Kannanotot | 09.11.2020

Kansanopistoyhdistyksen lausunto kansanopistojen oppivelvollisille suunnatun vapaan sivistystyön koulutuksen opetussuunnitelman perusteista

Koristekuva.

Asia: Suomen Kansanopistoyhdistyksen lausunto kansanopistojen oppivelvollisille suunnatun vapaan sivistystyön koulutuksen opetussuunnitelman perusteista

Hallituksen esityksessä HE 173/2020 vp hallituksen esitys oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ehdotetaan, että Opetushallitus laatisi vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetulle oppivelvollisille suunnatulle koulutukselle opetussuunnitelman perusteet. Opetushallituksen tulisi määrätä oppivelvollisille suunnatun koulutuksen opetussuunnitelman perusteet siten, että kansanopiston ylläpitäjät voisivat ottaa ne käyttöön lain voimaan tullessa eli 1.8.2021.

Opetushallitus käynnisti Kansanopistojen oppivelvollisille suunnatun vapaan sivistystyön koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden valmistelun osana oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvää valmistelua keväällä 2020. Suomen Kansanopistoyhdistys on osallistunut perusteiden laadintatyöhön. Tässä lausunnossa yhdistys ottaa esille opistokentältä saatua palautetta lausunnolla olevista perusteista.

Vapaan sivistystyön säädösperustassa ei ole aiemmin linjattu opetussuunnitelman perusteista ja vapaan sivistystyön opinnot perustuvat ajankohtaiseen sivistystarpeeseen. Kysymyksessä on siis merkittävä muutos kansanopistojen vapaan sivistystyön koulutuksen sääntelyssä. Tässä yhteydessä Kansanopistoyhdistys pitää perusteiden laatimista koulutuksen tunnistettavuuden ja nuorten ohjaamisen näkökulmasta tärkeinä ja kannatettavina. Opetussuunnitelman perusteiden avulla koulutuksesta tulee valtakunnallisesti tunnistettava ja sen toteuttamiselle on yhtenäinen perusta, joka tukee koulutuksen laatua.

Opetussuunnitelman perusteet ovat linjassa oppivelvollisuusuudistuksen keskeisten tavoitteiden kanssa ja kansanopistojen yhteiskunnallisen tehtävän kanssa. Laki vapaasta sivistystyöstä antaa kansanopistoille tehtäväksi tukea yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta. Sen mukaan kansanopistojen tulee järjestää nuorille ja aikuisille omaehtoisia opintoja, edistää opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia sekä kasvattavaa heitä yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Opetussuunnitelman perusteissa on huomioitu kansanopisto-opintojen tarkoitus yksilöllisestä ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Laki vapaasta sivistystyöstä linjaa vapaan sivistystyön tehtäväksi kestävän kehityksen edistämisen. Kestävyysnäkökulmaa ei ole sanoitettu perusteissa riittävästi ja tätä tulee vielä parantaa ennen perusteiden antamista.  

Suomen Kansanopistoyhdistys pitää hyvänä, että perusteista on laadittu erilaisten opiskelijoiden oppimistarpeisiin mukautuvat. Paikallisissa opetussuunnitelmissa voidaan hyödyntää myös kunkin kansanopiston eritysosaamista. Opetussuunnitelman perusteissa eri osaamiskokonaisuuksien vähimmäisopintopistemäärä on pieni ja näin osaamiskokonaisuuksien keskinäistä suhdetta voidaan paikallisessa suunnittelutyössä määritellä joustavasti. On hyvä, että paikallisessa opetussuunnitelmassa voidaan mahdollisimman joustavasti huomioida opiskelijan tarpeet. Kansanopistoyhdistys katsoo, että opetussuunnitelman perusteet mahdollistavat opintojen yksilöllisen suunnittelun yhdessä opiskelijan kanssa. Opintoihin voidaan yhdistää opistoissa tarjolla olevaa muuta koulutusta, jotta opiskelija pääsee tutustumaan häntä kiinnostavaan alaan, sisältöihin, opiskelumahdollisuuksiin ja työelämäänkin.

Opetussuunnitelman kuudessa osaamiskokonaisuudessa painottuu geneerinen osaaminen, jolla on kasvava merkitys työelämässä ja myöhemmissä opinnoissa. Valinnaiset suuntautumisopinnot voivat muodostaa paikallisesta opetussuunnitelmasta suuren osan. Yhdistys pitää tätä hyvänä. Koulutukseen voidaan myös hakea painotuksia alueellisesti, jolloin voidaan vastata tietyn alueen erityisiin koulutustarpeisiin tehden yhteistyötä alueen muiden koulutuksen järjestäjien ja toimijoiden kanssa. Suuntautumisopintojen osalta opetussuunnitelman perusteissa kuvaus poikkeaa muista osaamiskokonaisuuksista. Tämä on tarkoituksenmukaista, koska näiden valinnaisten suuntautumisopintojen luonne on erilainen suhteessa muihin osaamiskokonaisuuksiin.  Muut osaamiskokonaisuudet on lähtökohtaisesti hahmotettu osaamisperusteisesti, mutta suuntautumisopintojen osalta kuvaus on enemmänkin sisältöjä luetteleva. Perustetekstiä voitaisiin tässä kohdin täydentää siten, että siinä annettaisiin ohjeita sille, kuinka suuntautumisopinnot laaditaan osaamisperusteista kuvaamistapaa hyödyntäen osaksi paikallista opetussuunnitelmaa.

Opetussuunnitelman perusteissa kuvattavaan koulutukseen voisi hakeutua jatkuvan haun kautta periaatteessa lukuvuoden eri vaiheissa. Opetussuunnitelman perusteissa voitaisiin painottaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman merkitystä enemmän, jotta se jäsentyisi myös työvälineenä tilanteissa, joissa opiskelija aloittaa opinnot kesken vuoden tai siirtyy seuraaviin opintoihin lukuvuoden päättymistä aiemmin.

Luonnoksessa opetussuunnitelman perusteiksi todetaan, että vaikeasti vammaisille järjestettävässä koulutuksessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa huomioidaan opiskelijan lähtökohdat ja valmiudet ja siten suunnataan koulutuksen tavoitteita. Perustetekstissä ei muutoin juurikaan anneta eväitä vaikeasti vammaisille suunnatun koulutuksen suunnitteluun. Tämä on syytä huomioida toimeenpanon tuessa.

Oppivelvollisille suunnattava vapaan sivistystyön koulutus on kansanopistoille säädöksissä uusi koulutustehtävä. Tehtävän myötä opetussuunnitelman laatimisen lisäksi kansanopistojen tulee laatia koulutukseen liittyviä muita normittavia suunnitelmia, kuten opiskeluhuoltosuunnitelma sekä kurinpitosuunnitelma. Tähän työhön kansanopistot tarvitsevat resursseja ja myös osaamisen kehittämistä. Opetussuunnitelman perusteiden sekä edellä mainittujen suunnitelmien laatimiseen tarvitaan Opetushallitukselta toimeenpanon tukitoimia.

Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n hallitus