Vapaan sivistystyön leikkaukset uhkaavat koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista

STT:n tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa on ollut esillä jopa 20–70 miljoonan euron leikkaukset kansanopistojen ja muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitukseen. Taloudellisten raamien määrittelyn tukena hallitusneuvotteluissa on käytetty valtiovarainministeriön julkisen talouden meno- ja rakennekartoitusta, jossa esitetyt näkemykset vapaasta sivistystyöstä eivät vastaa kansanopistojen tilannetta.

Valtiovarainministeriön raportissa kerrotaan vapaan sivistystyön koulutuksen olevan lyhytkestoista ja osallistujajoukon keskimääräistä useammin korkeasti koulutettua tai toimihenkilöasemassa olevaa sekä maksukykyistä. Näillä perusteilla katsotaan voitavan pudottaa vapaan sivistystyön määrärahatasoa jopa puoleen nykyisestä ja siirtää opintoja opiskelijoiden maksettavaksi.

– Kansanopistojen järjestämät vapaan sivistystyön koulutukset ovat pääosin pitkäkestoisia ja päätoimisia, eivät harrastetoimintaa. Tavoitteellisessa kokopäiväopiskelussa opiskelijat eivät voi käydä päivätyössä rahoittaakseen opiskeluaan. Kansanopistoihin hakeutuu opiskelemaan ihmisiä erilaisista taustoista, eikä heillä ole mahdollisuuksia maksaa suuria summia koulutuksesta. Kansanopistojen opiskelijamaksuja ei yksinkertaisesti voida enää nostaa, sanoo Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar.

Kansanopistot tukevat siirtymistä jatko-opintoihin ja työelämään

Kansanopistot ovat tärkeitä koulutuksellisen saavutettavuuden edistäjiä ja lisäävät koulutuksellista tasa-arvoa. Tilastokeskuksen keräämään tietoon perustuen kansanopistojen vapaan sivistystyön opiskelijoista 32 prosenttia on perusasteen varassa, 42 prosenttia on suorittanut toisen asteen tutkinnon ja 26 prosenttia korkea-asteen. (Opetushallitus 2021, Vapaan sivistystyön opiskelijaprofiili).

– Valtaosa kansanopisto-opiskelijoista tarvitsee perusasteen tai toisen asteen jälkeistä koulutusta. Kansanopistot auttavat erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä eteenpäin opiskelemaan ja työelämään. Niihin kohdistettavat rahoitusleikkaukset aiheuttaisivat vakavaa haittaa kaikkien mahdollisuuksille osallistua opiskeluun, Pantsar lisää.

Kansanopistojen vapaan sivistystyön opiskelijoista 40 prosenttia on alle 30-vuotiaita. Koulutukset ajoittuvat usein nivelvaiheisiin ja tukevat nuorten ja nuorten aikuisten siirtymistä jatko-opintoihin ja työelämään myös niissä tilanteissa, joissa nämä tavoitteet ovat opiskelijalle erityisen vaikeita. Sujuvia siirtymiä koulutuspolulla eteenpäin edistävät esimerkiksi kansanopistojen oppivelvollisille suunnattu Opistovuosi-koulutus, korkeakouluun valmentava koulutus, ammatilliset koulutukset ja aikuisten perusopetus.

– Valtiovarainministeriön esittämillä vapaan sivistystyön rahoituksen muutoksilla olisi tuhoisat seuraukset niin suomalaiselle sivistystyölle kuin suomalaisten koulutukselliselle yhdenvertaisuudelle. Sen sijaan, että kansanopistoilta viedään toimintaedellytykset, suomalaisten osaamista ja hyvinvointia tulisi vahvistaa hyödyntämällä kansanopistoverkostoa vielä nykyistäkin paremmin. 

 Lisätiedot ja haastattelut

Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry

Tytti Pantsar
Toiminnanjohtaja
044 531 8000
tytti.pantsar@kansanopistot.fi