Tiesitkö että: Opintovuosi kansanopistossa ei vaikuta paikkaasi korkeakoulujen ensikertalaiskiintiössä

Mikäli tulevaisuudessa haet korkeakouluun, olet edelleen oikeutettu hakemaan ensikertalaiskiintiössä huolimatta opiskeluvuodestasi kansanopistossa. Syksystä 2014 eteenpäin korkeakoulut voivat varata osan yhteishaun opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville. Opiskelupaikkojen varaamisella pyritään siihen, että entistä suurempi osa opiskelupaikan saavista olisi aidosti uusia korkeakouluopiskelijoita, joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa korkeakoulussa.

Ketkä sitten katsotaan yhteishaussa ensikertalaisiksi?
Ensikertalaiseksi katsotaan henkilö, jolla ei ole 1) suomalaisessa korkeakoulussa suoritettua korkeakoulututkintoa ja/tai 2) suomalaisessa korkeakoulussa vastaanotettua tutkintoon johtavaa opiskeluoikeutta.

Voit siis opiskella huoletta kansanopistossa menettämättä paikkaasi yliopistojen ensikertalaiskiintiössä!

Kansanopistolinjat

Kansanopistojen yleissivistävät linjat kestävät yleensä yhden lukuvuoden. Kansanopistovuoden aikana voi kerrata kouluaineita, perehtyä erityisaloihin ja kokeilla ihan uutta tapaa opiskella. Monilla kansanopistolinjoilla valmistaudutaan jatko-opintoihin ja suoritetaan avoimen yliopiston opintoja, jotka voi hyödyntää myöhemmissä yliopisto-opinnoissa. Opiskelijat saavat kansanopistovuoden aikana opiskeltavan alan perustietoja ja -taitoja, jotka antavat pohjaa varsinaiselle ammattikoulutukselle.

Linjoilta ei valmistuta tutkintoon. Linjan suorittamisesta saa todistuksen ja 6 lisäpistettä haettaessa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.

Yleissivistävät linjat ovat maksullisia. Maksut vaihtelevat linjoittain ja opistoittain. Opintomaksut sisältävät opetuksen lisäksi usein ruoan, mahdollisen asumisen opiston asuntolassa sekä tarvittaessa muut palvelut, kuten materiaalihankinnat.
Tiettyihin ryhmiin kuuluvat opiskelijat voivat saada opintosetelin, jolla opinnot ovat ilmaisia tai niistä saa alennuksen. Katso tarkemmin kohdasta opintosetelit tämän sivun lopussa.

Hakuajat ja pääsyvaatimukset ovat linja- ja opistokohtaisia, kuitenkin yleensä opintoihin haetaan keväällä ja kesällä. Läpi lukuvuoden voi kysyä peruutuspaikkoja.

Opiskelijat otetaan linjalle joko ilmoittautumisjärjestyksessä tai soveltuvuustestin tai pääsykokeen perusteella. Hakeminen tapahtuu joko vapaamuotoisella hakemuksella tai opistosta saatavalla hakulomakkeella.

Myös ulkomaalaiset opiskelijat voivat hakea kansanopistoihin, mutta vain joissakin opistoissa on mahdollista opiskella englanniksi.

Kansanopistot järjestävät myös lukuvuotta lyhyempiä yleissivistäviä linjoja. Ne kestävät kuitenkin vähintään 8 viikkoa. Kuten pitkät kansanopistolinjat, lyhyemmätkin ovat maksullisia.

>>> Kansanopistolinjat hakukoneella

Avoin yliopisto

Monet kansanopistot tarjoavat avoimen yliopiston opintoja. Opinnot järjestetään yhteistyössä yliopistojen kanssa. Suurin osa opetustarjonnasta on eri oppiaineiden perusopintoja, mutta monissa aineissa voi opiskella myös pidemmälle. Kansanopistovuoden aikana voi suorittaa yhden tai kahden aineen perusopinnot. Avoimen yliopiston opinnot voivat olla lisänä yleissivistävällä linjalla tai opintojen pääsisältö.
Suoritetut opintopisteet voi hyödyntää, kun pääsee yliopiston tutkinto-opiskelijaksi.
Suoritettujen avoimen opintojen perusteella on mahdollista hakea tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon avoimen yliopiston väylän kautta.

