Lukuisten nuorten opiskelijoiden tulevaisuus uhattuna – vapaan sivistystyön rahoitusleikkaukset heikentäisivät kansanopistojen toimintaedellytyksiä

Valtiovarainministeriön esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2026 sisältää rajun 20 miljoonan euron leikkauksen vapaan sivistystyön rahoitukseen. Suomen Kansanopistoyhdistys varoittaa, että näin mittava leikkaus kaventaisi koulutuksen saavutettavuutta, laskisi koulutus- ja osaamistasoa ja kasvattaisi syrjäytymisriskiä. Samalla se heikentäisi yhteiskunnan kilpailukykyä, työllisyyttä, hyvinvointia, turvallisuutta ja huoltovarmuutta – täysin vastoin hallituksen omia tavoitteita. 

– Kun kansanopistojen toimintaedellytykset ja koko vapaan sivistystyön kenttä horjuvat, vaikutukset ulottuvat suoraan ihmisiin ja yhteisöihin, sanoo Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Opiston rehtori Kyösti Nyyssölä.

Kansanopistot ovat väylä jatko-opintoihin ja työelämään

Kansanopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, joiden tarjoamat tavoitteelliset koulutukset tukevat etenemistä jatko-opintoihin ja työelämään. Ne tavoittavat opiskelijoita eri taustoista ja elämäntilanteista ja ovat erityisen merkityksellisiä niille, jotka hyötyvät matalan kynnyksen oppimisympäristöistä.

Tilastokeskuksen mukaan 74 % kansanopisto-opiskelijoista tarvitsee perusasteen tai toisen asteen jälkeistä koulutusta.

– Leikkaukset osuisivat suoraan opiskelijoihin ja kaventaisivat erityisesti heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksia kouluttautua ja rakentaa tulevaisuuttaan, sanoo Kansanopistoyhdistyksen varapuheenjohtaja ja Västra Nylands folkhögskolan rehtori Henrik Grönroos.

Kansanopistoissa opiskelee nuoria ja nuoria aikuisia, jotka ovat vakavassa syrjäytymisriskissä. Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksen mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa. Kansanopistojen koulutuspalveluja supistamalla aiheutetaan yhteiskunnalle merkittäviä lisäkustannuksia.

– Kansanopistojen nivelvaiheen koulutukset parantavat nuorten mahdollisuuksia edetä peruskoulusta toiselle asteelle ja toiselta asteelta korkea-asteelle. Näin myös nuorten aikuisten mahdollisuudet sijoittua korkeakouluopintoihin ja suorittaa korkeakoulututkinto paranevat, sanoo Kansanopistoyhdistyksen toinen varapuheenjohtaja, Alkio-opiston rehtori Jaana Laitila.

Leikkaukset ristiriidassa sivistyksellisten perusoikeuksien kanssa

Vapaa sivistystyö on koulutuksen, yhteiskunnan resilienssin ja huoltovarmuuden kivijalka. Kansanopistot lisäävät alueellista elinvoimaa, tukevat kotoutumista ja tarjoavat koulutuksia, joka vastaavat työelämän muutostilanteisiin, uudistavat osaamista ja lisäävät sosiaalista kestävyyttä.

– Vapaan sivistystyön rahoitusta on leikattu neljä kertaa viimeisen 15 vuoden aikana. Uudet leikkaukset tekisivät tilanteesta kestämättömän ja vaarantaisivat Suomen perustuslaissa turvatut sivistykselliset oikeudet, painottaa Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja Nyyssölä.

Vapaa sivistystyö nostaa koulutustasoa, tukee työllisyyttä, vahvistaa osallisuutta, demokratiaa ja nuorten hyvinvointia – juuri niitä tavoitteita, joita hallitus on linjannut vahvistavansa. Näihin ei kuitenkaan päästä, jos koulutuksen perusrakenteita heikennetään. Kansanopistoihin panostaminen on investointi osaamiseen, työllisyyteen ja yhteiskunnan tulevaisuuteen.

Suomessa on 74 kansanopistoa, jotka järjestävät vapaan sivistystyön koulutusta. Osa opistoista tarjoaa myös ammatillista koulutusta, aikuisten perusopetusta ja lukiokoulutusta. Vuosittain lähes 21 000 opiskelijaa osallistuu päätoimisiin pitkäkestoisiin opintoihin ja noin 60 000 lyhytkursseille.

Lisätietoja:

Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry

Kyösti Nyyssölä
Puheenjohtaja
p. 044 559 4400
kyosti.nyyssola@epopisto.fi

Tytti Pantsar
Toiminnanjohtaja
p. 044 531 8000
tytti.pantsar@kansanopistot.fi