Mahdollistetaan onnistunut kotoutuminen – kansanopistoille vahvempi rooli kotoutumisessa

Työvoimapulassa kamppaileva Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Kotoutujien pääsy koulutukseen on kuitenkin hidasta. Monimutkaiseksi muodostunut säädösperusta hidastaa tarkoituksenmukaisten ja yksilöllisten ratkaisujen syntymistä. Vahva painotus hyvin nopeaan työllistymiseen ilman yhteiskunnassa toimimiseen tarvittavaa riittävää kielitaitoa ja perustaitoja johtaa siihen, että nopealla aikavälillä maahanmuuttajien työllistyminen voi kasvaa, mutta pidemmällä aikavälillä se heikkenee, kotoutuminen ei onnistu ja syrjäytyminen ja polarisaatio lisääntyvät. Heikko kielitaito ja puutteelliset perustaidot siirtyvät ylisukupolvisesti. Vapaan sivistystyön tehokkaiksi todettuja koulutuspolkuja ei hyödynnetä riittävästi, ja rahoituspohja on edelleen riittämätön. Kotoutumisajan ylittäneet eivät voi osallistua tällä hetkellä vapaan sivistystyön koulutukseen maksuttomasti.

Onnistuneeseen kotoutumiseen kannattaa panostaa. Koulutuksen on todettu tukevan onnistunutta kotoutumista. Eriarvoistumisen välttämiseksi tulisi kiinnittää huomiota siihen, että kaikilla on mahdollisuus saada riittävä yleissivistys, kielitaito ja yhteiskuntataidot. Kotoutumista tulee tarkastella vahvemmin osana koulutuspoliittisia ratkaisuja.

Oppimisen nopeuttaminen on usein mahdotonta. Sen sijaan kotoutujien koulutukseen pääsyä voidaan nopeuttaa huolehtimalla kotoutumiskoulutuksen tehokkaasta yhteensovittamisesta kansallisen koulutusjärjestelmän kanssa. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat osa suomalaista koulutusjärjestelmää, ja ne ohjaavat kotoutujia sopiville koulutuspoluille. Kansanopistojen järjestämällä maahanmuuttajakoulutuksella tuetaan sekä tavoitteita työperäisen maahanmuuton edistämisestä että heikossa asemassa olevien opiskelumahdollisuuksia. Lisäksi kansanopistot ovat onnistuneesti järjestäneet koulutusta sotaa pakeneville ukrainalaisille. Kansanopistojen roolia kielikoulutuksen järjestäjinä, yhteiskunta- ja työelämätaitojen oppimisen edistäjinä sekä työssäkäyvien ja jatko-opintoja opiskelevien tukena tulee vahvistaa.  

• Vahvistetaan vapaan sivistystyön resursseja ja toimintaedellytyksiä maahanmuuttajakoulutuksessa. Hyödynnetään täysimääräisesti kansanopistojen mahdollisuudet järjestää tehokasta kieli- ja kulttuurikoulutusta. Lisätään vapaan sivistystyön maahanmuuttajakoulutuksen rahoitusta siten, että se vastaa kasvaneeseen tarpeeseen.

• Turvataan kotoutumisajan ylittäneiden koulutuspalvelut. Muutetaan vapaan sivistystyön lainsäädäntöä siten, että kotoutumisajan ylittäneet voivat osallistua maksuttomiin opintoihin.

• Kehitetään kieli- ja kotoutumiskoulutuksen järjestämistä yhteistyönä. Kansanopistot voivat tukea muita koulutusmuotoja kieli- ja kotoutumista tukevien opintojen järjestämisessä esimerkiksi toisen asteen opintojen rinnalla tai korkeakouluopintojen tukena.