Suomen Kansanopistoyhdistyksen lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023-2026
Sivistysvaliokunnalle
Asia: Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n lausunto VNS 2/2022 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026
Suomen Kansanopistoyhdistys kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023-2026. Selonteon tavoitteet perustuvat pääministeri Marinin hallituksen ohjelman talouspolitiikan tavoitteeseen hyvinvoinnin lisäämisestä. Tavoitteena on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä talouskasvu. Haasteita julkisen talouden suunnitelmaan tuovat Ukrainan kriisi ja COVID19-pandemiasta elpymisen toimet. Selonteossa on käsitelty näitä haasteita hyvin ja perusteellisesti. Suomen Kansanopistoyhdistys pitää hyvänä, että kestävyyttä on käsitelty laajasti selonteossa. Suomen vihreää siirtymää vauhditetaan uusilla panostuksilla Agenda 2030 tavoitteiden ja kestävän kehityksen tiekartan mukaisesti. Yhdistys keskittyy lausunnossaan sivistyksen, koulutuksen, korona-aikana syntyneiden ongelmien ja koulutuspoliittisen selonteon näkökulmiin. Lausunnon loppuun on koottu yhteenveto.
Kansanopistoyhdistys pitää keskeisenä, että julkista taloutta koskevassa suunnitelmassa vuosille 2023–2026 sivistys, oppiminen ja koulutus nähtäisiin keskeisinä koronaepidemiasta elpymisen ja kestävyystavoitteiden edistämisen näkökulmasta. Kansanopistot ovat ratkaisu monille, jotka eivät löydä paikkaansa koulutuksessa ja yhteiskunnassa. Yhteiskunnallinen osattomuus näkyy entistä enemmän. Osallisuutta ja hyvinvointia voidaan edistää sivistyksen keinoin varaamalla riittävä rahoitus sivistystoimijoiden perustehtäviin sekä sujuvia siirtymiä edistäviin koulutuksiin ja maahan muuttaneiden koulutukseen kansanopistoissa.
Sujuvien siirtymien avulla voidaan tukea koulutustason nostamista Suomessa
Kansanopistot voivat olla tukena nuorten ja aikuisten koulutustason nostamiseen tähtäävissä toimissa. Kansanopistot voivat tukea niitä nuoria, jotka ovat vaarassa jäädä pelkän perusasteen varaan tai niitä nuoria aikuisia, jotka eivät eri syistä sijoitu korkeakouluopintoihin. Kansanopistot voivat toiminnallaan tehostaa ohjausta ja tukea koulutuksellisissa nivelvaiheissa ja elämän siirtymävaiheissa. Kansanopisto-opinnot kehittävät opiskeluvalmiuksia, ohjaavat onnistuneesti ja tarkoituksenmukaisesti jatko-opintoihin ja nopeuttavat jatko-opintoja sekä vähentävät opintojen keskeyttämisiä. Kansanopistoissa opiskelijalle voidaan tarjota yksilöllistä ohjausta.
Oppivelvollisten koulutukseen panostettava
Kansanopistoissa on käynnistynyt elokuussa 2021 uusi oppivelvollisille suunnattu vapaan sivistystyön koulutus. Siitä on saatu hyviä kokemuksia ja koulutukselle on kasvava tarve. Ensisijaisia hakijoita yhteishaussa lukuvuodelle 2022-2023 on noin 1000 ja lisäksi koulutusta tulee varautua tarjoamaan erityisesti niille nuorille, jotka eivät sijoitu muihin koulutuksiin. Kansanopistot haluavat olla kantamassa vastuuta nuorten koulutustason nostamisesta ja tukea erityisesti niitä nuoria, jotka ovat vaarassa jäädä pelkän perusasteen oppimäärän varaan. Maksuton kansanopistovuosi peruskoulun jälkeisenä koulutusvaihtoehtona edesauttaa nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistymiseen ja koulutukseen. Kansanopistojen järjestämä uudenlainen yhteisöllinen koulutus nuorille on myös tärkeä osa koronaepidemiasta elpymistä.
