Kannanotot | 15.04.2021

Kansanopistoyhdistyksen esitykset julkisen talouden suunnitelman 2022-2025 ja vuoden 2021 toisen lisätalousarvion valmisteluun

Koristekuva.

Koronaepidemian vaikutukset ja elpyminen

On huolehdittava siitä, että koronavirusepidemiasta aiheutuvat muutokset kansanopistojen toimintaan eivät vaaranna oppilaitosten taloutta ja tulevaisuuden toimintakykyä. Nämä epidemiasta johtuvat muutokset oppilaitoksen suoritteissa eivät saa aiheuttaa tulevien vuosien rahoituksen heikkenemistä. Viranomaisten ja poliittisen päättäjän tulee huolehtia siitä, että suomalaisen sivistystyön toimintaedellytykset säilyvät poikkeuksellisena aikana. Siten kansanopistot voivat tulevaisuudessakin vastata erilaisiin osaamis- ja sivistystarpeisiin sekä edistää suomalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia sivistymiseen ja osaamiseen.Poikkeuksellisten vuosien 2020 ja 2021 vaikutukset tulevaan rahoitukseen tulee minimoida. On keskeistä, että opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää suoritemääriä vahvistaessaan harkintaa ja ottaa huomioon toteutumavuoden erityisolosuhteet. Tämä tulee kirjata kehyspäätökseen vuosien 2022-2025 julkisen talouden suunnitelmasta.

Koronaepidemia vaikuttaa merkittävästi kansanopistojen toimintaan vuonna 2021. Myös tänä vuonna vapaan sivistystyön tulonmenetyksiä ja kustannusten kasvua tulee kompensoida ylimääräisillä avustuksilla.
Kuluvana vuonna on aiheutunut vastaavia tuottojen menetyksiä ja kustannuslisäyksiä epidemiasta johtuen. Koko kevään 2021 koulutustoiminta on jouduttu järjestämään poikkeusolosuhteissa. Tämä on aiheuttanut huomattavia taloudellisia menetyksiä ja osalla kansanopistoista toimintaedellytykset ovat vakavalla tavalla heikentyneet. Osa kansanopistojen opiskelijamaksutuotoista jää saamatta koronavirusepidemian vuoksi. Lähiopetuksesta luopuminen aiheuttaa kansanopistoille huomattavia menetyksiä opiskelijamaksutuotoissa, koska opetuksen lisäksi asuntola- ja ruokailutoiminta on jouduttu keskeyttämään. Myös opetuksen järjestäminen poikkeuksellisissa olosuhteissa on aiheuttanut huomattavaa kustannusten kasvua.  Suuri osa vuoden 2021 kesäkursseista jouduttaneen perumaan, koska epidemia jatkuu. Epidemia vaikuttaa myös syksyn 2021 opiskelijarekrytointiin, joka on parhaillaan käynnissä. Edellisvuoden perusteella voidaan arvioida, että avustustarve kansanopistoille on noin 1M€/epidemiakuukausi. Kansanopistoyhdistys esittää, että valtion toisessa lisätalousarviossa kohdennetaan ylimääräisiä avustuksia kansanopistoille puolen vuoden (1.1.-30.6.2021) osalta 6 M€. Avustukset ovat erittäin tärkeä osa kansanopistojen tulevien toimintaedellytysten turvaamista ja koronaepidemiasta elpymistä.

Maahanmuuttajien koulutus

Kansanopistot ovat hoitaneet yhteiskunnallisena sivistystehtävänään maahanmuuttajien koulutusta. Tähän tehtävään ei ole osoitettu kansanopistojen valtionosuussuoritteille rahoitusta. Tämä kestämätön tilanne tulee korjata. Kansanopistot ovat keskeisesti tuottamassa yhteiskunnalle tärkeitä kotoutumisen palveluita. Koulutuksissa keskitytään kotoutumissuunnitelman mukaisiin luku- ja kirjoitustaidon sekä suomen tai ruotsin kielen opintoihin. Opinnot vahvistavat myös opiskelijoiden yhteiskunta- ja työelämätaitoja tukien näin työllistymistä.  Yhteiskunnallisesti tärkeisiin koulutustehtäviin tulee kohdentaa sekä valtionosuussuoriterahoitus että opiskelijamaksuosuuden kattava osuus, jotta rahoitus olisi säädöksissä ja hallitusohjelmassa määritelty täysimääräinen eli 100 %

Eduskunta on edellyttänyt (VM/2020/169), että hallitus ottaa vuoden 2021 lisätalousarviossa huomioon maahanmuuttajakoulutuksen resurssitarpeet vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Kansanopistojen tarjoaman maahanmuuttajakoulutuksen osalta suoritteita varten tulisi osoittaa 5,2 M€ lisärahoitusta, jotta lakiuudistuksen tavoite toteutuisi ja onnistuneeksi todettu kotoutumisen reitti turvattaisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt lisäystä vuoden 2021 toiseen lisätalousarvioon vapaan sivistystyön maahanmuuttajakoulutukseen. Kansanopistoyhdistys katsoo, että lisäys tulee ehdottomasti toteuttaa. Lisäyksestä tulee tehdä pysyvä ja se tulee näin ollen kirjata myös julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2022-2025 ja talousarvioon 2022.

