Blogi | 06.10.2019

Kansanopistoissa on voimaa ja osaamista!

Kuvat: Tytti Pantsar Kirjoittaja: Helena Ahonen, Tytti Pantsar

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi Suomen kansalaisten koulutustason nostaminen. Yhtenä keinona on ”Jatkuvan oppimisen” -hankkeen toteuttaminen. Suomessa on uudistuksesta toiseen koulutusjärjestelmämme rakennettu ajatukselle, että tietojen, taitojen ja osaamisen kehittyminen kiinnittyvät tiettyyn ihmisen kronologiseen ikävaiheeseen. Tässä ajatusmallissa perustaitojen pohja luodaan suorittamalla perusopetuksen oppimäärä, sen varassa opiskellaan ammatti ja edetään työuralla seuraavat neljä vuosikymmentä. Tämä ei enää riitä!

Koulutustason nostaminen edellyttää, että koko ikäluokka jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. Eri syistä opintojen ulkopuolelle jäävät tai keskeyttävät tarvitsevat tukitoimia, jotka mahdollistavat pääsyn toiselle asteelle. Ennen kaikkea he tarvitsevat uuden mahdollisuuden. Hallitusohjelmassa on linjattu oppivelvollisuuden laajentamisesta. Kansanopistot ovat tässä työssä mukana. Olemme mukana 7.10. käynnistyvässä OKM:n asettamassa seurantaryhmässä. Upea joukko kansanopistoväkeä kokoontui 2.10. Helsinkiin keskustelemaan kuinka kansanopistojen vahvuuksia hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla uudessa oppivelvollisuudessa. Lue myös kansanedustaja Mikko Kinnusen kolumni aiheesta näiltä sivuilta.

Ministeri Li Andersson on nostanut esille, että sadoilla tuhansilla työikäisillä ihmisillä on merkittäviä puutteita luku- tai laskutaidossa ja tietoteknisessä osaamisessa. Tässä tehtävässä kansanopistot ovat jo ottaneet kopin aikuisväestön perus- ja digitaitojen osaamisen uudistamisesta. Perustaitoja, ammatillisia taitoja, kognitiivisia taitoja, metataitoja, yleistaitoja ja työelämätaitoja -kaikki taitoja, joita meidän kaikkien työelämässä toimivien on jatkuvasti uudistettava. Yhteiskunnassamme tarvitaan uusia, aikuisväestön osaamiskehityksen kohtaamispaikkoja, joissa tämä on mahdollista.

Lapsuudessa ja nuoruuden kynnyksellä suoritettu toisen asteen oppimäärät eivät aina kykene tuottamaan riittäviä valmiuksia, joiden varassa ihminen voi edetä koulutus- ja urapolullaan. Kansanopistoyhdistyksen hallituksessa olemme nostaneet keskiöön vision ”Sivistys-Suomessa korkeakoulututkinto tarvitaan yhä useammalle”. Akateemisiin opintoihin valmentavia koulutuksia tulee olla kaikkien saatavilla, taloudellisesta asemasta ja kotipaikasta riippumatta. Kansanopistojen akateemisiin opintoihin valmentavien opintojen tarjonta vahvistaa kansalaisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Se on koulutuksellinen lähipalvelu, jota tulee hyödyntää akateemisten opintojen saavutettavuuden turvaamiseksi kaikissa maakunnissa.

Suomalaiset eivät riitä hallitusohjelman tavoitteiden täyttämiseen. Suomen väkiluku kasvaa vain maahanmuuton ansiosta. Eduskunnan tarkastusvaliokunta totesi, että ”….kansanopistot ovat nopeasti ja joustavasti kyenneet tuottamaan maahanmuuttajien kotouttamispalveluita”. Rinteen hallitusohjelmassa linjataan, että hallituksen työskentelyssä kotoutumisen kehittäminen perustu juuri eduskunnan tarkastusvaliokunnan raporttiin. Tässäkin työssä me kansanopistot olemme valtakunnan ”paalupaikalla”.

Suomalaisissa kansanopistoissa on voimaa ja osaamista! Kansanopistot ovat suomalaisten ja Suomeen muuttaneiden jatkuvan oppimisen ja osaamiskehityksen kohtaamispaikkoja.

Kokoonnumme 8.-9.10.2019 Turkuun Kansanopistokokoukseen pohtimaan tulevaisuuden kansanopiston tehtäviä jatkuvan oppimisen tiekartalla.

Suomen Kansanopistoyhdistys ry – Finlands Folkhögskolförening ry

Helena Ahonen, KT
puheenjohtaja

Tytti Pantsar, KM
toiminnanjohtaja