Koulutukseen tulee kohdentaa tuleville vuosille lisää resurssia, jotta kansanopistot voivat palvella koulutukseen hakeutuvia nuoria molemmilla kotimaisilla kielillä. Julkista taloutta 2023-2026 koskevan selonteon mukaan ”aiempien päätösten mukaisesti oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen toimeenpanoon varataan 102 milj. euroa v. 2023 ja 129 milj. euroa vuodesta 2024 lukien.” Aiemmissa linjauksissa vuodelle 2023 tehtävään on suunniteltu kansanopistoille n. 3,5M€ rahoitus. Se riittää noin 650 opiskelijan koulutuksen rahoittamiseen. Suomen Kansanopistoyhdistys esittää, että määrärahaa korotetaan vuodelle 2023 1,5 miljoonalla eurolla, jotta koulutukseen voitaisiin ottaa noin 1000 sitä tarvitsevaa opiskelijaa. Rahoitus kansanopistojen oppivelvollisuuskoulutukselle olisi näin 5M€ vuonna 2023. Samalla Kansanopistoyhdistys huomauttaa, että kansanopistojen oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen käytetään nykyisen kehyksen mukaista kansanopistojen vapaan sivistystyön rahoitusta ja edellä kuvatulla rahoituksella katetaan opiskelijamaksuosuus, jotta koulutus olisi opiskelijalle maksutonta. Rahoituksen avulla ei siis ole mahdollista lisätä kansanopistojen koulutuksen kokonaisvolyymia ja kansanopiston ylläpitäjät kohdentavat tämän tehtävän hoitamiseen muuta vapaan sivistystyön valtionosuutta. Tämä tulee varautua korjaamaan, kun oppivelvollisuuden laajentamista arvioidaan kokonaisvaltaisesti vuonna 2023.
Turvataan joustava pääsy korkeakouluopintoihin ja lisätään saavutettavuutta
Käsiteltävänä olevassa selonteossa todetaan, että ”Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaista rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta kohdennetaan vuosina 2023—2026 Suomen Akatemian tutkimusvaltuuteen paikallisten ja kansallisten infrastruktuurien toteuttamiseen, vihreää siirtymää tukevaan TKI-toimintaan sekä avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen…”Kansanopistoyhdistys haluaa kiinnittää erityistä huomiota korkeakoulutukseen sijoittumiseen. Yhä useammat nuoret aikuiset tarvitsevat tukea oppimisvalmiuksiensa kehittämiseen, jotta korkeakoulutus voisi olla heille saavutettavaa.
Suomi tarvitsee menestyäkseen korkeakoulutasoista osaamista yhä useammalle. Valtioneuvoston koulutuspoliittisessa selonteossa linjataan, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon vuonna 2030. Sivistysvaliokunta (SiVM 19/2021 vp) piti käsittelyssään tärkeänä, että “joustava pääsy korkeakouluopintoihin turvataan ja korkeakoulutuksen saavutettavuuden lisäämisessä vahvistetaan vapaan sivistystyön roolia korkeakoulujen yhteistyökumppaneina. Avoimen yliopiston väylästä tulee tehdä riittävän laaja ja volyymiltään uskottavasti toteutettava. Vapaa sivistystyö voi valtakunnallisena verkostona huolehtia, että avoimia korkeakouluopintoja on kaikkien saatavilla taloudellisesta asemasta ja kotipaikasta riippumatta.”
Suomen Kansanopistoyhdistys esittää korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön yhteistyön tiivistämistä korkeakoulutettujen osuuden nostamiseksi 50 prosenttiin ikäluokasta 2030-luvulle mennessä. Kansanopistot voivat kehittää omaa vaikuttavuuttaan ja toisaalta korkeakouluopintojen saavutettavuutta korkeakouluun valmistavan (Kova) koulutuksen kokeilun avulla. Kansanopistot tarjoaisivat Kova-koulutuksessa vuosittain 2000 lukuvuoden mittaista (35 opiskelijaviikkoa) opiskelupaikkaa 19–22-vuotiaille opiskelijoille. KOVA-koulutus lisää korkeakoulutuksen saavutettavuutta, mahdollisuuksia hankkia korkeakoulutasoista osaamista yhdenvertaisesti varallisuudesta, sukupuolesta, kotipaikkakunnasta tai opiskeluvalmiuksista riippumatta. Kokeilulla edistetään koulutuksellista tasa-arvoa. Koulutus olisi opiskelijalle maksutonta. Opistovuoden aikana suoritetut opinnot ovat päätoimisia opintoja, ja ne oikeuttavat opintotukeen. Kokeiluaika on 3 vuotta aikavälillä 1.8.2023–31.7.2026. Tuloksia arvioidaan kokeilun aikana ja päätösarviointi tehdään vuonna 2026. Karvi toteuttaisi pilotin vaikuttavuusarvioinnin.
