Vuosikymmeniä kehitetty kotoutumiskoulutuksen malli romutetaan – vaikutukset ulottuvat kymmeniin tuhansiin kotoutujiin
Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa on järjestetty maahanmuuttajien tarpeisiin räätälöityä kotoutumis- ja lukutaitokoulutusta vuosikymmenten ajan. Nyt tämä pitkäjänteisesti kehitetty työ on valumassa hukkaan. Syynä on hallituksen esitys, joka poistaa vapaan sivistystyön oppilaitoksilta kotoutumiskoulutuksen lakisääteisen tehtävän ja siihen kohdennetun rahoituksen. Muutoksen myötä oppilaitokset eivät voi jatkossa järjestää koulutusta edes omalla rahoituksellaan.
Lukutaitokoulutukselle on kehitetty Opetushallituksen toimesta opetussuunnitelman perusteet, ja se on suunniteltu toiminnalliseksi ja aikuisille soveltuvaksi. Petteri Orpon hallitusohjelmassa taas linjataan kotoutumiskoulutuksen lisäämisestä ruotsin kielellä. Nyt hallituksen esitys kuitenkin käytännössä purkaa toimivan mallin ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksen järjestämiseksi. Samalla koko pitkäjänteisesti kehitetty maahanmuuttajille suunnattu koulutuskokonaisuus ollaan heittämässä romukoppaan.
– Tässä ei ole kyse “pilipalikursseista”, vaan suomalaiseen koulutusjärjestelmään kuuluvasta opetuksesta. Kansanopistojen ja muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämä kotoutumis- ja lukutaitokoulutus perustuu opetussuunnitelmiin, pedagogiseen osaamiseen ja tutkimusnäyttöön, sanoo puheenjohtaja Kyösti Nyyssölä Suomen Kansanopistoyhdistyksestä.
E2 Tutkimuksen selvityksen (2025) mukaan kansanopistojen kotoutumiskoulutus on tuloksellista:
- 60 % opiskelijoista saavuttaa arjessa toimimiseen riittävän kielitaidon
- 93 % saa keskeistä tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja 90 % työelämästä
- 95 % saa uusia sosiaalisia verkostoja, jotka tukevat kotoutumista
Kotoutuminen ei ole ainoastaan työllistymistä, vaan kokonaisvaltainen prosessi. Se on kielen oppimista, arjen taitoja, osallisuutta ja kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Kansanopistojen vahva yhteisöllinen pedagogiikka tukee tällaista kokonaisvaltaista kotoutumista.
Nyt esitetty muutos kaventaisi koulutustarjontaa ja heikentäisi erityisesti joustavia ja yksilöllisiä oppimispolkuja tarvitsevien maahanmuuttajien mahdollisuuksia osallistua koulutukseen. Heihin kuuluvat esimerkiksi kotivanhemmat, heikon koulutustaustan omaavat ja muut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät.
Rahoitusta keskitetään entistä vahvemmin yhteen toteutusmalliin, vaikka E2 Tutkimuksen selvityksessä ja asiantuntija-arvioissa korostetaan erilaisten oppimistarpeiden huomioimista ja monipuolisten koulutusratkaisujen merkitystä. Vapaan sivistystyön toimiva kotoutumiskoulutuksen kokonaisuus ollaan purkamassa ilman näyttöä siitä, että muutos parantaisi tuloksia.
– Toimivaa ja vaikuttavaa koulutusta ei pidä purkaa. Kyse on sekä yksilöiden mahdollisuuksista että yhteiskunnan eheydestä ja turvallisuudesta, Bildningsalliansenin toiminnanjohtaja Henrika Nordin lisää.
Tällä hetkellä noin 120 vapaan sivistystyön oppilaitosta järjestää koulutuspalveluja noin 38 000 maahanmuuttajalle vuosittain. Kansanopistojen kokopäiväisessä vapaan sivistystyön kotoutumiskoulutuksessa opiskelee vuosittain noin 7 000 ja aikuisten perusopetuksessa 2 000 opiskelijaa.
Lisätiedot ja haastattelut:
Kyösti Nyyssölä
Puheenjohtaja
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
puh. 044 559 4400
kyosti.nyyssola@epopisto.fi
Tytti Pantsar
Toiminnanjohtaja
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
p. 044 531 8000
tytti.pantsar@kansanopistot.fi
Henrika Nordin
Verksamhetsledare
Bildningsalliansen r.f.
henrika.nordin@bildningsalliansen.fi
p. 044 353 1813