Kansanopistoyhdistyksen lausunto kansallisesta lukutaitostrategiasta 2030

Opetushallituksen Lukutaito-liikkeelle

Viite: lausuntopyyntönne, diaarinumero OPH-3758-2021

Suomen Kansanopistoyhdistys kiittää mahdollisuudesta lausua Kansallisesta lukutaitostrategiasta 2030.

Kansanopistoyhdistys pitää lukutaitostrategian visiota Suomesta maailman lukutaitoisimpana maana sekä missiota lukevasta elämäntavasta tasa-arvon, sivistyksen ja hyvinvoinnin perustana kannatettavana ja tarpeellisena. Kansanopistoyhdistys jakaa vahvasti kansallisen lukutaitostrategian tavoitteet sivistyksen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä hyvinvoinnin edistämisestä. Lukutaito ja kansalliskieliemme osaaminen rakentavat pohjaa aktiiviselle kansalaisuudelle ja tasa-arvoiselle osallistumiselle yhteiskuntaan ja sen eri toimintoihin.

Lukutaitostrategian lähtökohdissa on tuotu esiin tutkimuksiin pohjautuvaa näyttöä, jotka osoittavan lukutaidon huolestuttavan kehityksen 2000-luvulla. Nuorten osalta lukutaito on selvästi heikentynyt ja aikuisilla sekä ikä että koulutustaso ovat merkittävässä yhteydessä lukutaitoon. Myös aikuisten digitaidoissa on paljon puutteita.

Lukutaitostrategian taustoituksessa tuodaan ansiokkaasti esiin, miten monitahoisesta ilmiöstä lukutaidossa on kyse. Monilukutaidon käsitteellä tuodaan näkyväksi tätä moninaisuutta – monilukutaidossa on kyse kyvystä lukea, ymmärtää ja tulkita sekä kirjottaa ja tuottaa monenlaisia sisältöjä erilaisilla alustoilla. Myös kyky tarkastella sisältöjä kriittisesti ja arvioida tekstien kontekstia on keskeinen osa hyvää monilukutaitoa. Digitalisaatiokehitys ja sen myötä syntyneet digitaaliset ympäristöt haastavat perinteisen lukutaidon käsitteen. Koronapandemia on osaltaan korostanut digitaitojen merkitystä.

Kansanopistoyhdistys pitää lukustrategiassa esitettyjä toimenpide-ehdotuksia kannatettavina, mutta haluaa kiinnittää valmistelijoiden huomioita erityisesti maahanmuuttajien edellytyksiin riittävän kielitaidon ja lukutaidon saavuttamiseen. Voimassa olevassa kotoutumislaissa kotoutumiskoulutuksen kielelliseksi tavoitteeksi on määritelty toimiva peruskielitaito, joka vastaa eurooppalaisen kielitaitoasteikon tasoa B1.1. Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista (VNS 6/2021 vp) esittää tämän kielitaitotason tavoitteeksi jatkossakin. Toimiva peruskielitaito on usein edellytyksenä työllistymiselle ja kansalaisuuden saamiselle. Riittävää peruskielitaitotasoa vaaditaan myös kotoutumiskoulutusta usein seuraavissa esimerkiksi ammatillisissa opinnoissa.

Maahanmuuttajataustaiset tulisi Kansanopistoyhdistyksen näkemyksen mukaan nähdä kansallisessa lukutaitostrategiassa kohderyhmänä, jonka osalta tulisi pohtia vielä erillisiä toimenpide-ehdotuksia. Erot valtaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä ovat säilyneet PISA-kierroksesta toiseen ja keskimääräiset tulokset lukutaidon osalta ovat lisäksi pudonneet vuodesta 2009. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintojen keskeyttäminen on valtaväestöä yleisempää ja myös korkeakouluissa maahanmuuttajataustaiset ovat aliedustettuina. Toimenpiteiden tarpeellisuus on todettu myös mm. OECD:n vuonna 2018 toteuttamassa Suomen kotoutumispolitiikan arvioinnissa, jossa suositeltiin Suomea kiinnittämään huomiota kotoutumiskoulutukselle asetetun kielitaidon tavoitetason alittaviin oppimistuloksiin.

Kahden vuoden kotoutumisaika johdantojaksoineen ei tällä hetkellä riitä valtaosalle maahanmuuttajista kielitaitotason B.1.1. saavuttamiseen. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 6.10.2021 jättämässään lausunnossa Kansanopistoyhdistys esittää huolensa suunnitellusta kotoutumisajan lyhentämisestä ja haluaa kiinnittää huomioita rajauksen vaikutuksiin maahanmuuttajien edellytyksiin hankkia riittävä kielitaito. Eriarvoistumisen välttämiseksi tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kaikilla on mahdollisuus saada riittävä yleissivistys, kielitaito ja yhteiskuntataidot. Uusien suomalaisten oikeus oppia kansalliskieliämme on perusoikeus.