>>> Avoin yliopisto-opetus hakukoneella

Peruskoulu

Peruskoulun opintoja voi suorittaa noin 30 kansanopistossa. Niissä voi suorittaa koko peruskoulun oppimäärän tai korottaa yksittäisiä arvosanoja. Koko oppimäärän suorittaminen on maksutonta.

Kansanopiston peruskouluopintoihin voivat hakea vähintään 17-vuotiaat, joilla ei ole suomalaista perusopetuksen päättötodistusta. Hakumenettely on opistokohtainen. Opintoihin voi hakea valtion opintotukea. Kansanopistojen peruskoululinjoilla opiskelevat voivat myös saada maksuttoman asuntolapaikan opistolla tietyin ehdoin.

>>> Perusopetus hakukoneella

Kansanopistokymppi

Kansanopistokympillä saa lisäaikaa miettiä jatko-opintoja ja omaa osaamista. Lukuvuoden aikana voi parantaa opiskelutaitoja ja korottaa perusopetuksen arvosanoja. Kymppiluokalla kerrataan yläkoulun lukuaineiden asioita. Kansanopistokympillä opiskelija saa tukea ja ohjausta oman elämän suunnitteluun, oppimisvalmiuksien kehittämiseen ja motivoituu jatko-opiskeluun.

Kympille voivat hakea peruskoulun päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saaneet, jolloin kymppiluokka on maksuton. Useissa opistoissa opintoihin voi myös osallistua opintoihin aineopiskelijana, jolloin opiskelu on maksullista.

Kymppiluokalta edelleen haettaessa hakija saa yhteishaussa 6 lisäpistettä. Perusopetuksen jälkeiseen valmistavaan koulutukseen, johon kymppiluokka kuuluu, haetaan sähköisesti Oppijan verkkopalvelussa yhteisessä haussa osoitteessa . Hakuaika lukuvuodelle 2016–2017 on 24.5. – 26.7.2016.

>>> Kansanopistokympit hakukoneella

>>> Katso YouTube-video

Kansanopistolukio

Kuudessa kansanopistossa voi suorittaa lukion opintoja. Opiskelija voi valmistua ylioppilaaksi tai suorittaa osia lukion päättötodistuksesta. Kansanopistolukioissa noudatetaan aikuislukion opetussuunnitelmaa.
Lukio-opetus on maksutonta lukion koko oppimäärän suorittaville. Yksittäisiä kursseja suorittavilta aineopiskelijoilta peritään sen sijaan maksuja. Tarkemmat tiedot hakumenettelystä saat opistolta.

>>> Lukio-opetus hakukoneella

Ammatillinen peruskoulutus

Eri kansanopistoissa on tarjolla lähes 50 mahdollisuutta suorittaa ammatillinen perustutkinto. Tutkinnot ovat kolmivuotisia. Ne antavat jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.
Opinnoista voi valmistua esimerkiksi nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi, lastenohjaajaksi tai media-assistentiksi.
Joissakin opinnoissa tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena. Se on sekä nuorille että aikuisille sopiva tapa hankkia ammattitaito ja suorittaa tutkinto työn ohessa. Joissain kansanopistoissa ammatillisia perustutkintoja voi opiskella myös monimuotokoulutuksena.
Ammatillinen peruskoulutus on maksutonta.
Opintoihin haetaan yhteishaun kautta sähköisesti osoitteessa www.opintopolku.fi.

