Kansanopistojen ammatillisessa koulutuksessa edistetään opiskelijoiden hyvinvointia

Kansanopistojen hyvinvointihankkeessa edistetään ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien hyvinvointia. Hankkeen aikana kehitetyt opiskelijoiden hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistavat käytänteet on koottu kaikkien vapaasti saatavilla olevaan toimintakäsikirjaan, joka julkaistiin viime viikolla Tampereella järjestetyssä Hyvinvointia ja osallisuutta kansanopistoista -seminaarissa. Tavoitteena on lisätä ammatillisen koulutuksen laatua.

Kansanopisto ammatillisen koulutuksen järjestäjänä

Kansanopistot ovat Suomen laaja-alaisin oppilaitosmuoto, joka järjestää vapaan sivistystyön koulutusten lisäksi ammatillista koulutusta. Kansanopistossa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja, erikoisammattitutkintoja sekä ammatillisten tutkintojen osia.

Kansanopistossa opiskelu poikkeaa lähtökohtaisesti perinteisestä ammattikouluopiskelusta. Opistot ovat yleensä sisäoppilaitoksia, joissa opiskelu on yhteisöllistä, vuorovaikutteista ja joissa opintoihin saa ryhmän tuen sekä henkilökohtaisen ohjauksen. Kansanopistojen pedagogiikassa keskiössä on opiskelijan kokonaispersoonallisuuden kehittäminen.

– Yhteinen toiminta, dialogisuus ja yksilöllisten oppimistarpeiden huomioon ottaminen ovat kansanopistojen ammatillisen koulutuksen vahvuus. Hyvinvointia ja osallisuutta kansanopistojen ammatillisesta koulutuksesta -hankkeen avulla haluamme mallintaa kansanopistojen laatutekijät, kehittää opiskelijoiden hyvinvointia edelleen ja saattaa menetelmät kaikkien ammattioppilaitosten käyttöön, sanoo Suomen Kansanopistoyhdistyksen koordinaattori Anni Henricson.

Hyvinvointia ja osallisuutta ammatilliseen koulutukseen

Kansanopistoyhdistyksen koordinoimassa hankkeessa työskennellään neljällä painopistealueella, joissa keskitytään opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksien ja opiskelijakuntatoiminnan kehittämiseen, Liikkuva Amis -toiminnan ja Ammattiosaajan työkykypassin käytön laajentamiseen, yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistamiseen sekä ammatillisen koulutuksen turvallisuuskulttuurin kehittämiseen.

Hankkeessa on kehitetty uudenlaisia käytänteitä nuorten ja aikuisten hyvinvoinnin edistämiseen sekä oppilaitoksessa että verkon välityksellä. Koronaepidemia on aiheuttanut opiskelijoille hyvinvointivajetta, yksinäisyyden tunnetta sekä mielenterveyden haasteita. Hankkeessa kehitellyillä toimilla pyritään tukemaan opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä elämänhallintaa. Hankkeen tulokset on koottu Ammatillisen koulutuksen toimintakäsikirjaan, joka avattiin vapaaseen käyttöön 21.4. Tampereella pidetyssä hankeseminaarissa ja joka löytyy Peda.net-verkkoalustalta.

Ammatillisen koulutuksen laatua seurataan Opetushallituksen toteuttamilla ammatillisen koulutuksen opiskelijapalautteilla eli ns. Amis-palautteilla, joissa kansanopistot ovat menestyneet hyvin.

– Vuoden 2021 Amis-palautteiden aloitus- ja päättökyselyssä kansanopistot saivat muita ammatillisen koulutuksen järjestäjiä korkeammat yleisarviot ja arvosanat kaikissa kysymyskokonaisuuksissa. Etenkin HOKSin eli henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman teossa ja opiskelijan hyvinvoinnin huomioon ottamisessa kansanopistot saivat hyvät arviot. Tämä on osoitus siitä, että ammattiin opiskelevat kokevat saavansa tukea ja ohjausta oppimiseensa kansanopistoissa, Henricson lisää.

Lisätietoja:

Hyvinvointia ja osallisuutta kansanopistojen ammatillisesta koulutuksesta -hanke on osa opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhdessä toteuttamaa ammatillisen koulutuksen Oikeus osata -laatu- ja kehittämisohjelmaa. Hanketta rahoittaa Opetushallitus, ja se on käynnissä 13.11.2020–30.6.2022 välisen ajan. Hankkeen koordinaattorina toimii Suomen Kansanopistoyhdistys. Kansanopistoista hankkeessa ovat mukana Eurajoen kristillinen opisto, Haapaveden Opisto, Kalajoen Kristillinen Opisto, Kankaanpään opisto, Kanneljärven Opisto, Kiljavan opisto, Paasikivi-Opisto, Peräpohjolan Opisto, Pohjois-Savon opisto, Raudaskylän Kristillinen Opisto, Rovala-Opisto, STEP-koulutus ja Suomen Nuoriso-opisto.    

Ammatillisen koulutuksen käsikirjaan on koottu hankkeen aikana kehitetyt hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistavat toimintakäytänteet ja mallit.
 

Vuonna 2020 kansanopistojen ammatillisessa koulutuksessa opiskeli tutkintotavoitteisesti 2821 opiskelijaa. Suosituin koulutusala on kasvatus- ja ohjausala. Muita kansanopistojen ammatillisen koulutuksen aloja ovat muun muassa media-ala, kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalveluala, liikunta, puhtaus- ja kiinteistöpalveluala, hieronta-ala, johtaminen, luontoala, seurakunta- ja hautauspalveluala, taideteollisuusala, tieto- ja kirjastopalveluala sekä tieto- ja viestintätekniikka.

Haastattelut ja lisätiedot:
Anni Henricson
koordinaattori
Suomen Kansanopistoyhdistys
p. 040 136 7323, anni.henricson@kansanopistot.fi