Pysäytetään koulutustason lasku Suomessa – varmistetaan kaikille sujuvat siirtymät koulutuspolulla eteenpäin

Suomalaisten koulutustaso on kääntynyt laskuun. Koulutuspolulla perusasteelta toiselle asteelle on edelleen kuiluja ja aukkopaikkoja.  Oppivelvollisuusuudistus tukee polkua perusasteelta toiselle asteelle, mutta oppivelvollisuuslain henki ei kaikilta osin toteudu ja toteutuksessa on vielä puutteita. Osa nuorista ”ajautuu” peruskoulusta toiselle asteelle. Heidän oppimisvalmiuksiaan tulisi tukea ja heille tulisi saada kohdennettuja palveluja. Osalla nuorista peruskoulun suorittaminen pitkittyy esimerkiksi puutteellisen kielitaidon vuoksi.

Korkeakoulututkintoja suorittavien nuorten aikuisten määrä on kääntynyt laskuun. OECD:n indikaattorijulkaisun (Education at a Glance, 2022) mukaan korkeakoulutettujen 25–34-vuotiaiden nuorten aikuisten osuus on vuonna 2021 maassamme selvästi OECD-maiden keskitason alapuolella, kun vuonna 2000 Suomi oli vertailun kärjessä. Kansallisesti asetettu tavoite siitä, että 50 prosenttia ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä, ei toteudu ilman innovatiivisia uusia ratkaisuja. Korkeakoulutuksen saavutettavuutta koskevien selvitysten mukaan korkeakoulutus myös periytyy Suomessa edelleen vahvasti. Lisäksi korkeakoulutuksen saavutettavuudessa on suuria alueellisia eroja.

Kansanopistot voivat tukea niitä nuoria, jotka ovat vaarassa jäädä pelkän perusasteen varaan, ja niitä nuoria aikuisia, jotka eivät eri syistä sijoitu korkeakouluopintoihin. Kansanopistot voivat toiminnallaan tehostaa ohjausta ja tukea koulutuksellisissa nivelvaiheissa ja elämän siirtymävaiheissa edistäen yhteiskunnallisia tavoitteita suomalaisten koulutustason nostamisesta. Vahvistetaan kansanopistojen tehtäviä suomalaisten koulutustason nostamisessa ja sujuvien siirtymien tukemisessa toteuttamalla korkeakoulutukseen valmistavan koulutuksen kokeilu ja parantamalla oppivelvollisten mahdollisuuksia osallistua kansanopistojen koulutukseen.

  1. Toteutetaan KOVA-kokeilu edistämään korkeakoulutuksen saavutettavuutta
    Suomi tarvitsee menestyäkseen korkeakoulutasoista osaamista yhä useammalle. Suomen Kansanopistoyhdistys esittää korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön yhteistyön tiivistämistä korkeakoulutettujen osuuden nostamiseksi 50 prosenttiin ikäluokassa 2030-luvulle mennessä. Esitämme uutta korkeakouluun valmistavan (KOVA) koulutuksen kokeilua. Kansanopistot tarjoaisivat KOVA-koulutuksessa vuosittain 1000 lukuvuoden mittaista opiskelupaikkaa 19–22-vuotiaille opiskelijoille. KOVA-koulutuksessa nuoret aikuiset voivat kehittää opiskeluvalmiuksiaan ja saada yksilöllistä ohjausta edetäkseen kohti tarkoituksenmukaisia jatko-opintoja. KOVA-opiskeluvuosi kansanopistossa nopeuttaisi nuorten jatko-opintoja sekä vähentäisi opintojen keskeyttämisiä. KOVA-koulutus lisää korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja tasa-arvoa, mahdollisuuksia hankkia korkeakoulutasoista osaamista yhdenvertaisesti varallisuudesta, sukupuolesta, kotipaikkakunnasta tai opiskeluvalmiuksista riippumatta. Kokeilussa turvataan joustava pääsy korkeakouluopintoihin ja vahvistetaan vapaan sivistystyön roolia korkeakoulujen yhteistyökumppanina. Koulutus olisi opiskelijalle maksutonta.

  2. Vahvistetaan oppivelvollisten nuorten mahdollisuuksia edetä koulutuspolulla
    Kansanopistoissa on käynnistynyt elokuussa 2021 uusi oppivelvollisille suunnattu vapaan sivistystyön koulutus. Siitä on saatu hyviä kokemuksia ja koulutukselle on kasvava tarve. Kansanopistot haluavat olla kantamassa vastuuta nuorten koulutustason nostamisesta ja tukea erityisesti niitä nuoria, jotka ovat vaarassa jäädä pelkän perusasteen oppimäärän varaan. Maksuton kansanopistovuosi peruskoulun jälkeisenä koulutusvaihtoehtona edesauttaa nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistymiseen. Nuorille tarkoitettu uudenlainen yhteisöllinen koulutus on myös tärkeä osa koronaepidemiasta elpymistä. Vahvistetaan Opistovuosi-koulutuksen asemaa ja lisätään opiskelupaikkoja siten, että 1000 nuorta voi opiskella Opistovuosi-koulutuksessa vuosittain.

Korjataan oppivelvollisuusuudistuksen ongelmakohtia hyödyntämällä kansanopistojen osaamista laajemmin peruskoulun loppuvaiheen opiskelun tukemisessa ja toisen asteen rinnalla. Mahdollistetaan peruskoulun loppuvaiheessa olevien maahanmuuttajanuorten osallistuminen peruskoulun suorittamista tukeviin kieliopintoihin kansanopistossa. Tarjotaan toisella asteella opiskeleville mahdollisuus opiskella oppimisvalmiuksia tukevassa koulutuksessa kansanopistossa toisen asteen opintojen etenemisen vauhdittamiseksi. Täydennetään oppivelvollisuuslakia siten, että edellä kuvattuihin erilaisiin tukitoimiin osallistuminen on joustavaa.