>>> Ammatillinen peruskoulutus hakukoneella

Ammatillinen lisäkoulutus

Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä niihin valmistavia erilaisia koulutuksia on tarjolla yhteensä noin 20. Yleisimpiä tutkintoja ovat koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen, lasten ja nuorten erityisohjaajan sekä suntion ammattitutkinnot. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa peritään opiskelijan oma maksuosuus ja näyttötutkintomaksu.

Hakijalta edellytetään suoritettua oppivelvollisuutta ja 18 vuoden ikää. Hakulomakkeen voi tulostaa opiston sivuilta tai tilata opistolta.

>>> Ammatillinen lisäkoulutus hakukoneella

Erityisopetus

Maassamme on kaksi erityiskansanopistoa, Kuurojen kansanopisto ja Lehtimäen opisto. Lisäksi useissa muissa kansanopistoissa järjestetään erityistukea tarvitsevien ryhmien koulutusta.

>>> Erityisopetus hakukoneella

Maahanmuuttajakoulutus

Maahanmuuttajat voivat hakeutua kansanopistoihin kaikkiin samoihin opintoihin kuin muutkin. Lisäksi erityisesti maahanmuuttajia varten on seuraavia opintoja:
• kotoutumista edistävä maahanmuuttajakoulutus
• perusopetukseen valmistava koulutus
• aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen koulutus
• perusopetus ja sen lisäopetus (kymppiluokka)
• ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus

Monesti koulutus on tarkoitettu sekä nuorille että aikuisille maahanmuuttajille. Maahanmuuttajat voivat saada opintoihinsa opintoseteliavustusta, jolloin opintomaksuihin myönnetään alennus tai opinnot ovat täysin maksuttomia.

>>> Maahanmuuttajakoulutus hakukoneella

Lyhytkurssit

Pitkien linjojen ja tutkintoon valmistavien koulutusten lisäksi kansanopistot järjestävät lyhytkursseja. Lyhytkurssit kestävät yleensä viikonlopun tai viikon ja niitä järjestetään erityisesti kesällä, mutta myös läpi vuoden. Lyhytkurssit ovat maksullisia. Lyhytkurssien hakukone löytyy aloitussivulta kohdasta "koulutustyypit".

>>> Lyhytkurssit hakukoneella

Opiskeluajan toimeentulo

Kansanopisto on toisen asteen oppilaitos ja opiskelijat voivat hakea Kelasta opintotukea opiskelun ajaksi. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Asuntolassa asuvat kansanopistolinjojen opiskelijat ovat oikeutettuja asumislisään.
Jos opiskelijalla on riittävä työhistoria, hänellä voi olla oikeus hakea aikuiskoulutustukea. Opintojen ajaksi tulee jäädä opintovapaalle. Tuen määrä vastaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää.
Vähintään 25-vuotias työtön henkilö voi olla oikeutettu kansanopistossa opiskellessaan työttömyysetuuteen omaehtoisen koulutuksen ajalta. Työ- ja elinkeinotoimisto päättää, täyttyvätkö tuen myöntämisen ehdot. Tukea täytyy hakea ennen opintojen alkua.

Katso lisää:
• www.kela.fi
• www.koulutusrahasto.fi
• www.mol.fi

Opintosetelit

Opintoseteliavustusten kautta useat opistot pystyvät tarjoamaan joko alennusta kansanopistolinjojen opintomaksuihin tai kokonaan maksuttomia opintoja. Voit saada opintosetelin, jos kuulut johonkin seuraavista ryhmistä:
• peruskoulun päättäneet nuoret ilman jatko-opiskelupaikkaa
• maahanmuuttajat
• työttömät
• henkilöt, joilla on alhainen pohjakoulutus tai jotka kokevat oppimisvaikeuksia.

KANSANOPISTOT MUISSA POHJOISMAISSA

Yhteydet muiden pohjoismaiden kansanopistoihin löytyvät Pohjoismaisen kansanopistoneuvoston (Nordiska folkhögskolrådet) sivuilta:
www.nordiskafolkhogskolor.org