Kannanotot | 16.09.2019

Elinikäinen oppiminen vaatii investointeja

Kirjoittaja: Tytti Pantsar

Suomessa on pitkäkestoisia yhteiskunnallisesti haastavia koulutustehtäviä, joiden onnistunut ratkaiseminen tukee läpi elämän jatkuvaa oppimista ja kestävää kehitystä. Valtion talousarviossa tulee investoida koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Suomen Kansanopistoyhdistys katsoo, että valtion talousarviossa tulisi osoittaa rahoitusta yhteiskunnallisesti tärkeisiin sivistystehtäviin.


Tuloksekas kotoutuminen vaatii riittävät resurssit


Hallitusohjelmassa linjataan, että kotoutumista kehitetään eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnön (01/2019) pohjalta. Tarkastusvaliokunnan mietinnössä esitetään, että vapaan sivistystyön oppilaitosten ja kolmannen sektorin osuutta kotoutumisessa tulee lisätä. Mietinnössä kiitellään kansanopistojen onnistunutta työtä kotoutumisen edistämisessä. Vuoden 2018 alusta voimaan tulleen vapaan sivistystyön lakimuutoksen tavoitteena oli, että vapaan sivistystyön valtionosuus­rahoituksella järjestettävään maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen ja ohjaukseen saadaan 100% rahoitus.

Valtiovarainministeriön ehdotuksessa tarkoitukseen varatulla 4,9 M€ rahoituksella katetaan kuitenkin vain opiskelija­maksujen osuus eli 43% suoritteesta. Vapaan sivistystyön suoritteita varten tulisi osoittaa lisärahoitusta, jotta lakiuudistuksen tavoite toteutuu ja onnistuneeksi todettu kotoutumisen reitti voidaan turvata. Kansanopistot järjestävät maahanmuuttajille suunnattua kotoutumissuunnitelman mukaista vapaan sivistystyön koulutusta vuositasolla 28 000 opiskelijaviikkoa. Näille suoritteille tulisi osoittaa rahoitus vuoden 2020 budjetissa. Tarvittavan lisärahoituksen suuruus on kansanopistojen osalta noin 4,5 M€. Lisäksi lakia tulisi vielä täydentää siten, että ne maahanmuuttajat, joille ei ole laadittu tai enää voida laatia kotoutumissuunnitelmaa, saisivat oikeuden osallistua vapaan sivistystyönä järjestettäviin kieli- ja kulttuuriopintoihin ilman opiskelijamaksua.

Jatkuva oppiminen kuuluu kaikille

Hallitusohjelmassa linjataan, että yhteiskunnassamme tulisi tarjota yksilöityjä koulutusratkaisuja aikuisten puuttuvien perustaitojen vahvistamiseen – erityisenä painopisteenä vähän koulutetut, uudelleen koulutettavat työttömät ja työttömyysuhan alla olevat. Ohjelman mukaan näitä koulutustehtäviä voidaan toteuttaa vapaana sivistystyönä. Asetettujen työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan koulutusta, joka kehittää työttömien ja heikosti koulutettujen oppimisvalmiuksia ja tukee tulevaisuustaitojen kehittymistä. Valtio myönsi vapaalle sivistystyölle vuonna 2018 erillisrahoituksen heikkojen perustaitojen ja digitaitojen omaavien henkilöiden kouluttamiseen. Tavoitteena on työllistymisedellytysten parantuminen sekä perustaitotason nostaminen.

Kansanopistoyhdistys katsoo, että jatkuvan oppimisen uudistamisen osana tulee vapaan sivistystyön perus- ja digitaitojen koulutukseen osoittaa aiempaa vastaava määräraha.

Oppivelvollisuuden pidentäminen

Kansanopistoyhdistys pitää erinomaisena, että kansanopistot vapaan sivistystyön oppilaitosmuotona on huomioitu hallitusohjelmassa osana oppivelvollisuuden pidentämisen opinto- ja tukimuotoja. Hallitusohjelmassa todetaan, että oppivelvollisuustehtävään liittyvien erilaisten koulutusmuotojen järjestäjille korvataan täysimääräisesti oppivelvollisuustehtävään liittyvät kustannukset, kuten maahanmuuttajien koulutusta koskevien säädösten kohdalta on jo tehty. Tähän tulee varautua laadittaessa julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2020-2023.