Kansanopistojen vastaus hallitusohjelman valmistelutyöhön

Kansanopistoyhdistys kiittää mahdollisuudesta antaa näkemyksiä hallitusohjelman valmistelutyöhön. Pidämme avointa ja keskustelevaa menettelytapaa erinomaisena lähtökohtana työlle.

8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi

1. Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.

Kestävän kasvun perustana on osaava Suomi. Tämä edellyttää investointeja sivistykseen. Mahdollisuus oppia ja kasvaa kohti omaa täydempää potentiaalia on myös hyvinvoinnin edellytys. Suomi tarvitsee kattavan elinikäisen oppimisen ohjelman. Sitä varten tarvitaan parlamentaarista valmistelua.

Suomessa koulutuspolku on rakentunut ajatukselle edellisen tiedon ja osaamisen päälle rakentuvaa tietoon ja lineaarisesti jatkuvaan osaamisen kehittymiseen. Tässä Suomi on onnistunut. Ajattelu toimii, kun maailma on ehjä ja pysyy ennakoitavana. Kestävä talouskasvu edellyttää, että lineaarisen järjestelmän rinnalla on joustava, nopeasti reagoiva yhteiskunnan tunnistama instituutio, jossa osaamista ja sivistystä voidaan uusia. Kansanopistojen asema osana koulutusjärjestelmää virallistetaan tällaisena instituutiona.

Koulutusleikkausten aika on ohi. Koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen tulee kohdentaa investointeja. Koulutuksen rahoitusta tulee kehittää pitkäkestoisesti, ei vain hankemuotoisesti.Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat perustehtävien ohella ottaneet hoitaakseen uusia yhteiskunnallisia tehtäviä, jotka osaltaan edistävät koulutuksellista tasa-arvoa ja ehkäisevät eriarvoistumista. Näiden, yhteiskunnallista osallisuutta lisäävien tehtävien rahoitusta tulee kehittää pitkäjänteisesti valtionosuusrahoituksena.  

Kansanopistot järjestävät myös ammatillista koulutusta. Sen rahoitusta on leikattu ja rahoitusjärjestelmä uudistettu. Osa rahoituksesta on siirretty harkinnanvaraisiksi avustuksiksi (strategiarahoitus). Ammatillisen koulutuksen rahoituksen tulisi olla vahvemmin valtionosuusrahoitusta, joka tukee koulutuksen järjestäjän perustoimintaa: oppimisprosessin mahdollistamista.

2. Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.

Kyllä tunnistamme tarpeen. Visio osaavasta ja innovatiivisesta Suomesta edellyttää, että koulutustasoa nostetaan. Kaikkien tulee voida jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. Tulee huolehtia siitä, että eri syistä opintojen ulkopuolelle jäävät tai keskeyttävät saavat tukitoimia, jotka mahdollistavat toisen asteen tutkinnon etenemisen ja sen suorittamisen. Uudistuksen yhteydessä pitää myös huolehtia siitä, että kaikki koulutusinstrumentit ovat käytettävissä ja opiskelijat ovat tasavertaisessa asemassa.

On keskeistä huolehtia myös siitä, että riittävä määrä suomalaisia suorittaa korkea-asteen tutkinnon.

Kansanopisto-koulutus soveltuu osaksi oppivelvollisuuden laajentamista

Laajennettu oppivelvollisuus antaa mahdollisuuden nuorten perustaitojen vahvistamiseen.

Kansanopistoyhdistys esittää, että kansanopistoille annetaan tehtävä varmistaa riittävät tiedot ja taidot toisen asteen opintoihin niille nuorille, jotka eivät suoraan siirry perusasteelta toiselle asteelle tai keskeyttävät opintonsa. Kansanopistot tarjoavat oppivelvollisuuden laajentamiseen henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan perustuvan kokonaisuuden, joka sisältää opiskelun lisäksi opiskelijan ohjauksen, opiskeluhuollon sekä ohjatun asumisen. Kansanopistovuoden opinto­suoritukset voidaan lukea hyväksi muissa toisen asteen opinnoissa. Kansanopistot voivat toimia näiden nuorten tukena – eräänlaisena kotipesänä myös heidän jatko-opintojensa aikana. Opintojen tulee olla maksuttomia opiskelijalle.

Lisätään korkeakouluopintojen saavutettavuutta ja joustavuutta korkeakouluopintojen suorittamiseen

Sivistys-Suomessa korkeakoulututkinto tarvitaan yhä useammalle. Kansanopisto-opinnot kehittävät opiskeluvalmiuksia ja nopeuttavat jatko-opintoja. Joustava pääsy korkeakouluopintoihin pitää turvata, kun korkeakoulujen valintoja kehitetään. Akateemisiin opintoihin valmentavia koulutuksia tulee olla kaikkien saatavilla, taloudellisesta asemasta ja kotipaikasta riippumatta. Kansanopisto-opinnot ohjaavat onnistuneesti ja tarkoituksenmukaisesti jatko-opintoihin. Opistovuoden aikana suoritetut avoimen yliopiston/korkeakoulun opinnot ovat päätoimisia väyläopintoja ja ne oikeuttavat opintotukeen. Ne myös nopeuttavat valmistumista ja vähentävät opintojen keskeyttämisiä.

