Onnistunut kotoutuminen edellyttää tehokasta pääsyä kotoutumiskoulutukseen

Työvoimapulassa kamppaileva Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Suomeen muuttaneiden ulkomaalaistaustaisten polku työelämään on kuitenkin kivikkoinen. Kotoutumiskoulutukseen pääsy on hidasta. Lisäksi Suomen vallitsevassa kotoutumispolitiikassa korostuu ajatus hyvin nopeasta työllistymisestä ja kotoutumissuunnitelman enimmäiskestoa esitetään lyhennettäväksi kolmesta kahteen vuoteen.

Kotoutumissuunnitelman avulla tuetaan maahanmuuttaneen pääsyä yhteiskunnan yhdenvertaiseksi jäseneksi. Se mahdollistaa osallistumisen kielitaitoa sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia valmiuksia edistävään maksuttomaan kotoutumiskoulutukseen.  

– Kotoutumiskoulutus lisää maahanmuuttaneiden kykyä elää itsenäistä elämää Suomessa, ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja parantaa työllistymisedellytyksiä. Kotoutuminen ja oppiminen ovat yksilöllisiä prosesseja, joihin on tarjottava joustavia, tarvelähtöisiä polkuja. Hyvin nopean työllistymisen mallit soveltuvat vain lähtömaassaan riittävän pohjakoulutuksen ja ammatillisen osaamisen saaneille, sanoo Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar.

Opintojen oltava maksuttomia myös kotoutumisajan ylittäneille

Suomen Kansanopistoyhdistyksen mielestä kotoutumista tulee tarkastella vahvemmin osana koulutuspoliittisia ratkaisuja ja kaikille kotoutujille on taattava aito mahdollisuus saavuttaa riittävä yleissivistys, kielitaito ja yhteiskuntataidot. 

– Maahanmuuttaneiden koulutukseen pääsyä tulee nopeuttaa huolehtimalla kotoutumiskoulutuksen tehokkaasta yhteensovittamisesta kansallisen koulutusjärjestelmän kanssa. Kotoutumiskoulutukseen on päästävä maahanmuuton alkuvaiheessa. Myös kotoutumisajan ylittäneiden on voitava osallistua maksuttomiin opintoihin. On huolehdittava siitä, että perustaitojen opiskeleminen ei vaaranna osallistujan toimeentuloa kehittämällä työttömyysetuuksilla opiskelemisen edellytyksiä, sanoo Suomen Kansanopistoyhdistyksen hallituksen jäsen, Turun kristillisen opiston pedagoginen rehtori Juha Kaivola.

– Onnistuneeseen kotoutumiseen kannattaa panostaa, sillä heikko kielitaito ja puutteelliset perustaidot siirtyvät ylisukupolvisesti ja vaikuttavat myös toisen polven maahanmuuttajien koulutustasoon, Pantsar lisää.

Kansanopistoilla erityisosaamista maahanmuuttajakoulutuksesta

Suomen Kansanopistoyhdistys on Suomessa toimivien 73 kansanopiston edunvalvoja ja edistää toiminnallaan sivistyksellistä tasa-arvoa ja elinikäistä oppimista. Yhdistys on nostanut onnistuneen kotoutumisen yhdeksi keskeiseksi vaalitavoitteekseen. Kansanopistoilla on vahvaa erityisosaamista koulutuksen järjestämisestä turvapaikanhakijoille sekä maahanmuuttajille. Kansanopistojen järjestämällä maahanmuuttajakoulutuksella tuetaan sekä tavoitteita työperäisen maahanmuuton edistämisestä että heikossa asemassa olevien opiskelumahdollisuuksia. Lisäksi kansanopistot ovat onnistuneesti järjestäneet koulutusta sotaa pakeneville ukrainalaisille.

Kansanopistoyhdistyksen muut kärkitavoitteet eduskuntavaaleihin 2023 ovat:

• Pysäyttää koulutustason lasku Suomessa ja varmistaa kaikille sujuvat siirtymät koulutuspolulla eteenpäin.
• Varmistaa perustaidot aikuisille työelämää ja jatko-opiskelua varten.
• Vahvistaa koko maan kattavaa kansanopistoverkostoa osaamisen, resilienssin, hyvinvoinnin ja sivistyksen kasvattamiseksi

 
Vaalitavoitteet tiivistettynä.

Lisätiedot ja haastattelut

Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry

Tytti Pantsar
Toiminnanjohtaja
tytti.pantsar@kansanopistot.fi
puh. 044 531 8000

Juha Kaivola
Hallituksen jäsen
Pedagoginen rehtori, Turun kristillinen opisto
juha.kaivola@tk-opisto.fi
puh.  040 047 9599