistoyhdistys kannattaa pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseen kohdennettavaa valtionavustusta.

Asetuksen tärkein muutostarve koskee opiskelijamaksuja. Osaamissetelillä tulee voida kattaa pitkäaikaistyöttömän opiskelijamaksu valtionosuusrahoitteisessa vapaan sivistystyön koulutuksessa. Valtionosuuden ja osaamissetelin tulee voida täydentää toisiaan ilman, että samoja kustannuksia rahoitetaan kahteen kertaan.

Lisäksi asetuksessa tulee tunnistaa ammatillisten valmiuksien rinnalla perustaidot ja muut työllistymistä tukevat valmiudet. Kansanopistojen perustaito-osaamista, ohjauksellista työotetta ja yhteisöllistä pedagogiikkaa tulee hyödyntää osaamissetelin toimeenpanossa.

Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n puolesta,

24.8.2026

Kyösti Nyyssölä                         Tytti Pantsar
puheenjohtaja                          toiminnanjohtaja