Kokeilu rahoitettaisiin kansanopistojen vapaan sivistystyön erillisellä rahoituksella, johon osoitetaan vuonna 2023 3M€ ja vuosina 2024-2026 noin 7,5 miljoonaa euroa vuosittain. Rahoitus kattaa opiskelijan rahoitusosuuden (43 %) kansanopiston opetuksen kustannuksista. Opetus on opiskelijalle maksutonta. Asumisen kustannukset jäävät maksettavaksi Kova-koulutuksen opiskelijalle, joka on oikeutettu toisen asteen opintotukeen.
Maahanmuuttajien koulutuksessa huomioitava kotoutumisajan ylittäneet ja Ukrainan kriisi
Kansanopistot ovat hoitaneet yhteiskunnallisena sivistystehtävänään maahanmuuttajien koulutusta. Kansanopistot ovat keskeisesti tuottamassa yhteiskunnalle tärkeitä kotoutumisen palveluita. Koulutuksissa keskitytään luku- ja kirjoitustaidon sekä suomen tai ruotsin kielen opintoihin. Opinnot vahvistavat myös opiskelijoiden yhteiskunta- ja työelämätaitoja tukien näin työllistymistä. Hallitus kohdensi vuodelle 2022 uutta suoriterahoitusta ja toiminnalle muodostettiin uusi vapaata sivistystyötä koskeva säädösperusta. Kansanopistoyhdistys pitää rahoituksen lisäystä erittäin merkittävänä. Valtionosuusrahoituksen tulee olla pysyvä, jotta koulutusta voidaan järjestää ennakoitavasti ja pitkäkestoisesti. Kansanopistojen järjestämällä maahanmuuttajakoulutuksella tuetaan heikossa asemassa olevien opiskelumahdollisuuksia ja myös tavoitteita työperäisen maahanmuuton edistämisestä.
Kansanopistoyhdistys pitää oleellisena, että kotoutumisajan ylittäneiden koulutuspalvelut ja mahdollisuudet osallistua koulutukseen turvataan. Tällä hetkellä kansanopistoille rahoitetaan maahanmuuttajien koulutus 100 % valtionosuudella vain silloin, kun koulutus on osa kotoutumissuunnitelmaa. Tulee huolehtia siitä, että kotoutumisajan ylittäneet voivat osallistua vapaana sivistystyönä järjestettävään koulutukseen maksutta 100 % valtionosuusrahoituksella. Vapaan sivistystyön säädöksistä tulee poistaa kytkentä kotoutumissuunnitelmaan, jotta myös kotoutumisajan ylittäneet voivat osallistua tarpeelliseen kieli- ja kulttuurikoulutukseen suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiseksi ja työllistymiseksi. Kotoutumisajan ylittäneiden koulutustarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan koko vapaalle sivistystyölle noin 6M€ lisärahoitus.
Kansanopistot ovat tarttuneet välittömästi toimeen Ukrainasta Suomeen saapuneiden pakolaisten auttamiseksi. Jotta ukrainalaisille pakolaisille voidaan järjestää vapaan sivistystyön koulutusta, tähän tulee osoittaa välittömästi lisärahoitusta. Kuluvalle vuodelle kansanopistoille kohdennetut resurssit on jo kiinnitetty aiemmin maahan saapuneiden kotoutujien kieli- ja kulttuurikoulutukseen, ja kyseiset koulutukset ovat jo käynnissä.
Selonteossa julkisen talouden suunnitelmaksi 2023-2026 todetaan ukrainan pakolaisia koskevassa kohdassa, että ”… kotoutumiskoulutukseen 5 milj. euroa v. 2023, 4 milj. euroa v. 2024 ja 3 milj. euroa v. 2025. Ukrainalaisten pakolaisten auttamiseen kohdistuviin menoihin liittyy suurta epävarmuutta. Määrärahatarve on riippuvainen mm. tulijoiden lukumäärästä sekä heidän iästään ja palvelutarpeistaan. Määrärahat tarkentuvat talousarvioprosessissa.” Kansanopistoyhdistys korostaa edellä esittämiään näkökulmia ja toistaa, että vapaan sivistystyön resursseja palvella kaikkia maahan muuttaneita tulee kasvattaa. Kansanopistoyhdistys haluaa tuoda esille, että valtiovarainvaliokunta on lausunnossaan VaVM 33/2021 vp (10.12.2021) esittänyt, että ”eduskunta edellyttää, että maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen sekä kotoutumisajan päättymisen jälkeen tarvittavaan kielitaito- ym. koulutukseen osoitetaan riittävät resurssit vuosia 2023—2026 koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa”. Tämän toteutumisesta tulee nyt huolehtia.
