Kotoutumiskoulutuksen säädösmuutos heikentää kotoutujien koulutusmahdollisuuksia sekä oppilaitosten ja kuntien toimintaedellytyksiä
Tästä on kyse
- Vapaan sivistystyön maahanmuuttaneille suunnatuissa koulutuksissa opiskelee vuosittain 38 800 opiskelijaa. Tähän ryhmään kohdennettua rahoitusta esitetään poistettavaksi.
- Kansanopistojen vapaan sivistystyön valtionosuusrahoitus vähenee 15 %.
- Leikkaus kohdistuu 43 kansanopistoon.
- 7 kansanopiston rahoitus vähenee yli 50 %, 21:n yli 30 % ja 28:n yli 20 %.
- Kuntien kotoutumiskorvauksia vähennetään noin 30 miljoonalla eurolla.
- Lakisääteinen kotoutumiskoulutustehtävä poistetaan vapaan sivistystyön oppilaitoksilta.
- Seuraukset: koulutuspaikkoja ja oppilaitoksia katoaa, kuntien vastuu kasvaa samalla kun resurssit vähenevät, alueellinen eriarvoisuus ja syrjäytymisriski lisääntyvät.
Luonnos hallituksen esitykseksi kotoutumispalveluiden uudistamisesta on parhaillaan lausuntokierroksella. Esityksellä muutettaisiin kotoutumisen edistämisestä annettua lakia sekä myös vapaasta sivistystyöstä annettua lakia. Suomen Kansanopistoyhdistys ja Bildningsalliansen katsovat, että lausunnolla oleva hallituksen esitys aiheuttaisi toteutuessaan vakavaa vahinkoa koulutuksen saavutettavuudelle. Se poistaa vapaan sivistystyön oppilaitoksilta lakisääteisen kotoutumiskoulutustehtävän ja leikkaa siihen kohdennettua rahoitusta heikentäen kotoutujien koulutusmahdollisuuksia sekä kuntien ja alueiden toimintaedellytyksiä. Kotoutumiskoulutuksen uudistamisessa ei ole kyse rahoituksen siirrosta, vaan se on käytännössä merkittävä koulutusleikkaus. Esityksestä voi antaa lausuntoja lausuntopalvelu.fi-sivulla. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) pyytää toimittamaan lausunnot viimeistään 10.2.2026.
1. Lakisääteinen koulutustehtävä ja siihen kohdennettu rahoitus puretaan hallitsemattomasti
Vapaan sivistystyön oppilaitoksille, kansanopistoille, on laissa annettu tehtävä järjestää kotoutumista tukevaa koulutusta, luku- ja kirjoitustaidon koulutusta sekä aikuisten perusopetusta. Kansanopistoilla on lisäksi oppivelvollisuuslain mukainen tehtävä järjestää kotoutumis- ja lukutaitokoulutusta oppivelvollisille.
Tehtävää toteutetaan oppilaitoksille kohdennetulla valtionosuusrahoituksella osana koulutusjärjestelmää. Vapaan sivistystyön rahoitus valtion talousarvion momentilla 29.10.31 on tarkoitettu oppilaitosten ylläpitämiseen ja koulutuksen järjestämiseen. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisesti oppilaitoksilla on oikeus päättää koulutuksensa tavoitteista, sisällöistä, kohderyhmistä ja toteutuksesta. Kansanopistot ovat tämän nojalla vastanneet maahanmuuttaneen väestön koulutustarpeisiin joustavasti ja vaikuttavasti.
Vapaan sivistystyön oppilaitosten kotoutumiskoulutuksessa opiskelee vuosittain noin 7 000 ja aikuisten perusopetuksessa noin 2 000 opiskelijaa. Monissa kansanopistoissa kotoutumiskoulutuksen osuus rahoituksesta on 20–50 %, minkä vuoksi muutos koskettaa vakavasti kymmeniä oppilaitoksia ja niiden toimintaedellytyksiä.
Hallituksen esitys poistaa omaehtoisen, koulutusjärjestelmään kuuluvan kotoutumiskoulutuksen ja leikkaa siihen kohdennettua vapaan sivistystyön rahoitusta tai siirtää sen osaksi kuntien kotoutumiskorvauksia. Kyseessä ei ole rahoituksen uudelleenjärjestely, vaan oppilaitoksiin kohdistuva raju koulutuksen rahoituksen leikkaus.
Kansanopistojen vapaan sivistystyön valtionosuusrahoitus vähenee vuositasolla kokonaisuutena 15 %. Leikkaus vaikuttaa 43 kansanopistoon, joista seitsemän rahoitus vähenisi yli 50 % ja 21:n yli 30 prosenttia. Näiden oppilaitosten toiminnan jatkuminen on vakavasti uhattuna. Vapaan sivistystyön koulutuksen rahoitusta ei tule sekoittaa kunnille kohdennettaviin kotoutumistukiin. Lisäksi tämä laaja-alainen muutos aiotaan toteuttaa ilman hallittua siirtymäaikaa, mikä pakottaa oppilaitoksia ajamaan koulutusta alas jo ennen lain voimaantuloa.
Kansanopistot ovat kantaneet vastuuta kotoutumiskoulutuksesta menestyksekkäästi jo vuosikymmenten ajan. Ne osoittivat toimintakykynsä välittömästi Venäjän hyökkäyssodan alettua vastaamalla nopeasti Ukrainasta paenneiden koulutus- ja osaamistarpeisiin. Myös muissa kriiseissä kansanopistojen rooli on ollut keskeinen kokonaisturvallisuuden ja yhteiskunnan kriisinkestävyyden kannalta. Tästä huolimatta kansanopistojen pitkäjänteisesti rakennettua osaamista ja omilla varoilla tehtyjä investointeja ollaan nyt romuttamassa – päätöksillä, jotka heikentävät kotoutumista ja vaarantavat yhteiskunnan valmiuden vastata tuleviin kriiseihin.
2. Maahanmuuttajien koulutusmahdollisuudet ja sivistykselliset oikeudet heikkenevät
Esitys kaventaa merkittävästi maahanmuuttajien mahdollisuuksia osallistua koulutukseen. Kotoutumistukea saavat henkilöt eivät voisi jatkossa osallistua omaehtoiseen koulutukseen, mikä sulkee heidät myös kansanopistojen järjestämän kielikoulutuksen ulkopuolelle.
Kotoutujat eivät ole yhtenäinen ryhmä, eivätkä kaikki ole työmarkkinoiden käytettävissä tai sovellu työvoimapoliittiseen koulutukseen. Kansanopistojen vahvuutena on taito ohjata juuri erityistä tukea tarvitsevia maahanmuuttajia. Omaehtoinen opiskelu on ollut keskeinen koulutusväylä esimerkiksi kotivanhemmille, ikääntyville ja niille, joiden kotoutumisaika on ylittynyt.
Lisäksi esityksessä esitetään, että aikuisten perusopetukseen osallistuminen rajataan pääsääntöisesti alle 30-vuotiaisiin. Ikärajaus heikentää aikuisten maahanmuuttajien sivistyksellisiä oikeuksia, eikä esitys tarjoa vaihtoehtoista koulutuspolkua rajauksen ulkopuolelle jääville.
3. Kuntien vastuu kasvaa, mutta toimivat resurssit poistuvat
Kunnat vastaavat kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä, mutta esitys poistaa niiltä keskeisen koulutusresurssin: vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämän koulutuksen. Samalla kuntien kotoutumiskorvauksia vähennetään noin 30 miljoonalla eurolla.
Kunnat joutuvat järjestämään tai hankkimaan koulutuksen itse pienemmillä resursseilla ja ilman valmista oppilaitosverkostoa, mikä lisää kustannuksia ja alueellista eriarvoisuutta. Monissa pienissä kaksikielisissä kunnissa maahanmuuttajamäärät voivat olla vähäisiä, mutta kotoutumiskoulutus on silti toteutettava kahdella kielellä.
Koska säädösmuutos tehdään ilman kunnollista siirtymäaikaa, tulee kuntien huolehtia niistä kotoutujista, joilta opiskelupaikka häviää vapaan sivistystyön koulutuksen alasajon vuoksi. Jatkossa kunnat eivät voi myöskään ohjata kotoutujia vapaan sivistystyön omaehtoiseen kieli- ja yhteiskuntakoulutukseen, koska laista on poistettu kyseinen sivistystehtävä.
Vapaan sivistystyön maahanmuuttaneille suunnatuissa koulutuksissa opiskelee vuosittain 38 800 opiskelijaa. Tähän ryhmään kohdennettua rahoitusta esitetään nyt poistettavaksi, mikä merkitsee mittavaa koulutuksen uudelleenjärjestelyä ja riskiä siitä, että osa kotoutujista jää koulutuspalvelujen ja työmahdollisuuksien ulkopuolelle. Tällä on vaikutuksia turvallisuuteen ja yhteiskunnalliseen koheesioon.
4. Ennakoitavat seuraukset ovat laajoja ja vaikeasti korjattavia
Säädösesityksen seurauksena osa vapaan sivistystyön oppilaitoksista joutuu supistamaan toimintaansa tai lopettamaan kokonaan, henkilöstöä irtisanotaan ja kotoutumiskoulutuksen osaamista menetetään. Koulutuspaikkojen väheneminen heikentää kotoutujien mahdollisuuksia oppia kieltä, suorittaa perusopetusta ja työllistyä, mikä lisää pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen riskiä.
Kun osa kansanopistoista joutuu lopettamaan toimintansa, koulutustarjonta supistuu merkittävästi monilla alueilla. Kansanopistojen alasajossa katoaa niiden koko muu koulutustarjonta, kuten esimerkiksi oppivelvollisille suunnattu Opistovuosi-koulutus. Vapaan sivistystyön oppilaitokset turvaavat koulutuksen saatavuuden myös pienillä paikkakunnilla.
Tarjonnan heikentyessä maahanmuuttaneet ja muut opiskelijat hakeutuvat koulutuksen perässä suuriin kaupunkikeskuksiin ja Uudellemaalle. Tämä lisää alueellista eriytymistä, kasvattaa painetta kaupunkien palveluille ja heikentää yhteiskunnallista vakautta.
5. Kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksen lakkauttaminen olisi yhteiskunnallinen menetys
E2 Tutkimuksen tekemän selvityksen (2025) mukaan kansanopistojen maahanmuuttajakoulutus on tuloksellista ja vaikuttavaa. Esimerkiksi ennen koulutusta 67 % opiskelijoista ei osannut suomea tai ruotsia lainkaan tai osasi niitä vain vähän, mutta koulutuksen aikana osuus oli laskenut 7 prosenttiin. Tarkasteluhetkellä yli puolet (60 %) opiskelijoista arvioi puhuvansa suomea tai ruotsia vähintään arjen asioiden hoitamiseen riittävällä tasolla, 90 % koki saaneensa keskeistä tietoa Suomesta ja työelämästä ja 66 % työmahdollisuuksista. Selvitys osoittaa, että kansanopistojen kotouttava toiminta tuottaa vaikuttavaa ja kestävää hyötyä. Tämän lakkauttaminen olisi yhteiskunnallinen menetys. Säädösesitystä tulee merkittävästi muuttaa ennen kuin se siirtyy eduskuntakäsittelyyn.
Mitä säädösesityksessä tulee muuttaa
- Vapaan sivistystyön oppilaitosten lakisääteinen kotouttamista tukeva koulutustehtävä tulee säilyttää.
- Tehtävään kohdennettu oppilaitosten valtionosuusrahoitus (momentti 29.10.31) tulee säilyttää oppilaitoksilla.
- Kotoutujien mahdollisuuksia osallistua omaehtoiseen koulutukseen ei tule kaventaa.
- Kotoutumiskoulutuksen monituottajamalli tulee säilyttää. Se tarjoaa erilaisille ihmisille mahdollisuuden lisätä osaamistaan.
- Kotoutujille tulee turvata mahdollisuus opiskella kotoutumistuella vapaan sivistystyön omaehtoisessa kieli- ja yhteiskuntakoulutuksessa.
- Aikuisten perusopetus on yleissivistävää koulutusta. Varsinkaan sen alkuvaiheen opiskelussa ei tule olla ikärajoituksia, jotta kaikkien perustaitoja voidaan vahvistaa yhdenvertaisesti. Mikäli ikärajoitus on välttämätön, se tulee kohdentaa vain aikuisten perusopetuksen päättövaiheeseen.
- Kunnille on turvattava tosiasialliset edellytykset vastata kotoutujien tarpeisiin.
- Luku- ja kirjoitustaito on arjen perustaito eikä ensisijaisesti työvoimapoliittinen kysymys, ja se tulee säilyttää vapaan sivistystyön koulutustehtävänä.
Lisätietoja:
Kyösti Nyyssölä
Puheenjohtaja
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
kyosti.nyyssola@epopisto.fi
p. 044 559 4400
Tytti Pantsar
Toiminnanjohtaja
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
tytti.pantsar@kansanopistot.fi
p. 044 531 8000
Henrika Nordin
Verksamhetsledare
Bildningsalliansen r.f.
henrika.nordin@bildningsalliansen.fi
p. 044 353 1813