Säädösmuutos uhkaa kotoutumiskoulutusta ja kansanopistojen toimintaedellytyksiä

Valmisteilla oleva säädösmuutos keskittäisi kotoutumiskoulutuksen työvoimakoulutukseksi ja poistaisi sen vapaan sivistystyön oppilaitoksilta.

Mistä on kyse?

• Hallitus valmistelee kotoutumiskoulutuksen uudistusta, joka keskittäisi koulutuksen työvoimakoulutukseksi.
• Vapaan sivistystyön oppilaitoksilta poistettaisiin lakisääteinen kotoutumiskoulutustehtävä ja siihen liittyvä rahoitus.
• Noin 120 vapaan sivistystyön oppilaitosta kouluttaa vuosittain noin 38 000 maahanmuuttajaa.
• Kansanopistojen kotoutumiskoulutuksessa opiskelee noin 7 000 ja aikuisten perusopetuksessa noin 2 000 opiskelijaa.
• Esitys leikkaisi kansanopistojen valtionosuusrahoitusta keskimäärin 15 % ja kohdistuisi 43 kansanopistoon.
• 7 kansanopiston rahoitus vähenisi yli 50 %, 21:n yli 30 % ja 28:n yli 20 %.
• Samanaikaisesti kuntien kotoutumiskorvauksia vähennettäisiin noin 30 miljoonalla eurolla.
• Riittämättömän siirtymäajan vuoksi tuhansien kotoutujien opinnot olisivat vaarassa katketa keväällä 2027.

Suomen Kansanopistoyhdistys varoittaa, että lausunnolla ollut luonnos hallituksen esitykseksi kotoutumiskoulutuksen uudistamisesta heikentäisi toteutuessaan merkittävästi kotoutujien koulutusmahdollisuuksia ja vaarantaisi useiden kansanopistojen toimintaedellytykset.  

Esitys keskittäisi kotoutumis- ja lukutaitokoulutuksen työvoimakoulutukseen ja poistaisi vapaan sivistystyön oppilaitoksilta niiden lakisääteisen koulutustehtävän ja siihen liittyvän rahoituksen. Tämä on ristiriidassa eduskunnan aiempien linjausten ja pääministeri Orpon hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden kanssa.

– Vapaan sivistystyön oppilaitoksille on laissa annettu tehtävä järjestää kotoutumista tukevaa koulutusta, luku- ja kirjoitustaidon koulutusta sekä aikuisten perusopetusta. Nyt tätä koulutusjärjestelmään kuuluvaa tehtävää ollaan purkamassa samaan aikaan, kun kotoutumisen rahoitukseen tehdään mittavia säästöjä, toteaa Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja Kyösti Nyyssölä.

Vaikutukset kansanopistoihin olisivat vakavat

Tällä hetkellä noin 120 vapaan sivistystyön oppilaitosta järjestää koulutuspalveluja noin 38 000 maahanmuuttajalle vuosittain. Kansanopistojen kokopäiväisessä vapaan sivistystyön kotoutumiskoulutuksessa opiskelee vuosittain noin 7 000 ja aikuisten perusopetuksessa 2 000 opiskelijaa.

Esitys leikkaisi kansanopistojen vapaan sivistystyön valtionosuusrahoitusta keskimäärin 15 prosenttia. Leikkaus vaikuttaisi 43 kansanopistoon, joista seitsemän rahoitus vähenisi yli 50 % ja 21:n yli 30 prosenttia. Näiden oppilaitosten toiminnan jatkuminen on vakavasti uhattuna.

– Kyse ei ole yksittäisistä säästöistä, vaan koko kansanopistokentän toimintaa horjuttavasta muutoksesta, sanoo Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar.

Vaikutukset kuntiin ja alueiden elinvoimaan

Esitys asettaa kunnat vaikeaan tilanteeseen. Kunnat vastaavat kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä, mutta niiltä ollaan poistamassa keskeinen koulutusresurssi: vapaan sivistystyön laaja oppilaitosverkosto. Samalla kuntien kotoutumiskorvauksia leikataan noin 30 miljoonalla eurolla.

