Kansanopistot valmistautuvat aloittamaan oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvän koulutustehtävän
Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja jatko-opintojen mahdollistaminen kaikille nuorille ovat kansanopistojen tavoitteena oppivelvollisuusuudistuksessa.
Kansanopistoissa pidetään tärkeänä oppivelvollisuusuudistuksen tavoitteita oppimiserojen kaventamisesta ja koulutuksellisen tasa-arvon lisäämisestä. Kansanopistot ovatkin edenneet ripeästi oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvän koulutuksen valmistelussa. Uudistuksen valmistelutyössä tehtyjen linjausten mukaan perusopetuksen jälkeen oppivelvollisuutta voisi suorittaa vuoden myös kansanopistojen vapaan sivistystyön koulutuksessa. Kansanopistoissa tunnetaan nuorten oppimistarpeet ja opistokenttä on valmis tukemaan peruskoulunsa päättäviä nuoria jatko-opintopolun selkiyttämisessä ja elämäntaitojen vahvistamisessa. Kansanopistoilla on valmius ottaa tähän koulutukseen 2231 opiskelijaa, joista 1765 opiskelijalle on asuntolapaikka. 61 kansanopistoa on kiinnostunut järjestämään oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvää vapaan sivistystyön koulutusta.
Kansanopistojen vapaan sivistystyön koulutus edistäisi nuoren mahdollisuuksia jatko-opintoihin ja vahvistaisi elämänhallintaa
Kansanopistoihin suunnitteilla oleva oppivelvollisuuden piiriin kuuluva vapaan sivistystyön koulutus perustuisi Opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelman perusteisiin, joita kansanopistokenttä on yhteistyössä Opetushallituksen kanssa laatimassa. Koulutus olisi kokopäiväistä opiskelua yhden lukuvuoden ajan. Kansanopiston koulutus sopii nuorille, jotka löytävät kansanopistosta mielekkään vaihtoehdon opiskella esimerkiksi opiston oman opetustarjonnan tai arvoperustan vuoksi. Kansanopisto olisi erinomainen myös nuorille, jotka kokevat tarvetta parantaa perustaitoja, opiskeluvalmiuksia tai elämänhallintavalmiuksia.
Kansanopistojen vapaan sivistystyön koulutuksen tavoitteena on kehittää nuoren valmiuksia uravalintaan ja jatko-opintoihin, elämänhallintataitoja sekä osallisuutta. Koulutuksen tavoitteena on, että nuoren opiskelu- ja työelämätaidot ja tulevaisuuden suunnittelukyky kehittyvät ja nuori löytää motivaationsa. Opintoihin voi kuulua jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja sekä omaa koulutus- ja urapolkua tukevia suuntautumisopintoja, joita voidaan myös sisällyttää toisen asteen tutkintoihin. Kansanopistoissa tarjotaan myös ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta sekä korkeakouluun valmentavia opintoja.
Kansanopisto on yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen oppimisympäristö
Kansanopisto tarjoaa nuorelle yhteisöllisen oppimisympäristön, jossa vuorovaikutuksella, sivistyksellä ja sosiaalisuudella on keskeinen sija oppimisprosessissa. Opiskelijan ohjaus ja tuki on kokonaisvaltaista kansanopistossa, sillä opistossa voi myös asua.
Kansanopistot tarjoavat oppivelvollisuuden rakentamiseen valtakunnallisen palvelumallin ja verkoston. Kansanopistokentällä on pitkä kokemus järjestää kokopäiväistä sisäoppilaitosmuotoista koulutusta 16-17 -vuotiaille. Kokemuksen pohjalta kansanopistoille on luontevaa järjestää oppivelvollisuuden laajentamistehtävään suunniteltua vapaan sivistystyön koulutusta syksystä 2021 alkaen.
Lisätietoja: Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
puheenjohtaja Helena Ahonen (helena.ahonen(at)seurakuntaopisto.fi, 040 537 0999)
toiminnanjohtaja Tytti Pantsar (tytti.pantsar(at)kansanopistot.fi, 044 531 8000)