Kansanopistokokouksessa 2022 visioitiin: Vuonna 2035 kansanopistot ovat kestävyysmuutoksen kärjessä
Kansanopistokokous 2022 kokosi Västra Nylands folkhögskolaan Karjaalle 28.–29.9. kansanopistojen johdon, henkilöstön ja ylläpitäjäorganisaatioiden edustajat pohtimaan kansanopistojen tulevaisuudennäkymiä, muutoskykyä ja sivistystehtäviä. Tulevaisuusorientaation kärjessä olivat kestävyysmuutos ja ekososiaalinen sivistäminen kansanopistojen luontevana tulevana tehtävänä.
Kansanopistoilla on Suomessa pitkä historia, ja niillä on ollut suuri kansansivistyksellinen merkitys. Ensimmäiset kansanopistot perustettiin Suomeen vuonna 1889. Vuonna 2022 kansanopistot ovat vakiinnuttaneet asemansa koulutuskentällä tarjoamalla Suomen laajimmat opiskelumahdollisuudet eri elämäntilanteissa ja -vaiheissa oleville.
Pysyäkseen jatkossakin elinvoimaisina kansanopistojen on varauduttava erilaisiin tulevaisuusvaihtoehtoihin ja niihin liittyviin osaamistarpeisiin. Tähän pureuduttiin Kansanopistokokouksessa 2022 julkistamalla opistojen nykyisiä ja tulevia tehtäviä kartoittavan tulevaisuuskyselyn tulokset. Kysely toteutettiin Delfoi-menetelmällä, ja siihen vastasivat kansanopistojen johtohenkilöt sekä sidosryhmät/tutkijat.
Kyselyllä selvitettiin kansanopistojen top 5 -tehtäviä vuosina 2022 ja 2035. Näiden nähtiin pysyvän molempina vuosina osin samoina, mutta vuoden 2035 ensimmäiselle sijalle kansanopistojen uudeksi tehtäväksi nousi kestävän tulevaisuuden rakentaminen ja jaetulle viidennelle sijalle ekososiaalisen sivistyksen edistäminen.
– Tulevaisuuskyselyn tulokset ovat vahva osoitus siitä, että kansanopistoilla on tahtotila astua kestävyysmuutoksen vetureiksi. Kansanopistojen sivistystyö tukee yhteiskunnallista muutosta ja yhteiskunnan arvopohjan uudistumista. Kyselyn tulosten mukaan on hyvin toivottavaa ja todennäköistäkin, että vuonna 2035 kansanopistot ovat merkittäviä yhteiskunnallisia uudistajia ja ekososiaalisen sivistyksen arvopohja ohjaa kansanopistojen toimintaa, sanoo Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtajan Tytti Pantsar.
Kyselyssä kansanopistojen muiksi kärkitehtäviksi vuosina 2022 ja 2035 nousivat: oppimisen ja sivistyksen mahdollistaminen kaikille, ihmisenä kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen, elinikäisen oppimisen tukeminen sekä kotoutumisen ja monikulttuurisuuden edistäminen.
– Kansanopistojen sija kaikille avoimien opintojen tarjoajana suomalaisessa koulutuskentässä nähdään nyt ja edelleen vahvana ja tärkeänä. Sivistys on tie tasa-arvoiseen yhteiskuntaan ja ihmisten merkitykselliseen elämään. Visionamme on olla tunnettu ja arvostettu koulutusmuoto, jolla on merkittävä rooli suomalaisen yhteiskunnan osaamisen, sivistyksen ja hyvinvoinnin rakentajana, summaa Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja Helena Ahonen.
Kansanopistokokouksessa Great Minds Oy:n futuristi Niko Herlin ja strategi Kirsi Kostia innostivat kansanopistoväen pohtimaan kansanopistojen vaihtoehtoisia tulevaisuusnäkymiä ja käyttämään käytännön työkaluja tulevaisuuden ennakointiin. Tilaisuudessa kuultiin myös Ruotsin, Norjan ja Tanskan kansanopistojärjestöjen videotervehdykset, joiden teemoissa toistuivat demokratia ja sen kriisi sekä kansanopistojen vahvistuva rooli osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäjänä. Kansanopistot valavat nuoriin rohkeutta ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. ”Koulu voi olla mikrokosmos demokratiassa elämisestä”, Norjan Folkehøgskoleforbundetin järjestöjohtaja Einar Opsvik vertasi.
Lisätiedot:
– Suomen Kansanopistoyhdistys julkisti Kansanopistokokouksen 2022 yhteydessä uuden strategiansa. Se sisältää yhdistyksen toimintaa ohjaavat strategiset painopisteet sekä kehitystavoitteet lähivuosille. Kansanopistoyhdistyksen strategia. Finlands Folkhögskolföreningens strategi.
– Kansanopistojen tulevaisuudet -Delfoi-kyselyn esitysdiat.
Lisätiedot ja haastattelut
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
Tytti Pantsar
Toiminnanjohtaja
tytti.pantsar@kansanopistot.fi
puh. 044 531 8000
Helena Ahonen
Puheenjohtaja
helena.ahonen@step.fi
puh. 040 537 0999