Sivistyssäästöt ovat riski Suomen tulevaisuuden kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n näkemykset vuoden 2026 valtion talousarviovalmisteluun
Sivistys on Suomen keskeinen pääoma – koulutuksen rahoituksen tulee olla ennakoitavaa, jotta yhteiskunnallinen vaikuttavuus pysyy korkealla tasolla
Sivistyksen keinoin voidaan vahvistaa Suomen henkistä huoltovarmuutta, osaavan työvoiman saatavuutta, työllisyyttä, alueiden elinvoimaisuutta ja kansalaisten hyvinvointia. Sivistyssektoriin kohdistuvat tuntuvat säästöt uhkaavat heikentää em. yhteiskunnan keskeisiä toimintaedellytyksiä ja osaamispohjaa. Vapaan sivistystyön ja ammatillisen koulutuksen rahoitukseen on jo kohdistettu tuntuvia säästöjä (talousarvion momentti 29.10.31; 29.90.52 ja 29.20.30). Aiemmin on myös poistettu aikuiskoulutustuki sekä opetushenkilöstön täydennyskoulutusmäärärahat Opetushallituksesta kokonaisuudessaan. Selonteossa julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2026–2029 (myöhemmin JTS) esitettiin vähennettäväksi korkeakoulujen rahoitusta ja todettiin lisäksi, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalle jää säästötoimia kohdennettavaksi osana talousarviovalmistelua 2026.
- Suomen Kansanopistoyhdistys katsoo, että sivistyssäästöt ovat riski Suomen tulevaisuuden kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille.
Koulutuksen rahoituksen tulee olla ennakoitavaa. Koulutukseen kohdentuvat säästöt heikentävät koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia suunnitella toimintaa pitkäjänteisesti. Kansanopistot ovat monimuotoisia toimijoita, jotka järjestävät laajasti erilaisia koulutusjärjestelmämme koulutuksia. Säästöt kohdentuvat niiden toimintaan eri koulutusmuodoissa. Samanaikaisesti säästöjen kanssa on hallitusohjelman perusteella valmisteltu muutoksia kotoutumiskoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen sekä avoimen korkeakoulutuksen rahoitusmalleihin ja rahoitukseen. Nämä kaikki muutokset koskevat kansanopistojen toimintaa. Kansanopistojen rahoitus on valtion talousarviossa vuonna 2025 opetus- ja kulttuuriministeriön eri momenteilla yhteensä noin 100 milj. euroa. Tällä rahoituksella Suomen 74 kansanopistoa tuottaa noin 21 000 päätoimisesti opiskelevalle ja noin 60 000 lyhytkurssilaiselle vapaan sivistystyön koulutusta, ammatillista koulutusta, avoimen korkeakoulun opintoja, lukiokoulutusta, oppivelvollisille suunnattua Opistovuosi-koulutusta sekä kotoutumiskoulutusta. Säästöt sivistystyöstä heikentävät koulutuksen saavutettavuutta ja koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia palvella erityisesti niitä ihmisiä, jotka osallistuvat koulutukseen vähäisesti.
- Suomen Kansanopistoyhdistys esittää, että talousarviovalmistelussa päätettäväksi esitetyt säästöt opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalle jätetään toteuttamatta.
Kansanopistot voivat tukea tavoitetta koulutustason nostamisesta – vahvistetaan ja kehitetään olemassa olevia sivistyspalveluita väestön koulutustason nostamiseksi
JTS:ssä ja erityisesti puoliväliriihen tuloksia koskevissa pöytäkirjamerkinnöissä kiinnitetään erityistä huomiota väestön koulutustasoa koskeviin toimenpiteisiin. Niissä todetaan mm: ”Jatketaan hallitusohjelman mukaisesti toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että jokainen peruskoulun päättävä nuori saavuttaa riittävät tiedot ja taidot jatkaa toisen asteen opintoihin.” Lisäksi kerrotaan, että ”Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn varmistamiseksi nostetaan korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuutta kohti 50 prosenttia ikäluokasta hallitusohjelman mukaisesti” ja että ”myös osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen edellyttää uusia palveluiden järjestämistapoja”.