– Kunnille siirtyy poikkeuksellisen suuri määrä uusia kotoutuja-asiakkaita, joiden koulutus on järjestettävä yhä pienemmillä resursseilla. Tämä lisää riskiä siitä, että osa kotoutujista jää koulutuspalvelujen ja työmahdollisuuksien ulkopuolelle ja alueellinen eriarvoisuus kasvaa, sanoo Turussa sijaitsevan Linnasmäen opiston pedagoginen rehtori Juha Kaivola.

Esitysluonnos ei sisällä myöskään riittävää siirtymäaikaa ja siirtymävaiheen rahoitusta. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa opiskelee parhaillaan useita tuhansia kotoutujia, joiden opintoja ei voida viedä loppuun, sillä rahoitus ei kata kevätlukukauden 2027 koulutuksen kustannuksia. Hekin jäävät kuntien vastuulle.

Useilla paikkakunnilla kansanopisto on ainoa koulutuksen järjestäjä. Jos sen toiminta päättyy, katoaa alueelta samalla sen koko koulutustarjonta. Tällä on suoria vaikutuksia alueiden palveluihin, työllisyyteen ja elinvoimaan.

Syrjäytymisriski kasvaa

Kansanopistot tavoittavat ja osaavat tukea erityisen hyvin niitä maahanmuuttajaryhmiä, joilla on suuri riski jäädä koulutuksen ulkopuolelle. Kansanopistot ovat pystyneet reagoimaan nopeasti myös maahanmuuton kriisitilanteisiin, kuten vuosina 2015 ja 2022, koska kotoutumiskoulutuksen tehtävä on kirjattu vapaan sivistystyön lakiin ja niillä on tämän takia osaava henkilöstö.

Vapaan sivistystyön kotoutumiskoulutuksella on keskeinen rooli maahanmuuttaneiden sivistyksellisten oikeuksien turvaamisessa, ja sen poistaminen lisäisi syrjäytymisriskiä.

– Kotoutuminen ei ole vain työvoimapoliittinen kysymys, vaan myös koulutus-, osallisuus- ja yhteiskuntarauhakysymys, sanoo Nyyssölä.

– Kansanopistoissa maahanmuuttajat opiskelevat suomen- tai ruotsinkielisessä oppilaitoksessa, jossa heitä ympäröi paikallinen kieli- ja kulttuuriyhteisö. Työvoimakoulutuksessa opiskelu tapahtuu erillisissä ryhmissä ilman laajempaa opiskeluyhteisöä ja arjen kieliharjoittelua, hän jatkaa.

Kansanopistojen kotoutumiskoulutuksen tuloksellisuus ja vaikuttavuus on myös todettu E2 Tutkimuksen tekemässä selvityksessä (2025).

SKY esittää seuraavia muutoksia hallituksen esitysluonnokseen

• vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävä maahanmuuttaneiden koulutuksessa on säilytettävä laissa ja määriteltävä työvoimakoulutusta täydentäväksi,
• kotoutumisen edistämistä koskevassa laissa on viitattava vapaan sivistystyön lakiin,
• oppivelvollisten kotoutumis- ja lukutaitokoulutusta koskevat säännökset on säilytettävä
  oppivelvollisuuslaissa (1214/2020; 5 §:n 2 momentti)
• kotoutumissuunnitelmaan sisältyviä täydentäviä kieli- ja lukutaitokoulutuksia tuetaan jatkossakin omaehtoisina opintoina,
• aikuisten perusopetuksen ikärajaus on poistettava,
• vapaan sivistystyön momentille on säilytettävä osa (noin 6 milj. euroa) nykyisestä kotoutumis- ja lukutaitokoulutuksen rahoituksesta koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi.

Lausunnonantajista 74 on ilmaissut huolensa vapaan sivistystyön kotoutumiskoulutustehtävän poistumisesta. Kansanopistoyhdistyksen lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Lisätiedot ja haastattelut:

Kyösti Nyyssölä
Puheenjohtaja, Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
Rehtori, Etelä-Pohjanmaan Opisto
puh. 044 559 4400
kyosti.nyyssola@epopisto.fi

Tytti Pantsar
Toiminnanjohtaja
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
puh. 044 531 8000 
tytti.pantsar@kansanopistot.fi

Juha Kaivola
Pedagoginen rehtori
Linnasmäen opisto, Turku
puh. 040 047 9599
juha.kaivola@linnas.fi