Avoimen korkeakoulun väylästä tulee tehdä riittävän laaja ja volyymiltään  uskottavasti toteutuva. Kansanopistojen olemassa olevaa tarjontaa kannattaa hyödyntää nykyistä enemmän rakennettaessa joustavia opintopolkuja ja väyliä korkeakouluun. Kansanopistot tarjoavat maanlaajuisena verkostona tehokkaita väyläopintoja ja tukevat opiskeluvalmiuksien kehittymistä.

3. Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?

Edellä on kuvattu näkemyksiä elinikäisen oppimisen edistämiseen. Koko elämänlaajuinen oppiminen on otettava tarkasteluun ja huolehdittava niistä ryhmistä, jotka jäävät koulutuksen ulkopuolelle.

Kaikille perustaidot jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi

Suomessa on pitkäkestoisia yhteiskunnallisesti haastavia koulutustehtäviä, joiden onnistunut ratkaiseminen tukee läpi elämän jatkuvaa oppimista. Näitä ovat esimerkiksi työttömien oppimisvalmiuksien parantaminen ja ylläpitäminen, heikon pohjakoulutuksen sekä digitaalisten taitojen parantaminen. Valtio myönsi vapaan sivistystyön oppilaitoksille valtionavustuksena vuonna 2018 erillisrahoituksen heikkojen perustaitojen ja digitaitojen omaavien henkilöiden kouluttamiseen. Tavoitteena on työllistymisedellytysten parantuminen sekä perustaitotason nostaminen ja taitojen päivittäminen digitaaliseen aikaan. Koska tehtävä on pitkäkestoinen, rahoitus perustaitojen koulutukseen tulisi muuttaa valtionosuusrahoitukseksi, mikä mahdollistaisi pitkäjänteisen koulutuksen suunnittelun, resurssoinnin ja toteutuksen.

Kokonaisvaltainen kotoutuminen ja jatkuva oppiminen  

OECD:n selvityksen mukaan maahanmuuttajataustaisten polut koulutukseen ja työelämään ovat pitkiä. Opiskelemaan tulisi päästä mahdollisimman nopeasti. Eduskunnan tarkastusvaliokunta totesi mietinnössään 01/2019, että “vapaalla sivistystyöllä on tärkeä asema kotouttamisessa ja kansanopistot ovat nopeasti ja joustavasti kyenneet tuottamaan kotouttamispalveluita.”  Kansanopistot järjestävät maahanmuuttajille laajasti koulutusta ja tulokset ovat erinomaisia. Aikuisten perusopetuksen kautta turvataan kaikille mahdollisuus edetä opinnoissa.  Tällöin kansanopistossa opetusta saavat maahanmuuttajataustaiset aikuiset, jotka heikon peruskoulutuksensa takia tarvitsevat perusopetuksen opetusta, erityisesti luku- ja kirjoitustaitoa sekä matemaattisia valmiuksia.

Vuoden 2018 alusta voimaan tulleen vapaan sivistystyön lakimuutoksen tavoitteena oli, että vapaan sivistystyön valtionosuus­rahoituksella järjestettävään maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen ja ohjaukseen saadaan 100% rahoitus. Vuodelle 2019 varatulla rahoituksella katetaan kuitenkin vain opiskelija­maksujen osuus eli 43% suoritteesta. Kansanopistojen suoritteita varten tulisi osoittaa lisärahoitusta, jotta lakiuudistuksen tavoite toteutuu ja onnistuneeksi todettu kotoutumisen reitti voidaan turvata. Kotoutumista tulee tarkastella oppimisen näkökulmasta ei työvoimapoliittisena toimenpiteenä. Kotoutumiskoulutuksen vastuu tulisi olla opetus- ja kulttuuriministeriöllä.

Kansanopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jotka järjestävät päätoimisia ja pitkäkestoisia opintoja, joiden kautta opiskelijat etenevät monipuolisesti tai laaja-alaisesti jatko-opintoihin ja työelämään. Kansanopistoissa on vapaan sivistystyön koulutuksen lisäksi tarjolla aikuisten perusopetusta, ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta sekä työvoimapoliittista koulutusta.  Suomessa on 77 kansanopistoa. Vuosittain kansanopistoissa opiskelee yli 12 000 opiskelijaa pitkäkestoisissa ja päätoimisissa opinnoissa sekä noin 80 000 opiskelijaa lyhytkursseilla.

Lisätiedot: puheenjohtaja Helena Ahonen, helena.ahonen(at)seurakuntaopisto.fi tai toiminnanjohtaja Tytti Pantsar, tytti.pantsar(at)kansanopistot.fi, p. 044 531 8000