Myös maahanmuuttajaperheiden lasten luku- ja kirjoitustaidon kehittyminen on jäänyt varsin vähälle huomiolle suomalaisessa keskustelussa. Maahanmuuttajaperheiden lasten sanavarasto ja puhutun ja luetun kielen ymmärtäminen ovat osaltaan riippuvaisia äidin kielitaidosta ja on havaittu, että S2-perheistä tulevat lapset ovat lukutaidossaan heikompia kantasuomalaisiin verrattuna jo koulutiensä alussa.

Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen järjestämisen edellytykset tulee turvata kansanopistoissa

Maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkujen kehittämistä vahvistettiin osana PMI Sipilän hallituksen kotouttamista koskevaa toimintasuunnitelmaa ”Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön” (3.5.2016). Osana suunnitelman toimeenpanoa koulutus- ja palvelujärjestelmään toteutettiin useita eri uudistuksia, joista yksi oli luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen siirtäminen osaksi vapaan sivistystyön koulutusta vuodesta 2018 alkaen.

Lukuvuonna 2021–2022 yhteensä 24 kansanopistoa järjestää aikuisten perusopetusta. Valtaosa kansanopistojen aikuisten perusopetuksen opiskelijoista on maahanmuuttajataustaisia. Kansanopistojen aikuisten perusopetuksessa opiskellaan päätoimisesti.

Edellä mainitussa valtioneuvoston selonteossa (VNS 6/2021 vp) kiinnitetään huomiota vapaan sivistystyön oppilaitosten riittämättömiin resursseihin maahanmuuttajille suunnattujen vapaan sivistystyön koulutuksen järjestämisessä. Koulutusten toteuttamiseen nykyisellään varatut resurssit ovat riittämättömät eivätkä ne kata koulutuksen järjestämiskustannuksia, kuten selonteossa todetaan. Kansanopistoyhdistys haluaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että vapaata sivistystyötä koskevissa säädöksissä koulutuksen rahoitus perustuu siihen, että koulutus on määritelty osaksi kotoutumissuunnitelmaa. Selonteossa esitetty kotoutumisajan enimmäiskeston rajaaminen kahteen vuoteen rajoittaisi vapaan sivistystyön oppilaitosten mahdollisuuksia palvella maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita.

Kansanopistoyhdistys pitää tärkeänä, että kielen oppiminen, yhteiskuntaan orientoiva ja työllistymiseen tähtäävän koulutus mahdollistaan myös niille kotoajan ylittäneille maahanmuuttajille jotka eivät ole eri syistä voineet osallistua riittävästi koulutukseen työllistyäkseen tai kotoutuakseen kokonaisvaltaisesti. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat kehittäneet joustavia palvelumalleja kotoajan ylittäneiden kieli- ja kulttuurikoulutukseen, joita tulisi ottaa laaja-alaisemmin käyttöön. Myös riittävät ja ennakoitavat resurssit tulisi varmistaa tämän kohderyhmän koulutukseen. Hankerahoituksella saadaan paljon aikaiseksi, mutta kestäviin ratkaisuihin tarvitaan perusrahoitusta. Erityisesti maahanmuuttajaperheiden vanhemmat, usein äidit, lukeutuvat tähän kotoajan ylittäneiden ryhmään.

Kansanopistoissa on laajaa osaamista maahanmuuttajille suunnattujen koulutuspalvelujen järjestämisestä. Tätä osaamista voitaisiin hyödyntää myös siten, että ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen ei itse tarvitse järjestää kielikoulutuksia tai suomalaiseen yhteiskuntaan orientoivia koulutuksia, vaan kansanopistot voivat toimia tässä kumppaneina. Tämän edistämiseksi alueelliset verkostot ja – kumppanuudet ovat keskeisiä.

Muut huomiot

Kansanopistoyhdistys haluaa kiinnittää huomioita lukutaitostrategian suuntaviivoissa esiintuotuun seikkaan monimuotoisesta kielellisestä ja kulttuurisesta ympäristöstä hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden perustana. Kansanopistoyhdistys pitää tämän edistämistä tärkeänä tavoitteena ja olisi toivonut tämän heijastuvan vahvemmin myös suosituksissa toimenpiteinä, jotka vahvistavat molempien kansalliskieltemme osaamista ja monilukutaitoa kummallakin kansalliskielellämme.

Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n puolesta

Helsingissä 14.10.2021

Helena Ahonen                                                                                 Minna Nieminen
puheenjohtaja                                                                                   toiminnanjohtaja