Muutoksen keskellä – kansanopiston tulevaisuutta rakentamassa

Kirjoitus perustuu Tapio Karvosen puheenvuoroon Kansanopistojen tulevaisuus -tilaisuudessa 24.3.2026.

Kansanopistotyö on ollut osa elämääni jo pitkään, vaikka taustani onkin yleissivistävässä koulutuksessa. Olen toiminut opettajana sekä yläkoulun ja lukion rehtorina ennen siirtymistäni opistokentälle. Kansanopistotoiminnassa olen ollut vuosina 2009–2013 ja uudelleen vuodesta 2018 alkaen. Kymenlaakson Opiston Kannatusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajana olen toiminut vuodesta 2019.

Näiden vuosien aikana olen saanut seurata läheltä sitä, kuinka nopeasti toimintaympäristö muuttuu ja kuinka ratkaisevaa strateginen ajattelu on vapaan sivistystyön tulevaisuudelle.

Kymenlaakson Opisto – yli 120 vuotta sivistystyötä

Kymenlaakson Opisto on perustettu vuonna 1896. Opistokampus sijaitsee Inkeroisissa, ja toimintaa ylläpitää Kymenlaakson Opiston Kannatusyhdistys ry. Opisto tunnetaan erityisesti taideaineista – piirustuksesta, maalauksesta, sarjakuvasta, valokuvauksesta ja videokuvauksesta – sekä kotouttamiskoulutuksesta.

Vuosittain opistossa opiskelee noin 600 kokopäiväopiskelijaa. Lisäksi järjestämme kansalaisopistotoimintaa Kouvolassa sekä vuodesta 2020 lähtien myös Haminassa. Kansalaisopiston kursseille osallistuu vuosittain noin 1 500 henkilöä.

Vakituista henkilöstöä meillä on noin 15, mutta määräaikaiset työntekijät ja tuntiopettajat mukaan lukien opisto työllistää vuosittain noin 60–80 henkilöä.

Opiston toimintaa johtaa kannatusyhdistyksen hallitus, jossa on seitsemän jäsentä eri yhteiskunnan ja koulutuksen sektoreilta. Hallituksen tehtävänä on huolehtia paitsi hallinnosta myös tukea opistoa ja rehtoreita, edistää yhteiskuntasuhteita ja tietoisuutta opiston toiminnasta sekä tehdä tulevaisuuden linjauksia. Olen oppinut, että hallituksen kokoonpanoon kannattaa todella panostaa. Oikeanlaisella hallituksella on suuri merkitys opiston elinvoimalle.

Toimintaympäristö muuttuu rajusti

Kymenlaakso on alueena keskellä suurta rakennemuutosta. Maakunnassa on noin 160 000 asukasta, mutta väestö vähenee vuosittain noin 1 200 henkilöllä. Erityisesti nuoret ja työikäiset muuttavat pois. Yli 65-vuotiaiden osuus on jo noin kolmannes väestöstä.

Alue tunnetaan metsäteollisuudesta, mutta viime vuosikymmeninä useita paperitehtaita on lakkautettu: Voikkaa vuonna 2006, Summa vuonna 2007, Myllykoski vuonna 2011 ja Sunila vuonna 2023. Muutos näkyy koko alueen identiteetissä, työmarkkinoissa ja koulutustarpeissa.

Alueella on lisäksemme useita muitakin koulutustoimijoita: kaksi suurta ammattioppilaitosta, ammattikorkeakoulu XAMK, LUT-yliopiston toimintaa Kouvolassa sekä maakunnan alainen kesäyliopisto. Kilpailu opiskelijoista on kovaa.

Myös kansanopistojen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti. Opiston taideaineiden opiskelijamäärät lähtivät laskuun 2010-luvulla. Tuolloin yhdellä taidelinjalla saattoi olla vielä 60 opiskelijaa. Lukuvuonna 2025–2026 määrä on enää vain 16.

Vuonna 2018 Haminassa toimi vielä Jamilahden kansanopisto, mutta se yhdistyi Kymenlaakson Opiston kanssa vuonna 2020. Toiminta jakautui kahdelle kampukselle. Samalla kiinteistökustannukset nousivat: Haminan kampus siirtyi kokonaan vuokratiloihin, ja Inkeroisten omistuskiinteistöt jäivät kannatusyhdistykselle.

Vaikka maahanmuuttajakoulutus paikkasi pitkään taloutta, tiedostimme yhdistyksen hallituksessa riskit. Kymenlaakson Opiston taustayhteisön varallisuus on kiinteistöissä, opiston henkilöstörakenne on ohut, kehittämisresurssit ovat rajalliset ja toiminta nojaa liikaa yhteen kivijalkaan.