Opistovuosi-koulutus oppivelvollisille

Oppivelvollisuuden laajentaminen on kansanopistoille mieluinen uusi yhteiskunnallinen tehtävä. Kansanopistot haluavat olla kantamassa vastuuta nuorten koulutustason nostamisesta ja tukea erityisesti niitä nuoria, jotka ovat vaarassa jäädä pelkän perusasteen oppimäärän varaan. Kansanopisto on joustava koulutusratkaisu, ja opistoilla on mahdollisuudet ja menetelmät kohderyhmän auttamisessa. Kansanopistoissa käynnistyy ensi syksynä laajasti uusi oppivelvollisille tarkoitettu koulutus.  Käynnistymisvaiheeseen vuona 2021 on varattu rahoitusta ainoastaan 1,8M€.

Oppivelvollisuusuudistuksen mukaisesti koulutuksen tulee olla oppivelvollisille maksutonta. Uudistuksen kustannuslaskelma kansanopistojen osalta (3,5M €/v ja vuonna 2021 1,8 M€) perustuu siihen, että kansanopistojen oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen käytetään nykyisen kehyksen mukaista kansanopistojen vapaan sivistystyön rahoitusta ja uudella rahoituksella katetaan opiskelijamaksuosuus, jotta koulutus olisi maksutonta. Rahoituksen avulla ei siis ole mahdollista lisätä kansanopistojen koulutuksen kokonaisvolyymiä. Rahoituksessa ei ole myöskään huomioitu oppimateriaalikustannuksia. Kansanopistot eivät voi periä opiskelijoilta opiskelijamaksuja. Myös oppimateriaalien tulee olla maksuttomia. Oppimateriaalikustannuksia aiheutuu kansanopistoissa aivan kuten muissakin koulutusmuodoissa, joissa oppimateriaalikustannusten korvaamisesta koulutuksen järjestäjille on huolehdittu. Suomen Kansanopistoyhdistys katsoo, että kansanopistoja tulee kohdella yhdenvertaisesti muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.

Maksuton kansanopistovuosi peruskoulun jälkeisenä koulutusvaihtoehtona edesauttaa nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistymiseen ja koulutukseen. Kansanopistojen järjestämä uudenlainen yhteisöllinen koulutus nuorille on myös tärkeä osa koronaepidemiasta elpymistä. Valtiovarainvaliokunta on vuoden 2021 talousarviokäsittelyn yhteydessä kiinnittänyt huomiota siihen, että kansanopistot huolehtivat osaltaan oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvistä tehtävistä eikä niiden kustannuksiin ole varauduttu vielä riittävästi. Kansanopistoyhdistys katsoo, että tehtävään tulee kohdentaa myös uutta rahoitusta ja opiskelijaviikkoja (suoritteita). Jotta kansanopistot voisivat tarjota 1 000 opiskelijalle vuoden mittaisen koulutuksen tulisi tehtävään kohdentaa vuosina 2022-2025 kunakin vuonna 10 M€.

Suomen Kansanopistoyhdistys esittää, että vuonna 2021 koulutuksen käynnistyessä oppimateriaalikustannukset katetaan erikseen tarkoitukseen kohdennettavalla avustuksella ja vuoden 2021 aikana selvitetään vaihtoehdot pysyvälle ratkaisulle vastaavasti kuten muissakin koulutusmuodoissa. Kansanopistojen oppivelvollisuuskoulutuksen maksuttomuuden toimeenpanon kehittämiseen tulisi kohdentaa vuonna 2021 200 000 euron avustusmääräraha.