Kansanopistoyhdistys haluaa kiinnittää sivistysvaliokunnan huomiota siihen, että hyödyntämällä koulutusjärjestelmässä jo olevia toimintamuotoja täysimääräisesti ja niitä kehittämällä edellä mainitut tavoitteet voidaan saavuttaa nykyistä paremmin.
- Kansanopistoyhdistys esittää, että laadittaessa talousarviota vuodelle 2026 kiinnitettäisiin huomiota koulutusjärjestelmän jo sisältämien vahvuuksien täysimääräiseen hyödyntämiseen. Koulutuksellisissa nivelvaiheissa siirryttäessä perusasteelta toiselle asteelle sekä toiselta asteelta korkea-asteelle tulisi nykyistä enemmän hyödyntää vapaan sivistystyön oppilaitosten, kansanopistojen, osaamista nuorten ja nuorten aikuisten tukemisessa koulutuspolulla etenemisessä. Hyödyntämällä kansanopistojen osaamista osana uudenlaisia palvelujen järjestämistapoja voidaan edistää tavoitetta väestön koulutustason nostamisesta.
Kansanopistojen järjestämä Opistovuosi-koulutus palvelee niitä nuoria, jotka tarvitsevat yhteisöllistä ohjausta edetäkseen koulutuspolulla peruskoulusta toiselle asteelle. Hallitus on kohdentanut tarkoitukseen yhteensä 6,5 milj. euron rahoituksen.
- Kansanopistoyhdistys esittää, että rahoituksen taso säilytetään 6,5 miljoonan euron suuruisena. Kehitetään sen avulla koulutusta vastaamaan vieläkin laajemmin tukea tarvitsevien nuorten tarpeisiin. Tämä voidaan tehdä osana oppivelvollisuuslainsäädännön tarkentamista koskevaa valmistelutyötä. Säilytetään menettelytapa, jonka mukaisesti rahoituksen perusteena toimivat edellistä edeltävän vuoden suoritemäärät ja kunkin kuluvan vuoden rahoitusta täydennetään laskentapäivän tarkastelulla. Erillisistä hakemuksiin perustuvista valtionosuusrahoituksen jakamisen menettelytavoista pidättäydytään.
Kansanopistot tarjoavat matalan kynnyksen mahdollisuuden aloittaa yliopisto-opinnot ja ehkäisevät näin eriarvoistumista. Korkeakoulutuksen saavutettavuutta voidaan lisätä hyödyntämällä nykyistä tehokkaammin vapaan sivistystyön verkoston osaamista opiskelijoiden akateemisten opiskeluvalmiuksien vahvistamisessa sekä opiskelijoiden henkilökohtaisessa ura- ja elämäntaitojen ohjaamisessa. Tätä tehtävää voitaisiin laajentaa vapaan sivistystyön oppilaitosten ja yliopistojen yhteistyönä.
- Kansanopistoyhdistys esittää: Selvitetään vapaan sivistystyön oppilaitosten, kansanopistojen, rooli ja mahdollisuudet tukea korkeakoulutustason nostamista Suomessa käynnistämällä kehittämisohjelma vapaan sivistystyön oppilaitosten, korkeakoulujen ja opetusviranomaisten yhteistyönä.
Kansanopistojen vapaan sivistystyön koulutuksella voidaan lisätä huoltovarmuutta ja varautumista
Lain vapaasta sivistystyöstä (632/1998) mukaan vapaan sivistystyön oppilaitosten, kansanopistojen, tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Kaikilla kansanopistoilla on asuntola- ja ruokapalvelut. Kansanopistot ovat mukana Maahanmuuttoviraston valmiussuunnitelmassa. Niillä on todennettu valmius ottaa vastaan hätämajoittujia, järjestää nopeasti uusia koulutuspalveluja esimerkiksi sotaa paenneille tai muuhun yhteiskunnalliseen tarpeeseen sekä toimia harjoitus- ja kriisitilanteissa tukena. Muissa Pohjoismaissa kansanopistojen toiminta on otettu huomioon kokonaisturvallisuusstrategioissa. Esimerkiksi Norjan valtiollinen kokonaishuoltovarmuussuunnitelma (Total beredskapsplan) nostaa kansanopistojen tehtäväksi yksilöiden ja yhteisöjen varautumiseen ja kriisivalmiuksiin liittyvän koulutuksen sekä demokratiaa tukevat tehtävät.
