|
|
|
|
|
|
|
|
|
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Kansanopistolle ominainen piirre sisäoppilaitosmuodon lisäksi on aatteellinen ja pedagoginen vapaus. Käytännössä opisto voi itse määritellä opetussisältönsä ja kasvatustavoitteensa. Siten kansanopistossa on mahdollista perinteisestä lukujärjestysajattelusta poikkeava opiskelu, joka ylittää luokkahuoneen rajat.
Opiskelu on joustavaa ja tarkoituksenmukaista. Erilaiset tapahtumat, lehdet, opiskelijoiden omat projektit antavat kokemusta yhteistyöstä, suunnittelusta ja vastuusta. Työvuoteen voi kuulua harjoittelujaksoja, opintokäyntejä, retkiä ja matkoja, myös ulkomaille. Yhteiset hankkeet murtavat rooleja, lähentävät opiskelijoita toisiinsa, opettajiin ja muuhun henkilökuntaan.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
||||||
|
|
Kansanopisto on avoin kaikille; yläikä-rajaa ei ole! Pääsyvaatimukset ovat linjakohtaisia: yleensä edellytetään joko peruskoulun oppimäärä tai lukio tai lukiota vastaavat tiedot. Kansanopistossa tapaa ihmisiä eri puolilta maata - myös ulkomailta. Opiskelijoiden ikärakenne, kokemukset, maailmankatsomukset ja tottumukset vaihtelevat. Yhdessä asuminen kehittää opiskelijan persoonallisuutta ja sosiaalisia taitoja, opettaa vastuun ottamista, yhteisöllisyyttä ja elämänhallintaa. |
|
|
|
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Pääosa kansanopistojen opetuksesta annetaan suomeksi tai ruotsinkielisissä opistoissa ruotsiksi. Opiston valmius tarjota englanninkielistä opetusta kannattaa varmistaa kyseessä olevasta opistosta.
Jos hakija tulee EU- tai Pohjoismaiden ulkopuolelta, hänen on hankittava oleskelulupa kotimaastaan. Kun hakija on hyväksytty johonkin kansanopistoon, hänen on maksettava ko. opistolle ennakkomaksu, useimmissa tapauksissa koko opinto- ja täysihoitomaksu, jo ennen Suomeen tuloa. Opiskelijaksi hakeutuvan kannattaa ottaa suoraan yhteyttä haluamaansa opistoon ja pyytää hakemuslomakkeita. Katso myös: Haloo Pohjola, pohjoismainen neuvontapalvelu.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
||||||
|
|
Hakuajat kansanopistojen vapaatavoitteiseen opetukseen ovat opisto- ja linjakohtaisia. Hakuajat ovat tavallisimmin keväällä ja kesällä. Hakeminen tapahtuu joko vapaamuotoisella hakemuksella tai opistosta saatavalla hakulomakkeella. Tarkemmat hakuohjeet löytyvät esimerkiksi Opiskele kansanopistossa -oppaasta. Lisätietoja saa myös kansanopistojen omilta kotisivuilta tai puhelimitse opistoista.
Perusopetukseen ja lukiolinjoille haetaan yleensä yhteishaun kautta mutta myös suoraan opistolle osoitetulla hakemuksella. Toisen asteen ammatilliseen peruskoulutukseen haetaan yhteishaun kautta. Yhteishakujärjestelmää ollaan uudistamassa, ja sitä koskevia ohjeita sekä hakukortteja saa työvoimatoimistosta. Peruutuspaikkoja kannattaa aina kysyä! |
|
|
|
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vapaatavoitteisten linjojen opintomaksut sisältävät opetuksen lisäksi usein ruoan, mahdollisen asumisen opiston asuntolassa sekä tarvittaessa muut palvelut kuten materiaalihankinnat. Maksut vaihtelevat linjoittain ja opistoittain. Perusopetuksen koko oppimäärän suorittaminen kansanopistossa on opiskelijalle pääsääntöisesti maksutonta. Arvosanojen korottajat ovat ns. aineopiskelijoita eivätkä he ole oikeutettuja opintotukeen. Useilla opistoilla on oikeus järjestää perusopetuksen lisäopetusta eli ns. kymppiluokka. Lisäopetus on maksutonta niille kymppiluokan aloittaville, jotka ovat saaneet päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Lukio-opetus on maksutonta lukion koko oppimäärän suorittaville. Aineopiskelijoilta peritään sen sijaan maksuja. Kansanopistojen antama ammatillinen peruskoulutus on pääosin maksutonta. Ammatillisen koulutuksen tutkinnoista perittävistä maksuista saa tietoa koulutusta antavista oppilaitoksista.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
||||||
|
|
OPINTOTUKI Opintotukea myönnetään päätoimisten opintojen ajaksi. Opintojen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan (8) viikkoa. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintoraha ja asumislisä ovat valtion rahoittamia avustuksia, jotka maksetaan kuukausittain opiskelijan pankkitilille. Opintoraha on veronalaista tuloa. Opintorahaa myönnettäessä otetaan huomioon hakijan vanhempien tulot, kun kyse on toisella asteella opiskelevasta, perheettömästä alle 20-vuotiaasta. Opiskelijan omat tulot vaikuttavat oikeuteen saada opintorahaa. Opiskelijan asumismuoto ja perhesuhteet ratkaisevat, kuuluuko hän asumislisän vai yleisen asumistuen piiriin. Suomessa opiskelevan asumislisä on 80 prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista. Asumislisää maksetaan vain opiskelukuukausilta opiskeluasunnon asumismenoihin. Kansanopiston maksullisella linjalla opiskelevan, oppilaitoksen asuntolassa asuvan opiskelijan asumislisä on 88,87 euroa kuukaudessa. Asumislisän myöntämiselle on tiettyjä ehtoja. Opintosetelit Opintosetelirahoituksen avulla useat kansanopistot pystyvät tarjoamaan joko alennusta opintomaksuihin tai kokonaan maksuttomia opintoja. Opetusministeriön myöntämä opintosetelityyppinen avustus mahdollistaa opintomaksujen alennukset määrätyille opiskelijaryhmille. Näitä ryhmiä ovat maahanmuuttajat, työttömät sekä henkilöt, joilla on alhainen pohjakoulutus tai jotka kokevat oppimisvaikeuksia. Avustuksella tuetaan näiden ryhmien koulutukseen hakeutumista. Kysy tarkemmin Suomen Kansanopistoyhdistyksestä tai osoitteesta info(ät)kansanopistot.fi.Työttömän tuki omaehtoiseen koulutukseen Työttömänä tai työttömyysuhan alaisena voi harjoittaa myös omaehtoisia opintoja, esim. suorittaa loppuun kesken jääneen tutkinnon. Työttömyysturvaa omaehtoiseen opiskeluun voi saada jos on: työttömänä työnhakijana TE-toimistossa; on täyttänyt 25 vuotta viimeistään opintojen alkamishetkellä; henkilöllä on TE-toimiston toteama koulutustarve; opiskelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa ja opinnot ovat päätoimisia.TE-toimisto arvioi, ovatko opinnot sellaisia, että ne voidaan katsoa työnhakijan omaehtoiseksi opiskeluksi. TE-toimisto myös seuraa opintojen etenemistä. Omaehtoista opiskelua voidaan tukea opintojen keston ajan, mutta kuitenkin yhtä opintojen muodostamaa kokonaisuutta kohti enintään 24 kuukautta. TE-toimisto seuraa enimmäisajan kulumista. Lisätiedot: www.kela.fi AIKUISKOULUTUSTUKI Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu perusosasta ja ansio-osasta. Perusosa on 500 euroa kuukaudessa. Ansio-osan määrä on 20 % tuen perusteena olevasta palkasta 2 700 euron kuukausiansioon saakka ja 15 % sen ylittävältä osalta. Yrittäjälle maksetaan ainoastaan aikuiskoulutustuen perusosa. Etuus on veronalaista tukea. Aikuiskoulutustuen myöntää Koulutusrahasto. Se vastaa aikuiskoulutustuen tiedotuksesta ja neuvonnasta. Kela voi myöntää aikuiskoulutustuen saajalle opintolainan valtiontakauksen. Aikuiskoulutustukijärjestelmä muuttuu 1.8.2010 alkaen. Tuen määrää korotetaan 1.8.2010 alkaen, ja tuki vastaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tasoa. Aikuiskoulutustuki koskee työssä olevaa tai yrittäjänä toimivaa henkilöä. Tukea voi saada henkilö, jolla on työssäoloaikaa yhteensä vähintään kahdeksan vuotta ja joka on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen opintoja. Henkilön tulee jäädä palkattomalle opintovapaalle yhdenjaksoisesti vähintään kahdeksi kuukaudeksi tai opiskella lyhyemmillä opintovapaajaksoilla tai osa-aikaisesti vähintään 43 päivän ajan. Tukea myönnetään tutkintoon johtavaan opiskeluun tai ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa. Lisätietoja: www.kela.fi |
|
|
|
 |