Aloimme kysyä vaikeita mutta välttämättömiä kysymyksiä: Onko opistollamme tulevaisuutta? Mitä varten olemme olemassa? Millaista koulutusta alueellamme todella tarvitaan ja miten kunnat suhtautuvat opistoomme? Mikä on meidän ydinosaamisemme?

Näistä kysymyksistä käynnistyi laaja strategiatyö. Työtä tehtiin ulkopuolisen ohjauksen avulla, ja sen työnimenä oli aluksi Onnellisin Opisto. Hanke toteutettiin Työsuojelurahaston avustuksella, ja henkilöstö osallistui prosessiin vahvasti alusta asti.

Vierailimme muissa opistoissa, keskustelimme yhteistyökumppaneiden kanssa ja etsimme uutta suuntaa. Vuonna 2023 syntyi uusi strategia: Sivistämö 2030.

Strategiatyö ei suinkaan päättynyt strategian valmistumiseen. Työ jatkuu edelleen yhdessä henkilöstön ja hallituksen kanssa, ja strategian seuraavia vaiheita viedään käytäntöön osana arjen toimintaa ja työtiimien työtä.

Strategiamme ytimessä on missio: “Sivistämö tuottaa yhdessä kumppaneiden kanssa yksilölle ja yhteiskunnalle merkittäviä ja merkityksellisiä pääomia.”

Yhteistyöverkoston rakentaminen

Strategiatyö johti konkreettisiin ratkaisuihin ja uudenlaiseen yhteistyöajatteluun. Kymenlaakson Opiston nykyinen kampus on myynnissä. Samalla opisto aloitti vuoden 2026 alussa toimintansa Kouvolan keskustassa Kasarminmäellä.

Uudessa ympäristössä naapureinamme ovat yksi Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista XAMK sekä monet keskeiset yhteistyökumppanit, kuten LUT-yliopisto, kaupungin toimipisteet, työllisyyspalvelut ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.

Tavoitteena on menestyä omilla vahvuuksilla ja rakentaa samalla vahvaa yhteistyöverkostoa ja työllisyysalueyhteistyötä. Emme voi enää ajatella, että opisto toimii yksin.

Samaan aikaan myös koko kansanopistokenttä etsii suuntaansa muuttuvassa tilanteessa. Kotouttamiskoulutuksen siirtäminen pois kansanopistoilta on monelle opistolle kohtalonkysymys. Meilläkin noin kolmannes tulopohjasta on vaarassa kadota.

Samalla keskustelu koko vapaan sivistystyön tulevaisuudesta on aktivoitunut: Tarvitaanko meitä tulevaisuudessa? Mikä on tehtävämme? Herää väistämättä myös kysymys, haluaako lainsäätäjä todella poistaa alueilta valtavan määrän osaamista ja koulutuksellista vaikuttavuutta.

Strategia on vietävä arkeen

Opiston linjaukset lähtevät strategisista valinnoista, omista vahvuuksista sekä alueellisista ja yhteiskunnallisista tarpeista. Strategiatyö ei ole irrallinen asiakirja, vaan oman opiston tulevaisuustyötä. Lopulta kyse on hyvin perustavanlaatuisista kysymyksistä: miksi olemme olemassa, mitä varten meitä tarvitaan ja miten varaudumme tulevaisuuden eri vaihtoehtoihin.

Työhön on otettava mukaan henkilöstö, hallinto ja yhteistyökumppanit ja siinä on huomioitava myös alueen rakenne, koulutustarve ja ikäjakauma. Strategia on vietävä arkeen niin, että opiston jokainen työntekijä ymmärtää oman työnsä merkityksen ja vaikuttavuuden.

Haluan lopuksi jakaa katkelman opistomme viestintäasiantuntijan Tiiti Haikosen tekstistä Sivistämön skenaariotyöpajassa. Se kiteyttää hienosti sen, mitä olemme yhdessä rakentamassa:

“Sivistämön arki rakentuu neljän voimavaran varaan: asiantuntijuus, palveluhenkisyys, viestintä ja ammattitaito. Ne eivät ole irrallisia taitoja, vaan tapa olla ja toimia joka päivä. Jokainen kohtaaminen – opiskelijan, kollegan, kumppanin tai asiakkaan kanssa – on hetki, jossa tämä osaaminen muuttuu näkyväksi.”

“Tämä on yhteisö, jossa asiantuntijuus johtaa eteenpäin, palvelu rakentaa luottamusta, viestintä avaa ovia ja johto antaa luvan ajatella rohkeasti.”

“Näin rakentuu tulevaisuus, Sivistämö 2036: kerros kerrokselta, ajatuksesta toiseen, ihmisistä, jotka uskaltavat nähdä pidemmälle.”

Teksti: Tapio Karvonen
Kymenlaakson Opiston Kannatusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja