Kansanopistoyhdistys ei hyväksy ehdotettuja budjettileikkauksia – leikkaukset koulutukseen uhkaavat osaamista, osallisuutta ja yhteiskunnan resilienssiä
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n kannanotto valtiovarainministeriön talousarvioesitykseen vuodelle 2026
Valtiovarainministeriön 8.8.2025 julkaisema esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2026 sisältää merkittäviä heikennyksiä koulutuspalveluihin, kotoutumisen edistämiseen ja hyvinvointia tukevien järjestöjen toimintaan. Vapaan sivistystyön rahoitukseen ehdotetaan 20 miljoonan euron leikkausta vuodesta 2026 alkaen.
Toteutuessaan näillä leikkauksilla olisi vakavia kielteisiä yhteisvaikutuksia vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaedellytyksiin. Rahoitus vähenisi esityksen toteutuessa erittäin merkittävästi tilanteessa, jossa vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat juuri sopeuttaneet toimintaansa aiemmin, vuonna 2024 tehdyn säästön takia.
Suomen Kansanopistoyhdistyksen näkemyksen mukaan esitys heikentäisi toteutuessaan merkittävästi koulutuksen saavutettavuutta ja vaarantaisi suomalaisen yhteiskunnan osaamis- ja koulutustason. Tämä puolestaan heikentäisi kilpailukykyä, työllisyyttä, turvallisuutta ja huoltovarmuutta – täysin vastoin hallituksen omia tavoitteita.
Kansanopistot – osaamisen, osallisuuden ja työllisyyden rakentajia
Kansanopistojen tarjoama koulutus on tavoitteellista ja nivoutuu kiinteästi osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää. Ne tukevat opiskelijoiden etenemistä jatko-opintoihin ja työelämään sekä tavoittavat monenlaisia opiskelijoita eri elämäntilanteista – erityisesti niitä, jotka tarvitsevat matalan kynnyksen oppimisympäristöä.
Kansanopistot toimivat ratkaisevassa roolissa koulutuksellisen tasa-arvon, osallisuuden ja koulutuksen alueellisen saavutettavuuden vahvistajina. Kansanopistot nivelvaiheita tukevina oppilaitoksina parantavat nuorten mahdollisuuksia edetä peruskoulusta toiselle asteelle ja nuorten aikuisten mahdollisuuksia sijoittua korkeakouluopintoihin ja suorittaa opinnot loppuun.
Suomessa toimii 74 kansanopistoa, jotka kaikki järjestävät vapaan sivistystyön koulutusta. Osa niistä tarjoaa myös ammatillista koulutusta, aikuisten perusopetusta ja lukiokoulutusta. Eri koulutusmuodot muodostavat kokonaisuuden, jonka yksi osa-alue ei voi heikentyä ilman vaikutuksia koko kansanopiston elinvoimaan.
Tilastokeskuksen mukaan 74 % kansanopistojen opiskelijoista tarvitsee perus- tai toisen asteen jälkeistä koulutusta. Vuosittain lähes 21 000 opiskelijaa osallistuu päätoimisiin pitkäkestoisiin opintoihin ja noin 60 000 lyhytkursseille. Kansanopistot tarjoavat turvallisen, yhteisöllisen ja saavutettavan oppimisympäristön, jossa opiskelu on mahdollista myös asuntolassa asuen.
Leikkaukset heikentäisivät resilienssiä – koulutus on yhteiskunnan turvaverkko
Vapaa sivistystyö on paitsi koulutuksen myös yhteiskunnan resilienssin ja huoltovarmuuden kivijalka. Kansanopistot tukevat alueellista elinvoimaa, vahvistavat kotoutumista ja ehkäisevät syrjäytymistä. Niiden tarjoama koulutus palvelee myös työelämän muutostilanteita, osaamisen uudistamista ja sosiaalista kestävyyttä.
Vapaan sivistystyön rahoitusta on jo aiemmin leikattu neljä kertaa viimeisen 15 vuoden aikana. Nämä pysyviksi jääneet säästöt ovat jo heikentäneet oppilaitosten taloutta perustavanlaatuisesti. Uudet leikkaukset tekisivät tilanteesta kestämättömän ja vaarantaisivat perustuslaissa turvatut sivistykselliset oikeudet.
Leikkaukset kohdistuvat kipeästi opiskelijoihin
Opiskelu kansanopistoissa on useimmiten päätoimista ja pitkäkestoista. Opiskelijat eivät voi rahoittaa opintojaan työnteolla, eivätkä opintomaksujen korotukset ole realistisia. Leikkaukset osuvat näin suoraan opiskelijoihin ja kaventavat erityisesti heikoimmassa asemassa olevien koulutusmahdollisuuksia.
Kansanopistoissa opiskelee nuoria ja nuoria aikuisia, jotka ovat vakavassa syrjäytymisriskissä. Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksen (2023) mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa. Kansanopistojen koulutuspalveluja supistamalla aiheutetaan yhteiskunnalle merkittäviä lisäkustannuksia.
Koulutus on tulevaisuusinvestointi – ei kuluerä
Koulutuspalvelut ovat perusta osaavalle, osallistavalle ja resilientille yhteiskunnalle. Vapaa sivistystyö edistää koulutustason nostamista, työllisyyttä, osallisuutta, demokratiaa ja nuorten hyvinvointia – juuri niitä tavoitteita, joita hallitus on linjannut vahvistavansa. Näihin ei kuitenkaan päästä, jos koulutuksen perusrakenteita heikennetään.
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry vaatii, että valtiovarainministeriön esittämistä vapaan sivistystyön rahoitusleikkauksista luovutaan laadittaessa valtion budjettia vuodelle 2026. Esitetyt säästötoimet ovat ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa ja uhkaavat koulutuksen saavutettavuutta, tasa-arvoa ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Kansanopistoihin panostaminen on investointi osaamiseen, työllisyyteen ja yhteiskunnan tulevaisuuteen.
Lisätietoja:
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
Tytti Pantsar
toiminnanjohtaja
tytti.pantsar@kansanopistot.fi
puh. 044 531 8000
Kyösti Nyyssölä
puheenjohtaja
kyosti.nyyssola@epopisto.fi
puh. 040 537 0999