- Kansanopistoyhdistys esittää, että kansanopistot otetaan Suomessa laajasti mukaan kokonaisturvallisuuden ja varautumisen kehittämiseen ja kansalaisten varautumiskoulutusta kehitetään kansanopistojen tehtäväksi. Kansanopistot voivat järjestää resilienssiä ja kriisivalmiuksia edistäviä koulutuksia, vahvistaa paikallisyhteisöjen ja eri toimijoiden osaamista, tukea maanpuolustuskoulutusten järjestämistä tarjoamalla tähän tiloja ja palveluitaan sekä osallistua alueellisten varautumissuunnitelmien laatimiseen. Kansanopistot tavoittavat laajasti eri väestöryhmät Suomessa. Kansalaisten varautumiskoulutusta voitaisiin sisällyttää myös kansanopistojen nykyisiin koulutuksiin, kuten nuorille suunnattuun Opistovuosi oppivelvollisille -koulutukseen, maahanmuuttaneiden kieli- ja kotoutumiskouluksiin tai kaikille tarkoitettuihin vapaan sivistystyön pitkiin koulutuksiin.
Aikuisten koulutusmahdollisuuksista tulee huolehtia – aikuisten opiskelu vahvistaa huoltovarmuutta, osallisuutta ja osaavan työvoiman saatavuutta
Selonteossa julkisen talouden suunnitelmaksi ei juuri oteta kantaa aikuisten oppimismahdollisuuksiin. Jatkuvan oppimisen kehittämiseen varattuja määrärahoja vähennetään 1,3 milj. euroa. Aikuisten perustaitojen kehittäminen vaatisi laaja-alaisia parlamentaarisia kehittämislinjauksia. PIAAC-tutkimuksen mukaan Suomessa on edelleen runsaasti (yli 300 000) aikuisia, joiden heikot perustaidot vaikeuttavat osallistumista työelämään. He tarvitsevat osaamisensa parantamiseksi kohdennettuja toimia.
- Kansanopistoyhdistys katsoo, että aikuisten mahdollisuuksiin hankkia uutta osaamista tulisi koulutuspoliittisesti kiinnittää nykyistä paljon enemmän huomiota osana suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämistä.
Maahanmuuttaneiden koulutus vahvistaa osaamis- ja koulutustasoa sekä henkistä huoltovarmuutta Suomessa
Kotoutumiskoulutus tulisi nähdä suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuuden, väestön koulutustason, osallisuuden ja osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmasta tärkeänä koulutuksen kehittämiskohteena. Olisi varmistettava, että kaikilla Suomessa asuvilla aikuisilla on riittävä kielitaito ja yhteiskuntavalmiudet. Tällä torjutaan myös seuraavien sukupolvien osaamisen polarisoitumista. Oppilaitosten järjestämä omaehtoinen kotoutumiskoulutus on tärkeä osa alueellisia palveluita – alueiden elinvoimaisuutta ja osaavan työvoiman saatavuutta ei tule vaarantaa vähentämällä kotoutujien koulutusmahdollisuuksia.Kansanopistot ja muut vapaan sivistystyön oppilaitokset hoitavat osana lakisääteistä tehtäväänsä valtionosuusrahoituksella kotoutumiskoulutusta, luku- ja kirjoitustaidon koulutusta sekä aikuisten perusopetusta tutkitusti laadukkaasti ja tehokkaasti (E2 Tutkimuksen selvitys 04/2025). Ne ovat vastanneet myös Ukrainasta sotaa paenneiden koulutustarpeisiin laajasti.
- Kansanopistoyhdistys esittää, että talousarviovalmistelun aikana varmistetaan vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävä omaehtoisen kotoutumiskoulutuksen järjestäjänä ja säilytetään vuonna 2026 rahoituksen taso momentilla 29.10.31 vuoden 2025 tasolla: valtionosuusrahoitus vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämään kotoutumissuunnitelman mukaiseen koulutukseen 15,8 milj. euroa ja valtionavustuksina maahanmuuttajavanhempien koulutukseen 5 milj. euroa.