Kansanopistoilla on paljon annettavaa tulevaisuuden Suomelle
Keskustelua koulutuksen tulevaisuudesta varjostavat nyt velkajarru, julkisen talouden sopeuttaminen ja uudet leikkauspuheet. Talouden reunaehdot ovat todellisia, mutta tulevaisuutta ei rakenneta vain siitä käsin, mistä voidaan luopua. Tarvitaan myös yhteinen näkemys siitä, mitä haluamme vahvistaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön vapaan sivistystyön tulevaisuustyöryhmän väliraportti julkaistaan tänään. Olen saanut olla mukana työryhmässä, jonka tehtävänä on rakentaa vapaalle sivistystyölle tavoitetila vuoteen 2035. Väliraportti avaa tärkeän keskustelun siitä, millaista sivistystä, osaamista ja yhteisöllisyyttä tulevaisuuden Suomi tarvitsee.
Kansanopistoilla on tähän paljon annettavaa.
Kansanopisto on oppiva yhteisö
Kukoistavassa tulevaisuudessa kansanopistot ovat sivistyksen ytimessä toimivia oppivia yhteisöjä. Ne tarjoavat ihmisille mahdollisuuksia oppia, vahvistaa osaamistaan, löytää oman paikkansa yhteisössä ja rakentaa polkua eteenpäin.
Kansanopistojen erityinen vahvuus on yhteisöllisessä pedagogiikassa. Oppiminen ei ole vain tietojen ja taitojen omaksumista, vaan ihmisen kokonaisvaltaista kasvua. Aito kohtaaminen, yhdessä oppiminen ja kokonaisvaltainen ohjaus vahvistavat opiskelukykyä, osallisuutta, hyvinvointia ja luottamusta tulevaisuuteen.
Tätä tarvitaan juuri nyt. Liian moni nuori ei löydä paikkaansa koulutuksessa. Työikäiset tarvitsevat uusia mahdollisuuksia osaamisensa uudistamiseen. Maahan muuttaneet tarvitsevat kielen oppimisen lisäksi yhteisöjä, osallisuutta ja polkuja eteenpäin. Demokratia, yhteiskunnallinen luottamus ja kriisinkestävyys eivät nekään synny itsestään.
Saavutettavia polkuja elämän eri vaiheisiin
Kansanopistojen tulevaisuus rakentuu tiiviissä yhteydessä muuhun koulutusjärjestelmään. Kansanopistot voivat tarjota nuorille uuden väylän toisen asteen tutkintoon, rakentaa avoimen korkeakoulun polkuja, vahvistaa aikuisten perustaitoja ja uudistaa työikäisten osaamista. Ne voivat tukea kotoutumista sen eri vaiheissa ja tavoittaa myös ihmisiä, joille muut koulutusmuodot eivät ole olleet saavutettavia tai sopivia.
Samalla kansanopistojen oma sivistystehtävä on säilytettävä vahvana. Kansanopisto ei ole vain muun koulutusjärjestelmän aukkojen paikkaaja. Se on koulutusjärjestelmän itsenäinen osa, jonka tehtävänä on vahvistaa sivistystä, osallisuutta, demokratiaa ja ihmisten valmiutta toimia muuttuvassa maailmassa.
Suomen Kansanopistoyhdistyksen valmisteilla olevissa strategiaohjelmissa tätä tulevaisuutta rakennetaan käytännössä. Työtä tehdään sujuvien koulutuspolkujen, työikäisten osaamisen, osallisuuden ja kotoutumisen sekä demokratian ja kriisinkestävyyden vahvistamiseksi. Digitaalisuutta ja tekoälyä hyödynnetään saavutettavuuden lisäämiseksi, mutta ihmisten kohtaaminen ja yhteisö säilyvät toiminnan ytimenä.
Tulevaisuus edellyttää myös valintoja
Kansanopistojen uudistuminen ei synny vain oppilaitosten omin voimin. Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan päätöksiä, joilla kansanopistojen tehtävä tunnistetaan nykyistä vahvemmin osana koulutusjärjestelmää ja elinikäistä oppimista.
Tarvitaan riittävä ja ennakoitava perusrahoitus, joka mahdollistaa pitkäjänteisen toiminnan. Tarvitaan lainsäädäntöä, joka tukee joustavia koulutuspolkuja ja tunnistaa eri oppilaitosmuotojen erityiset tehtävät. Ennen kaikkea tarvitaan koulutuspolitiikkaa, jossa koulutusta ei nähdä vain menona, vaan investointina ihmisten osaamiseen, toimintakykyyn ja yhteiskunnan kestävyyteen.
Tulevaisuuden Suomelle tarvitaan sivistyslupaus: yhteinen sitoumus siihen, että jokaisella on mahdollisuus oppia, kasvaa ja osallistua läpi elämän. Sivistykseen panostamalla rakennetaan osaavaa, luottamukseen perustuvaa ja tulevaisuuskestävää yhteiskuntaa.
Kansanopistot rakentavat Suomea, jossa jokaisella on mahdollisuus oppia, kuulua yhteisöön ja löytää oma polkunsa eteenpäin. Sellaista tulevaisuutta kannattaa rakentaa yhdessä.
Tytti Pantsar
toiminnanjohtaja
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
Väliraportin julkaisutiedot
Opetus- ja kulttuuriministeriön vapaan sivistystyön tulevaisuustyöryhmän väliraportti julkaistaan 15.9.2026 klo 14. Työryhmä rakentaa vapaalle sivistystyölle vuoteen 2035 ulottuvaa tavoitetilaa ja valmistelee ehdotuksia toimialan tehtävien, rakenteiden, rahoituksen ja lainsäädännön kehittämiseksi. Työryhmän toimikausi jatkuu vuoden 2026 loppuun. Lisätietoja ja väliraportti: Vapaan sivistystyön tulevaisuustyö