Koronaepidemiasta elpymisessä huolehdittava sivistystyön toimintaedellytyksistä
Koronavirusepidemia on vaikuttanut monin tavoin kansanopistojen toimintaan vuosina 2020 ja 2021. Kansanopistoyhdistys pitää erittäin tärkeänä, että koronavirusepidemiasta aiheutuneet muutokset eivät vaaranna oppilaitosten taloutta ja tulevaisuuden toimintakykyä. Erityisen keskeistä on, että epidemiasta johtuvat muutokset oppilaitoksen suoritteissa eivät aiheuta tulevien vuosien rahoituksen heikkenemistä. Tulee huolehtia siitä, että suomalaisen sivistystyön toimintaedellytykset säilyvät. Siten kansanopistot voivat tulevaisuudessakin vastata erilaisiin osaamis- ja sivistystarpeisiin sekä edistää suomalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia sivistymiseen ja osaamiseen. Käsiteltävänä olevassa selonteossa todetaan, että ”vuosien 2021—2024 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä tehdyn hallituksen linjauksen mukaisesti opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja vapaasta sivistystyöstä annettua lakia muutetaan siten, että koronaepidemiasta johtuvat toiminnan volyymin ja kustannusten pienentyminen eivät vaikuta alentavasti tulevien vuosien rahoitustasoon ja jakautumiseen.” Kansanopistoyhdistys pitää esitettyä linjausta erittäin tärkeänä ja kannatettavana.
Selonteossa julkisen talouden suunnitelmasta 2023-2026 todetaan, että oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen vahvistamista jatketaan. Kansanopistoissa opiskelee nuoria ja aikuisia pitkäkestoisissa opinnoissa. Nuorten ongelmat ovat edelleen lisääntyneet, koska sosiaalisia kontakteja on rajoitettu. Lisäksi kansanopistoihin siirtyvät usein opiskelemaan muissa koulutusmuodoissa keskeyttäneet. Koronaepidemiasta elpymisen vaiheessa tulee kiinnittää erityistä huomiota osallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä elämän merkityksellisyyttä tukeviin oppimisprosesseihin. Opiskelijat tulevat tarvitsemaan aiempaa enemmän tukea ja muita palveluita oppimisen tueksi. Kansanopistojen vapaan sivistystyön pitkäkestoisissa ja päätoimisissa koulutuksissa opiskelevat eivät ole oikeutettuja opiskeluhuollon palveluihin. Tämä tulee korjata, jotta poikkeuksellisen tilanteen jälkeen kaikkien opiskelijoiden hyvinvoinnista voidaan huolehtia.
Jatkuva oppiminen
Selonteossa todetaan, että Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaista rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta kohdennetaan vuosina 2023—2026 jatkuvan oppimisen uudistamiseen ja jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelman toteuttamiseen. Kansanopistoyhdistys pitää tärkeänä sitä, että huolehditaan jatkuvan oppimisen uudistuksen onnistumisesta. Keskeinen merkitys on myös kansalaisille suunnattavien jatkuvan oppimisen digitaalisten palveluiden kehittämisellä siten, että ne ovat kaikille saavutettavia.
