Kohtaamisen ja hyvinvoinnin pedagogiikka mahdollistaa yksilön ja yhteisön kukoistuksen
Lämmin vilpitön hymy, hyväksyntää viestittävä katse ja toisen ihmisen tervehtiminen on myönteisen ja rakentavan kohtaamisen perusta. Aito kunnioittava kohtaaminen kutsuu vuorovaikutukseen ja rakentaa turvallista opiskeluilmapiiriä. Jotain kaunista, hyvää ja eheyttävää tapahtuu ihmisten välillä läsnä olevassa kohtaamisessa ja myönteisessä vuorovaikutuksessa. Hyvinvointia edistävän vuorovaikutuksen taidot kiteytyvät kultaisissa K-kirjaimissa: kunnioitus, kiinnostus, kuuntelu, kysyminen ja kannustus (Avola ja Pentikäinen 2020). Myönteinen vuorovaikutus edistää hyvinvointiamme, vahvistaa yhteyttä ihmisten välillä ja saa ihmiset liittymään yhteen.
Kun tietoisesti rakennamme kunnioittavan kohtaamisen taitoja, luomme koulu- ja opiskelukulttuuria, jossa jokaisella on tunne sekä kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta.
Kohtaamisen ja hyvinvoinnin pedagogiikan menetelmät sekä harjoitteet ohjaavat tiedostamaan ainekset, joita tarvitaan hyvinvoinnin kasvualustaksi. Hyvinvoinnin pedagogiikan juuret ovat ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia tutkivassa positiivisessa psykologiassa, johon myös positiivinen pedagogiikka ja hyvinvointiopetus perustuvat.
Kohtaamisen ja hyvinvoinnin pedagogiikka suuntaa katseen ensin aikuiseen. Opettajan ja ohjaajan tulee ensin itse voida hyvin, jotta hänen on mahdollista opettaa hyvinvointitaitoja muille. Aikuisen on tärkeää ottaa oma hyvinvointi tosissaan ja uskaltaa myös itse kukoistaa omilla vahvuuksillaan sekä omana ainutlaatuisena itsenään. Hyvinvoinnin pedagogiikassa opettaja voi kuvitella olevansa kuin aurinko, joka kutsuu yksilöä kukoistamaan omana itsenään. Kasvualusta ja ravitseva maaperä, josta opettaja ja kasvattaja kutsuu yksilöä kukoistukseen, on yhteisötasolla koulukulttuuri ja luokkatasolla luokan ilmapiiri sekä toimintakulttuuri. Kasvualustaa ja maaperää rikastutetaan hymyillä, lämpimillä hyväksyntää viestittävillä katseilla, tervehdyksillä, ystävällisillä sanoilla ja rakentavalla vuorovaikutuksella. Mitä sulle kuuluu? Kuinka voit? Voinko auttaa? Hyväntahtoiset ja myötätuntoiset kysymykset vahvistavat yhteyttä ihmisten välillä. Hyvinvointiopetuksen johtoajatus onkin: “Hyvinvoiva aikuinen kasvattaa hyvinvoivia lapsia ja nuoria”.
Olen päässyt syyskuusta 2022 alkaen kouluttamaan Kansanopistot oppivelvollisten koulutusten toteuttajina -kokonaisuudessa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä työskenteleviä opettajia, ohjaajia ja kasvattajia. Eri ikäisten lasten, nuorten ja aikuisten kanssa työskentelevä opetus- ja ohjaushenkilöstö on yhdessä kartuttanut syyskuusta 2022 asti alkaneessa koulutuksessa osaamistaan ja ymmärrystään kohtaamisen ja hyvinvoinnin pedagogiikan teemoista. Taitavat, viisaat ja ammattitaitoiset kasvatus- ja opetusalan ammattilaiset ovat opiskelleet hyvinvointipedagogiikkaa kokemuksellisesti. Koulutuksessa on kokeiltu erilaisia käytännön harjoitteita, kuten hyvän huomaamista ja omien vahvuuksien tunnistamista. Omakohtaisesta kokemuksesta on kertynyt merkityksellistä tietoa siitä, kuinka aikuinen voi omia hyvinvointitaitoja vahvistamalla eheytyä ja voimaantua.
Aikuisen omien hyvinvointitaitojen tietoinen kehittäminen on merkityksellinen osa kouluissa sekä oppilaitoksissa tapahtuvaa hyvinvointikasvatusta ja -opetusta.
Erityisesti merkityksellistä oppivelvollisten parissa työskenteleville on ymmärrys siitä, kuinka hyvinvointiopetusta voi jalkauttaa käytäntöön ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. On keskeistä tunnistaa mielen joustavuutta eli resilienssiä vahvistavia tekijöitä, kuten tunnetaidot, rakentavat vuorovaikutustaidot, omien vahvuuksien tunnistaminen sekä yhteisöllinen ja kohtaava oppiminen. Näiden taitojen kautta lapsi ja nuori voi vahvistaa resilienssiään ja kykyään kohdata haastavia tilanteita. Hyvinvoivan aikuisen on mahdollista tukea oppilaiden, opiskelijoiden, luokkayhteisöjen ja laajemmin työyhteisöjen kasvua, oppimista, hyvinvointia sekä osallisuuden kokemusta.
Lähde: Avola, P., Pentikäinen, V. 2020. Kukoistava kasvatus. Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja.
Susanna Heikari (KM, CFM-Mindfulnessohjaaja) toimii kouluttajana Suomen Kansanopistoyhdistyksen koordinoimassa henkilöstökoulutushankkeessa Kansanopistot oppivelvollisten koulutusten toteuttajina sekä positiivisen oppimisen asiantuntijana Positive Education oy:ssa. Henkilöstökoulutushankkeessa Heikari kouluttaa kansanopistojen, ammatillisen koulutuksen ja perusopetuksen parissa työskenteleviä opettajia ja ohjaajia. Hankkeen koulutuskokonaisuus jatkuu keväällä 2023.