Jatkuva oppiminen mahdollistettava kaikille

Jatkuvan oppimisen uudistuksessa vapaan sivistystyön oppilaitokset, kansanopistot on tunnistettu toimijoina, jotka voivat tavoittaa henkilöitä, jotka muuten eivät osallistu koulutukseen ja tarjota matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia. Ne voivat tarjota esimerkiksi opintoja, jotka tukevat työttömien koulutusvalmiuksien parantamista ja ylläpitämistä, heikon pohjakoulutuksen omaavien henkilöiden tietotaidon kohottamista sekä heikkojen perus- tai digitaalisten taitojen parantamista. Tässä ajassa tarvitaan matalan kynnyksen opintoja, joihin voi hakeutua helposti ja opiskella itselleen soveltuvan määrän. Koulutuksissa ja niihin ohjaamisessa on kyettävä huomioimaan yksilön tarpeet kokonaisuutena ja hahmotettava osaamisen hankkimista suhteessa yksilön elämään ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Tässä työssä kansanopistot ovat osoittaneet osaamistaan.  Kansanopistoyhdistys pitää tärkeänä, että kaikkien mahdollisuudet sivistyä ja oppia nostetaan keskeiseksi koronaepidemian elpymistoimissa ja julkisen talouden suunnitelmassa.

Lisätietoja: Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
Puheenjohtaja Helena Ahonen, 040 537 0999, helena.ahonen(at)seurakuntaopisto.fi
Toiminnanjohtaja Tytti Pantsar, 040 531 8000, tytti.pantsar(at)kansanopistot.fi

Yhteenveto Kansanopistoyhdistyksen esityksistä julkisen talouden suunnitelman 2022-2025 ja vuoden 2021 toisen lisätalousarvion valmisteluun

  • On huolehdittava siitä, että koronavirusepidemiasta aiheutuvat muutokset kansanopistojen toimintaan eivät vaaranna oppilaitosten taloutta ja tulevaisuuden toimintakykyä. Epidemiasta johtuvat muutokset oppilaitoksen suoritteissa eivät saa aiheuttaa tulevien vuosien rahoituksen heikkenemistä. Tämä tulee kirjata kehyspäätökseen vuosien 2022-2025 julkisen talouden suunnitelmasta.

  • Koronaepidemia vaikuttaa merkittävästi kansanopistojen toimintaan vuonna 2021. Myös tänä vuonna vapaan sivistystyön tulonmenetyksiä ja kustannusten kasvua tulee kompensoida ylimääräisillä avustuksilla. Kansanopistoyhdistys esittää, että valtion toisessa lisätalousarviossa kohdennetaan ylimääräisiä avustuksia kansanopistoille puolen vuoden (1.1.-30.6.2021) osalta 6 M€. Avustukset ovat erittäin tärkeä osa kansanopistojen toimintaedellytysten turvaamista ja koronaepidemiasta elpymistä.

  • Kansanopistot ovat hoitaneet yhteiskunnallisena sivistystehtävänään maahanmuuttajien koulutusta. Tähän tehtävään ei ole osoitettu kansanopistojen valtionosuussuoritteille rahoitusta. Tämä kestämätön tilanne tulee korjata. Eduskunta on edellyttänyt (VM/2020/169), että hallitus ottaa vuoden 2021 lisätalousarviossa huomioon maahanmuuttajakoulutuksen resurssitarpeet vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Kansanopistojen tarjoaman maahanmuuttajakoulutuksen osalta suoritteita varten tulisi osoittaa 5,2 M€ lisärahoitusta, jotta lakiuudistuksen tavoite toteutuisi ja onnistuneeksi todettu kotoutumisen reitti turvattaisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt lisäystä vuoden 2021 toiseen lisätalousarvioon vapaan sivistystyön maahanmuuttajakoulutukseen. Kansanopistoyhdistys katsoo, että lisäys tulee ehdottomasti toteuttaa. Lisäyksestä tulee tehdä pysyvä ja se tulee näin ollen kirjata myös julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2022-2025 ja talousarvioon 2022.

  • Kansanopistoissa käynnistyy uusi oppivelvollisille suunnattu koulutus syksyllä 2021. Maksuton kansanopistovuosi peruskoulun jälkeisenä koulutusvaihtoehtona edesauttaa nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistymiseen ja koulutukseen. Kansanopistojen järjestämä uudenlainen yhteisöllinen koulutus nuorille on myös tärkeä osa koronaepidemiasta elpymistä. Koulutukseen tulee kohdentaa suunniteltua enemmän resurssia vuosille 2022-2025. Kansanopistojen järjestämän koulutuksen oppimateriaalikustannukset tulee voida kattaa heti koulutuksen käynnistyessä v. 2021 vastaavasti kuin muidenkin koulutuksen järjestäjien.

  • Kansanopistoyhdistys pitää tärkeänä, että kaikkien mahdollisuudet sivistyä ja oppia nostetaan keskeiseksi koronaepidemian elpymistoimissa ja julkisen talouden suunnitelmassa.