24.06.2019

“Ammattikoulusta yliopistoon”

Helmi Suvisaari istumassa terassilla.

Peruskoulun jälkeen lähdin lukion sijaan ammattikouluun, tai oikeastaan kahteen eri ammattikouluun, joista jälkimmäisestä valmistuinkin. Valitettavasti kuitenkin alalle, jonka työllisyysnäkymät olivat lähes olemattomat. Oltuani vuoden työpaikassa, joka ei vastannut koulutustani tai kiinnostustani, oli keksittävä jotain ihan muuta.

Ympäristöasiat ovat aina olleet lähellä sydäntäni

Etsin kuumeisesti tietoa, millä alalla voisin opiskella lisää ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta ympäristöön. Löysin Jyväskylän yliopistosta sopivan alan: luonnonvarat ja ympäristö. Tälle alalle oli pelkästään todistusvalinta ja koska minulla ei ole lukion päättötodistusta, oli minulla onneksi toinen vaihtoehto päästä opiskelemaan haluamalleni linjalle: biologian väyläopinnot. Olin jo suunnitellut tekeväni itsenäisesti väyläopintoja avoimessa yliopistossa, kunnes poikaystäväni toi Humakin pääsykokeista kotiin Alkio-opiston esitteen. Hetken puntaroinnin jälkeen päädyin lähettämään hakemuksen Alkio-opistoon, sillä siellä saisin tarvitsemaani lähiopetusta, ja pystyisin käymään myös lukion kertauskursseja. Muutaman päivän kuluttua sainkin linjajohtajalta myöntävän vastauksen: minulla olisi paikka BIOSCI-linjalla!

Opiskelurytmi ja -tekniikka haltuun

Opintojen alkaessa kaikki aineet tuntuivat alkuun hankalalta. Olihan luonnontieteiden opiskelusta kulunut aikaa jo yli kymmenen vuotta! Alussa tuntui siltä, että muiden tietotaso oli valovuosien päässä omastani, sillä kaikki muut linjallani olivat käyneet lukion. Minkäänlaista opiskelurytmiä tai tekniikkaa ei minulla ollut, sillä niitä ei käytännönläheisessä ammattikoulussa tarvittu. Niiden puuttuessa istuin epätoivoisesti uusintatenteissä miettien, miten ihmeessä selviän väyläopinnoista kolmosen keskiarvolla!

Kuitenkin kurssien edetessä huomasin, että monet asiat toistuvat eri kursseilla. Ja kuten tiedämme, kertaus on opintojen äiti! Aloin ymmärtää paremmin opetettuja asioita, opettelin parempaa aikataulutusta, ja aloin pärjätä tenteissäkin. Kevääseen mennessä olin päässyt hyvin opiskelurytmiin kiinni. Sain kuin sainkin luonnonvarat ja ympäristö -koulutusalalle vaadittavat 50 op väyläopinnot tehtyä ja keskiarvokin pysyi vaaditun yläpuolella.

Akateemisia opiskelutaitoja

Alkio-vuosi opetti ennen kaikkea tarkastelemaan asioita tieteellisestä näkökulmasta. Viestintäopintojen kursseilla opin lukemaan ja kirjoittamaan tieteellisiä tekstejä sekä etsimään niitä verkosta. Näitä taitoja tarvittiin biologian väyläopintoja tehtäessä. Sain opiskelupaikan yliopistosta. Niistä taidoista on varmasti hyötyä yliopisto-opiskelussa; ensimmäinen opintovuosi ei mene niiden asioiden opetteluun. Myös Alkiolla karttuneet opiskelutaidot varmasti auttavat yliopistossa eteenpäin. Alkiolla löysin myös uudestaan vanhan unohdetun rakkauteni, kirjoittamisen. Tästä ja tieteellisistä teksteistä innostuneena, aion mahdollisesti yliopistoon päästessäni opiskella ympäristötieteiden lisäksi jotain kirjoittamiseen liittyvää.

Helmi Suvisaari opiskeli Alkio-opistossa Biologian ja luonnontieteiden linjalla 2018–2019