4/2009

Kommentoi kirjoitusta:
Keskustelufoorumiin

Pisa-tutkimukset kertovat Suomen peruskoulun tuottavan hyvin lukevia, laskevia ja luonnontieteellisiä päätelmiä tekeviä nuoria.

Merkittävä osa nuorista jää jatkokoulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Koulunsa keskeyttäneitä on tuhansia ja ikäluokasta useampi prosentti on sellaisia, jotka eivät saavuta jatkokoulutuspaikan edellyttämiä valmiuksia Tämän hetkinen nuorisotyöttömyys on jo yli 30 % ja maahanmuuttajilla vielä suurempi.

Työn merkitys toimeentulolle, arvostukselle, minäkäsitykselle ja sosiaalistumiselle on ensisijainen.

Jos nuorten harjoittelupaikkoja, oppisopimuspaikkoja, osa-aikaisia työpaikkoja tai sosiaalisia työpajoja ei järjestetä riittävästi, horjuu pitkiin työuriin sosiaalistaminen jo alkutekijöistään.

Sen että ihminen kiinnittyy vastuuseen itsestään ja toisista sekä tuottaa yhteiskunnalle hyötyä voi katsoa olevan sivistyneen yhteiskunnan perusteita. Työn kautta näin tapahtuu varmimmin. Työelämään kiinni pääseminen turvaa myös tulevaisuuden uskon kautta itsensä toteuttamismahdollisuuksia.

Työttömyyden ja nuorisotyöttömyyden eritoten voi katsoa uhkaavaan ihmisten tasa-arvoa, tulevaisuuden uskoa, vastuullisuutta sekä luottamusta yhteiskunnallisiin insitituutioihin. Suomalaisten onnellisuustaso ja yhteiskunnallinen luottamuspääoma ovat olleet kansainvälisessä vertailussa korkeita. Tämä lama tulee laskemaan näitä hyvän yhteiskunnan mittareiden lukemia. Yhteiskuntapolitiikan kysymyksinä ne eivät näytä nousevan edes keskusteluun.

Nuorten kiinnostus ja tietämys yhteiskunnasta ja sen päätöksenteon koneistoista on tutkimusten mukaan huono. Nuoret eivät myöskään arvosta yhteiskunnallista vaikuttamista. Millainen yhtälö seuraa siitä, että ei ymmärrä ympärillään olevan yhteiskunnan toimintaa ja tulee samalla sen kolhimaksi?

Tarjoaako koulu muuta elämänhallinnan välineistöä, jonka avulla syrjäytymiskierrettä voisi itse kääntää? Siitä on vähän tutkimusta ja muutakaan näyttöä. Ainakin vapaalle sivistystyölle avautuu suuria tehtäviä. Koulunhan piti kasvattaa elämää varten. Millaiseksi arvioitiin se elämä, johon nuoren ajateltiin siirtyvän ja jossa hänen ajateltiin elävän?

Toisaalta käydään keskustelua siitä, että nuoren pitäisi voida sijoittua mielenkiintonsa, toiveidensa ja uskomiensa avujen tasoiseen työhön eikä hänen tarvitsisi ottaa vastaan ns. paskatöitä, joilla tarkoitetaan heikommin palkattuja suoritustöitä. Nuoren sosiaalistumisprosessiin kuuluu erilaisten ja eriarvoistenkin töiden tekeminen. Ei kukaan voi sijoittua yhteiskunnassa heti alkuuun ns. loppusijoituspaikkaansa, jota ei enää edes ole. Työurat ovat tulleet, ei vain katkonaisiksi vaan muutenkin arvaamattomiksi.

Tasa-arvoa korostavan yhteiskunnan kansalaisilla voisi olla jopa paljon enemmän koulutusputkia rikkovia valintoja ja kokemuksia koulutuksen ja työelämän eri puolilta. Tämä ajattelu ei pidäkään nopeaa jatkokoulutuspaikan saamista ehdottomana. Ihmisen pitää voida kokeilla, erehtyä ja jopa seikkailla. Tämä synnyttää tarpeellista elämännäkemystä.

Joidenkin töiden näkeminen itselle sopimattomina ja ala-arvoisina voi johtaa myös näitä töitä tekevien aliarvostamiseen. Sivistysajatus nostaa esiin ainakin tarpeen kehittää tällaisia töitä ja ymmärtää niiden tekijöitä. Niiden tekijöiden ymmärrys paranee ainakin osin, jos useimmat edes jossain elämänsä vaiheessa ovat myös tehneet näitä töitä. Sivistystä voi siis jopa hankkia tekemällä ns. paskatöitä.

Paskatöistä puhuminen korostaa lopultakin näiden töiden huonoa palkkausta, koska luonteeltaan ne ovat välttämättömiä, hyödyllisiä ja usein kaikkien tuntemia kuten siivous kotisiivouksen kautta. On hirtehistä että nämä termin käyttäjät eivät nimeä esim. pankkiirien, kiinteistönvälittäjien tai vakuutusten myyjien työtä paskatyöksi. Näissähän on perimmältään kysymys toisten mitä suurimmasta hyväksikäytöstä. Toiset tekevät rahaa toisten rahalla tai asunnoilla tai sitten ihmisten turvattomuudella.

Näillä käänteisillä merkitysesimerkeillä osoitan, että arvostushierarkioita voisi ja pitäisi muuttaa. Tyypillisesti paskatyöllä voisi tarkoittaa maatalouden lannan levitystöitä. Sitäkään sillä ei tässä käytössä tarkoiteta. Sitäpaitsi paskatyö lannan levityksenä luo kaiken perustan kasvulla. Näinkö se on muutenkin?

Sivistysajattelu lähtee kehittämään työelämää sellaiseksi, että kaikessa työssä on mahdolllista itsensä kehittäminen, oman elämän suunnittelu, tuen ja ymmärryksen saanti työtovereilta, palvelusten ja tuotteiden käyttäjiltä sekä esimiehiltä. Toimeentulon ehtojen parantamisessa on tärkeää oma toiminta. Työelämän osallistumis- ja vaikuttamiskeinojen tuntemus kuuluu näihin keinoihin. Nuoren tulee ottaa selvää työelämän käytännöistä, toimintajärjestelmistä ja omista mahdollisuuksistaan. Itsensä vastuuttaminen on sivistyksen lähtökohta.

Teksti: Veikko Räntilä, kouluttaja
veikko.rantila(ät)avatek.fi