Kansanopistot ja oppivelvollisuuden laajentaminen
Esitys kansanopistojen osaamisen hyödyntämisestä oppivelvollisuuden laajentamisessa ja perusopetuksen jälkeisten koulutuspolkujen joustavoittamisessa
Kansanopistojen kokemus koulutuksen siirtymävaiheista
Suomen Kansanopistoyhdistys pitää tärkeänä koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamista ja peruskoulunsa päättäneiden tukemista opintopolkujen rakentamisessa. Nuorten erilaiset valmiudet jatko-opintoihin voidaan ottaa paremmin oppivelvollisuutta laajennettaessa huomioon, kun periaatteeksi otetaan se, että oppivelvollisuus ja perusopetus eivät enää lainsäädännöllisesti tarkoittaisi samaa, vaan oppivelvollisuuteen kuuluisi myös perusopetuksen jälkeisiä opintoja, jotka tähtäävät toisen asteen koulutuksen suorittamiseen ja siihen sijoittumisen sujuvoittamiseen.
Kansanopistot ovat saavuttaneet hyviä tuloksia eri-ikäisten ns. nivelvaiheen opintojen järjestämisessä. Kansanopistojen kokemuksen ja eri Pohjoismaissa tehtyjen selvitysten mukaan juuri panostaminen ns. kriittisiin siirtymävaiheisiin vahvistaa nuoria oppijoina ja kansalaisina, turvaa parhaiten onnistuneet koulutusvalinnat ja koulutuksen jatkuvuuden sekä vähentää myöhempien koulutusten keskeyttämisiä.
Valtaosa perusopetuksen päättävistä sijoittuu toisen asteen koulutukseen. Siksi erityistä huomiota tulisi kiinnittää niihin nuoriin, jotka eivät jostain syystä ole valmiita siirtymään perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ja tarvitsevat erilaisia tukitoimia. Kansanopistot haluavat osaamisellaan tukea sitä, että nuoren polku jatkuu perusopetuksesta toiselle asteella mahdollisimman joustavasti ja tehokkaasti, sekä nuori on valmis tiedollisesti ja asenteellisesti toisen asteen opintoihin.
Kansanopistoilla on kokemusta perusopetuksen järjestämisestä internaattimuotoisesti. Kansanopistojen 10-luokkien tulokset ovat olleet erinomaisia. Internaatti on todettu hyväksi kasvuyhteisöksi. Kansanopistoilla on myös jo nyt kokemusta perusopetuksen suorittaneiden nuorten suuntaavista koulutuksista. Noin 2000 nuorta jää tilastollisesti vaille perusopetuksen jälkeistä opiskelupaikkaa, mutta itseasiassa tuossa luvussa olevista noin kolmannes opiskelee jo kansanopistoissa. Kansanopisto-opiskelijat eivät vain tilastoidu tähän. (OPH:n tilasto)
Kansanopistojen tarjoama opintovuosi
Kansanopistot tarjoavat nyt oppivelvollisuuden laajentamiseen yksivuotisen henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan perustuvan kokonaisuuden, johon kuuluu opiskelun lisäksi opiskelijan ohjaus, opiskeluhuolto sekä ohjattu asuminen. Kansanopisto-opinnot kestäisivät yhden lukuvuoden, mutta sen aikana voitaisiin opiskella myös lukio- ja ammatillisen koulutuksen opintoja urasuunnittelun tukemiseksi.
Kansanopiston opetus perustuu sosiaalipedagogiseen lähestymistapaan, jossa nuori kasvaa yhteisön ja yhteiskunnan jäseneksi ja jäsenenä. Kasvun lisäksi huomion kohteena on kasvatus, eli pedagoginen toiminta, jolla sosiaalista kasvua tuetaan. Kansanopistomallissa sisäoppilaitosmuoto antaa nuorelle turvallisen ympäristön itsenäistyä ja kasvaa kantamaan vastuuta. Kokemusten perusteella kansanopiston yhteisöllinen pedagogiikka edistää nuoren toimintakykyä, oppimisvalmiuksia ja -taitoja, parantaa monin tavoin nuoren elämänhallintataitoja ja edistää täysipainoista ja aktiivista kansalaisuutta.
Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma, jossa yhdessä opiskelijan kanssa määritetään, opintojen keskeiset tavoitteet ja tarvittava ohjaus (jatko-opinnot, urasuunnittelu, elämän suunnittelutaitojen kehittäminen, oppimisvalmiudet). Opinto- ja urasuunnittelun ohjauksen tavoitteena on löytää nuoren oma oppimis- ja urapolku, jolla nuori motivoituu jatko-opintoihin. Kansanopistovuoden aikana lisätään nuoren oppimisvalmiuksia, pyritään tunnistamaan oppimisen vaikeudet, tuetaan nuoren kykyä tehdä tulevaisuutta koskevia suunnitelmia ja autetaan nuorta löytämään motivaationsa.
Monimuotoiset kansanopistokampukset tarjoavat mahdollisuuden nuorelle valita opintoja vapaan sivistystyön koulutuksen lisäksi opistojen tarjoamista lukion ja ammatillisen koulutuksen opinnoista sekä kurkistaa myös korkeakouluopintoihin. Kansanopistot tekevät yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa sekä omalla seudullaan että valtakunnallisesti. Näin lisätään nuoren tietämystä toisen asteen opinnoista ja muista tulevaisuuden opiskeluvaihtoehdoista sekä sujuvoitetaan niihin siirtymistä. Kansanopistoissa on mahdollisuus myös nostaa perusopetuksen arvosanoja. Kansanopistot ovat valmiita laatimaan oppivelvollisuuden laajentamiseen liitettävälle kansanopistovuodelle yhteiset suositukset opetussuunnitelmaksi.
OKM:n asetus 699/2017 opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa asemoi kansanopistojen vapaan sivistystyön linjat jo nyt koulutusjärjestelmäämme perusopetuksen jälkeisinä valmistavina koulutuksina. Yhden lukuvuoden (yli 28 viikkoa) pituiset kansanopiston vapaan sivistystyön linjan opinnot olisivat osa perusopetuksen päättäneen nuoren henkilökohtaista opintopolkua. Opinnot tulisi voida lukea hyväksi muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Näin nuoren opiskeluvalmiuksia ja motivaatiota vahvistava kansanopistovuosi ei pidentäisi nuoren kokonaisopiskeluaikaa.
Kansanopistoissa uusia oppivelvollisuusopiskelijoita voisi vuosittain opiskella arviolta 1000 henkeä. Tässä esityksessä kuvatun kasanopistomallin, oppivelvollisuuden laajentamista tukevan kansanopistovuoden, valtionosuusrahoitukseen voitaisiin soveltaa maahanmuuttajien vapaan sivistystyön koulutuksessa 1.1.2018 alkaen käytössä ollutta rahoitusmallia. Rahoitusmallin avulla sekä koulutus että tarvittaessa ohjattu asuminen voidaan järjestää opiskelijalle maksuttomasti. Kansanopistojen vapaan sivistystyön keskimääräinen yksikköhinta on tällä hetkellä 297 euroa opiskelijaviikkoa kohden. Kun koulutuksen pituus olisi 34 viikkoa, niin arvioitu opiskelijamäärä edellyttäisi kansanopistojen valtionosuusrahoituksen suoritemäärän lisäämistä 34 000 opiskelijaviikolla.
Lisätietoja:
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
toiminnanjohtaja Tytti Pantsar
p. 044 531 8000
tytti.pantsar(at)kansanopistot.fi