Kansanopistoyhdistyksen lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle työnhakijan avointen korkeakouluopintojen aikaista työttömyysturvaoikeutta koskevaksi lainsäädännöksi

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖLLE

Asia: Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle työnhakijan avointen korkeakouluopintojen aikaista työttömyysturvaoikeutta koskevaksi lainsäädännöksi

Suomen Kansanopistoyhdistys (SKY) kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnoksesta, jossa ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia (1290/2002), työvoimapalveluiden järjestämisestä annettua lakia (380/2023) sekä kotoutumisen edistämisestä annettua lakia (681/2023).

Esityksen mukaan työttömyysturvalakia muutettaisiin siten, että 25 vuotta täyttäneellä työnhakijalla olisi mahdollisuus opiskella rajoituksetta avoimia korkeakouluopintoja työttömyysetuutta menettämättä. Samanaikaisesti työvoimapalveluiden järjestämisestä annettua lakia ja kotoutumisen edistämisestä annettua lakia muutettaisiin siten, että avoimia korkeakouluopintoja ei voisi enää suorittaa työttömyysetuudella tuettuina omaehtoisina opintoina.

Sääntelyn selkeyttämisen tarve
Suomen Kansanopistoyhdistys katsoo, että työttömyysturvaan ja opiskeluun liittyvä sääntely on nykytilanteessa monimutkaista ja vaikeasti ennakoitavaa. Opintojen vaikutus työttömyysetuuteen riippuu useista tekijöistä, kuten opintojen kestosta, laajuudesta sekä tulkinnasta pää- ja sivutoimiseksi. Lisäksi kokonaisuutta monimutkaistavat erilaiset poikkeussäännökset ja menettelyt.

Pidämme erittäin tärkeänä, että sääntelyä selkeytetään. Opiskelun ja työttömyysturvan yhteensovittamisen tulisi olla työnhakijalle nykyistä ennakoitavampaa, läpinäkyvämpää ja hallinnollisesti kevyempää. Tästä näkökulmasta esityksen tavoite on kannatettava.

Kansanopistojen asema ja yhdenvertaisuus
Suomen Kansanopistoyhdistys kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kansanopistoissa järjestetään myös avointa korkeakouluopetusta. Esityksen toteutuessa kansanopistojen järjestämään avoimen korkeakoulun opetukseen osallistuminen ei kuitenkaan olisi mahdollista työttömyysetuudella tuettuna omaehtoisena opiskeluna.

Tämä asettaa keskenään samassa asemassa olevat opiskelijat eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä oppimisympäristössä opinnot suoritetaan. Kansanopistojen rooli koulutuksen järjestäjänä ja erityisesti saavutettavien, joustavien ja usein ohjatumpien oppimisympäristöjen tarjoajana tulisi tunnistaa paremmin lainsäädännössä.

Pidämme tärkeänä, että eri koulutusmuotoja kohdellaan yhdenvertaisesti ja että myös kansanopistojen kautta suoritettavat avoimen korkeakoulun opinnot ovat aidosti saavutettavissa työttömille työnhakijoille.

Kotoutujien aseman heikkeneminen
Esityksen merkittävänä heikkoutena pidämme sitä, että se heikentää alle 25-vuotiaiden kotoutuja-asiakkaiden asemaa poistamalla mahdollisuuden työttömyysetuudella tuettuun omaehtoiseen opiskeluun ilman ikärajaa.

Muutos voi heikentää koulutuspolkujen rakentumista ja hidastaa kotoutumista. On huomioitava, että monen kotoutujan kohdalla tarkoituksenmukainen koulutuspolku ei kulje suoraan korkeakouluopintoihin, vaan esimerkiksi vapaan sivistystyön koulutuksen, TUVA-koulutuksen tai ammatillisten opintojen kautta.

Näiden koulutuspolkujen tukeminen on keskeistä sekä kotoutumisen että työllistymisen näkökulmasta. Suomen Kansanopistoyhdistys vastustaa työttömyysetuudella tuetun opiskelumahdollisuuden poistamista alle 25-vuotiailta kotoutujilta ja katsoo, että heidän mahdollisuutensa kouluttautua tulee turvata nykyistä paremmin.

Koulutuspolkujen yksipuolistuminen
Suomen Kansanopistoyhdistys nostaa esiin, että esitys keskittyy voimakkaasti avoimiin korkeakouluopintoihin, vaikka merkittävä osa työttömistä, erityisesti matalamman koulutustason omaavista ja heikossa työmarkkina-asemassa olevista henkilöistä, hyötyisi ensisijaisesti ammatillisista opinnoista tai niiden osista.

Pelkästään korkeakouluopintoihin painottuva sääntely ei vastaa riittävästi tämän kohderyhmän tarpeisiin eikä tue monimuotoisia ja yksilöllisiä koulutuspolkuja. Jatkuvan oppimisen kokonaisuudessa tulisi huomioida tasapainoisesti myös ammatillinen koulutus ja vapaa sivistystyö.

Opintojen saavutettavuus ja taloudelliset esteet
Esityksen rinnalla tarkasteltava opintosetelikokeilu voi madaltaa osallistumiskynnystä avoimiin korkeakouluopintoihin, mutta se ei ratkaise toimeentuloon liittyviä haasteita eikä mahdollista päätoimista opiskelua työttömyysetuudella.

Lisäksi on huomioitava, että avoimen korkeakoulun opintojen enimmäismaksuja on korotettu merkittävästi. Yhden opintopisteen maksaessa jopa 45 euroa muodostuu opintojen kustannuksista monille työttömille merkittävä este.

Esitysluonnoksen mukaan aktiivisimmin avoimia korkeakouluopintoja opiskelevat jo valmiiksi korkeasti koulutetut työttömät. Näin ollen esitys kohdistuu ensisijaisesti niihin, joilla on jo vahva koulutustausta, eikä riittävästi tue niitä, joiden työllistymisen keskeinen este on matala koulutustaso.

Suomen Kansanopistoyhdistys korostaa, että myös tutkintoon johtamattoman koulutuksen tulee olla saavutettavaa kaikille väestöryhmille.

Yhteenveto

Suomen Kansanopistoyhdistys pitää sääntelyn selkeyttämistä tärkeänä ja kannatettavana tavoitteena. Esityksessä on kuitenkin merkittäviä puutteita erityisesti yhdenvertaisuuden, kotoutujien aseman sekä koulutusjärjestelmän kokonaisuuden huomioimisen osalta.

Jatkovalmistelussa tulee:

•  varmistaa eri koulutusmuotojen yhdenvertainen kohtelu,
• turvata kotoutujien mahdollisuudet työttömyysetuudella tuettuun opiskeluun,
• huomioida monipuoliset koulutuspolut, mukaan lukien vapaa sivistystyö ja ammatillinen koulutus sekä
• varmistaa koulutuksen taloudellinen saavutettavuus.

Suomen Kansanopistoyhdistys on valmis osallistumaan jatkovalmisteluun näiden tavoitteiden edistämiseksi.

Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n puolesta,

Helsingissä 2.4.2026

Kyösti Nyyssölä                        Tytti Pantsar
puheenjohtaja                          toiminnanjohtaja