Yhteenveto:
Oppivelvollisten koulutukseen panostettava
Koulutukseen tulee kohdentaa tuleville vuosille lisää resurssia, jotta kansanopistot voivat palvella koulutukseen hakeutuvia nuoria molemmilla kotimaisilla kielillä. Aiemmissa linjauksissa vuodelle 2023 tehtävään on suunniteltu kansanopistoille n. 3,5M€ rahoitus. Ensisijaisia hakijoita yhteishaussa lukuvuodelle 2022-2023 on noin 1000 ja lisäksi koulutusta tulee varautua tarjoamaan erityisesti niille nuorille, jotka eivät sijoitu muihin koulutuksiin. Suomen Kansanopistoyhdistys esittää, että määrärahaa korotetaan vuodelle 2023 1,5 miljoonalla eurolla, jotta koulutukseen voitaisiin ottaa noin 1000 sitä tarvitsevaa opiskelijaa. Rahoitus kansanopistojen oppivelvollisuuskoulutukselle olisi näin 5M€ vuonna 2023. Samalla Kansanopistoyhdistys huomauttaa, että kansanopistojen oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen käytetään nykyisen kehyksen mukaista kansanopistojen vapaan sivistystyön rahoitusta ja edellä kuvatulla rahoituksella katetaan opiskelijamaksuosuus, jotta koulutus olisi opiskelijalle maksutonta. Kansanopiston ylläpitäjät kohdentavat tämän tehtävän hoitamiseen muuta vapaan sivistystyön valtionosuutta. Tämä tulee varautua korjaamaan.
Turvataan joustava pääsy korkeakouluopintoihin ja lisätään saavutettavuutta
Suomen Kansanopistoyhdistys esittää korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön yhteistyön tiivistämistä korkeakoulutettujen osuuden nostamiseksi 50 prosenttiin ikäluokasta 2030-luvulle mennessä. Kansanopistot voivat kehittää omaa vaikuttavuuttaan ja toisaalta korkeakouluopintojen saavutettavuutta korkeakouluun valmistavan (Kova) koulutuksen kokeilun avulla. Kansanopistot tarjoaisivat Kova-koulutuksessa vuosittain 2000 lukuvuoden mittaista (35 opiskelijaviikkoa) opiskelupaikkaa 19–22-vuotiaille opiskelijoille. KOVA-koulutus lisää korkeakoulutuksen saavutettavuutta, mahdollisuuksia hankkia korkeakoulutasoista osaamista yhdenvertaisesti varallisuudesta, sukupuolesta, kotipaikkakunnasta tai opiskeluvalmiuksista riippumatta. Kokeilu rahoitettaisiin kansanopistojen vapaan sivistystyön erillisellä rahoituksella, johon osoitetaan vuonna 2023 3M€ ja vuosina 2024-2026 noin 7,5 miljoonaa euroa vuosittain.
Maahanmuuttajien koulutuksessa huomioitava kotoutumisajan ylittäneet ja Ukrainan kriisi
Kansanopistot ovat hoitaneet yhteiskunnallisena sivistystehtävänään maahanmuuttajien koulutusta. Kansanopistoyhdistys pitää oleellisena, että kotoutumisajan ylittäneiden koulutuspalvelut ja mahdollisuudet osallistua koulutukseen turvataan. Vapaan sivistystyön säädöksistä tulee poistaa kytkentä kotoutumissuunnitelmaan, jotta myös kotoutumisajan ylittäneet voivat osallistua tarpeelliseen kieli- ja kulttuurikoulutukseen suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiseksi ja työllistymiseksi. Kotoutumisajan ylittäneiden koulutustarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan koko vapaalle sivistystyölle noin 6 M€ lisärahoitus.
Kansanopistot ovat tarttuneet välittömästi toimeen Ukrainasta Suomeen saapuneiden pakolaisten auttamiseksi. Jotta ukrainalaisille pakolaisille voidaan järjestää vapaan sivistystyön koulutusta, tähän tulee osoittaa välittömästi lisärahoitusta.
Koronaepidemiasta elpymisessä huolehdittava sivistystyön toimintaedellytyksistä
Tulee huolehtia siitä, että suomalaisen sivistystyön toimintaedellytykset säilyvät. Siten kansanopistot voivat tulevaisuudessakin vastata erilaisiin osaamis- ja sivistystarpeisiin sekä edistää suomalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia sivistymiseen ja osaamiseen. Selonteossa todetaan, että ”vuosien 2021—2024 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä tehdyn hallituksen linjauksen mukaisesti opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja vapaasta sivistystyöstä annettua lakia muutetaan siten, että koronaepidemiasta johtuvat toiminnan volyymin ja kustannusten pienentyminen eivät vaikuta alentavasti tulevien vuosien rahoitustasoon ja jakautumiseen.” Kansanopistoyhdistys pitää esitettyä linjausta erittäin tärkeänä ja kannatettavana.
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n puolesta
Helsingissä 26.4.2022
Helena Ahonen Tytti Pantsar
puheenjohtaja toiminnanjohtaja