Kansanopistoyhdistyksen lausunto valtioneuvoston selonteosta Suomen digitaaliseksi kompassiksi
SIVISTYSVALIOKUNNALLE
Asia: Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n lausunto valtioneuvoston selonteosta Suomen digitaaliseksi kompassiksi.
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry kiittää sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston selonteosta Suomen digitaaliseksi kompassiksi.
Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaaliseksi kompassiksi on laadittu Suomen digitalisaatiokehityksen suuntaamiseksi ja johtamiseksi. Se on valmisteltu digiministerityöryhmän ohjauksessa, digitoimistossa ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Digikompassin tavoitteena on olla työkalu kansallisten tavoitteiden asettamiseen ja tarkoituksenmukaisten ohjauskeinojen valintaan.
Digikompassissa on kuvattu lähtökohtana olevat arvot, Suomen digitaalinen visio 2030 sekä digikompassin tavoitteet ja avaintulokset. Digikompassin taustalla olevat arvot on huolellisesti valittu, ja Kansanopistoyhdistys pitää valintoja hyvinä. Kestävyyden osalta yhdistys toteaa, että kuvaus on varsin yleinen ja selonteossa ei kuvata riittävästi kestävyyden kytköstä muihin arvoihin eikä sitä, kuinka se toimii tavoitteiden pohjana. Selonteossa tuodaan esille digitaalisen ja vihreän siirtymän yhtäaikaisuus ja digitalisaation osalta hiilikädenjälkeä koskevia näkökulmia. Digitalisaation hiilijalanjälkeä on pohdittu selonteossa vähäisesti ja myöskään yhteyttä muihin keskeisiin kestävää kehitystä koskeviin selontekoihin tai strategioihin ei ole avattu valtioneuvoston selonteossa digitaaliseksi kompassiksi.
Suomen Kansanopistoyhdistys pitää erinomaisen hyvänä, että sivistys on valtioneuvoston selonteossa Suomen digitaaliseksi kompassiksi nostettu keskeiseksi osa-alueeksi, kun kuvataan taustalla olevia toimintaa ohjaavia arvoja. Sivistyksen tarkastelussa on huomioitu myös sivistymisen prosessin eri osa-alueet. Kansanopistoyhdistys pitää erinomaisena, että myös tunteiden ja asenteiden näkökulma on huomioitu. Sivistyksen avulla varmistamme kaikkien mahdollisuudet osallistua ja huolehdimme siitä, että kaikilla on mahdollisuus tiedon arviointiin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja osallisuuteen. Digikompassin ansiona on erityisesti se, että arvolähtökohdat on määritelty muista kuin teknologiaa koskevista lähtökohdista.
Selonteossa nähdään ansiokkaasti, että osallisuus digitaalisessa yhteiskunnassa varmistetaan keskeisellä tavalla sivistyksen keinoin, varmistamalla, että kaikilla on riittävät digitaidot sekä kiinnittämällä huomiota digitaalisten palveluiden saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Perustaidot ja digitaidot ovat yhteyksissä toisiinsa, ja digitaitoja pidetäänkin yhtenä perustaitojen osa-alueena. On kuitenkin tärkeää huolehtia kokonaisvaltaisesti lasten, nuorten ja aikuisten perustaidoista, sillä muiden perustaitojen puuttuessa myös digitaalisten taitojen oppiminen on vaikeaa. Digikompassissa voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota aikuisten oppimiseen ja siihen, kuinka oikeasti huolehditaan kaikkien mahdollisuuksista oppia digitaitoja.
Suomalaisten osallistuminen aikuiskoulutukseen on kansainvälisesti vertailtuna hyvällä tasolla. Osallistuminen on kuitenkin laskusuunnassa, ja osaaminen kasautuu. Suomessa on paljon ihmisiä, joilla on puutteelliset perus- ja digitaidot. Heikot perustaidot ovat vahvasti yhteydessä työttömyyteen. Kansanopistot ovat hoitaneet yhteiskunnallisesti tärkeitä ja ajankohtaisia sivistystarpeita esimerkiksi sosiaalista vahvistumista tukevilla opinnoilla, työttömien oppimisvalmiuksia parantavilla opinnoilla, perustaitoja opettamalla, vähemmistö- ja maahanmuuttajakoulutuksella sekä vammaisten koulutuksella. Ne huolehtivat osaltaan siitä, että kaikki saadaan koulutuksen pariin. Suomen Kansanopistoyhdistys korostaa digikompassin tavoitteiden toteuttamisessa vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtäviä aikuisten perus- ja digitaitojen oppimisessa sekä osallisuuden ja yhteiskunnan eheyden varmistamisessa.
Selonteossa esitetty tavoitteiden johtamisen malli on sinällään selkeä. Tärkeää on myös se, että selonteossa korostetaan poikkihallinnollisuutta ja erilaisten palvelujen yhteentoimivuutta. Selonteko jää kuitenkin irralliseksi kaikesta siitä meneillään olevasta kehittämistyöstä, joka on jo käynnissä. Parhaillaan esimerkiksi koulutuksen ja kasvatuksen alueella on käynnissä useita mittavia digitalisaatiohankkeita. Eri alojen digitalisaatiohankkeiden välillä koordinointi olisi erityisen tärkeää. Esimerkkinä on koulutustarjontaa esittelevä Opintopolku-palvelu ja työvoimahallinnon Työmarkkinatori. Palveluja käyttävät samat asiakkaat, mutta niiden keskinäinen koordinaatio on varsin vähäistä. Selonteko ei liiemmin käsittele käynnissä olevia hankkeita, eikä siinä ole juurikaan käsitelty muita strategioita, jotka koskevat samaa teemaa. Selonteosta jää epäselväksi, miten tilannetta voidaan oikeasti parantaa ja millä keinoilla palvelujen yhteensovittaminen varmistetaan.
Kansanopistoyhdistys toteaa, että selonteossa korostetaan sidosryhmien merkitystä digikompassin tavoitteiden toteutumiselle, mutta sitä, mitä näillä sidosryhmillä tarkoitetaan, ei juuri avata. Epäselväksi jää, miten tavoitteiden toteuttamista johdetaan siten, että esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat olla niitä aktiivisesti edistämässä.
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n puolesta
Helsingissä 16.11.2022
Helena Ahonen Tytti Pantsar
puheenjohtaja toiminnanjohtaja